Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. heinäkuuta 2021

Kukkailottelua kesäperjantaina - Siivousta ja tietysti kukkia

 


Tällaista postausta ei olekaan ihan vähään aikaan syntynyt, nimittäin ihan tuosta vaan, ihan Kukkailottelun vuoksi! Päässä näitäjuttuja usein pyörii edelleen, mutta julkaisuväyläksi valikoituu lähes aina Instagram, sen nopeuden ja helppouden vuoksi. Kun hinkkaan nykyään yhtä postausta helposti neljä-viisi tuntia, joskus kauemminkin, niin jotenkin sitä aikaa ei vaan tahdo enää löytyä kuin jonkun hassun kerran kuukaudessa. Paloa kirjoittamiseen löytyy kyllä edelleen, näin kahdeksan blogivuoden jälkeenkin!





Mutta jotta tämä nyt kävisi hieman nopeammin, niin mennäänpä mutkan kautta niihin kukkasiin.:) Miehellä on menossa viimeinen lomaviikko ja olisin halunnut lähteä jonnekin, ihan minne vaan, pois kotinurkista. Mies oli valmis päiväreissuihin, mutta nekin jäi nyt sitten tekemättä, kun ei osattu päättää ja tiedättehän, tuo k -juttu... 

Niinpä eilen kävin ensin poimimassa puutarhasta kimpun kukkasia motivoidakseni itseäni siivoukseen, mikä sitten tepsikin hyvin. Olen tainnut tämän monesti ennenkin todeta, että minusta helpoin tapa sisustaa on siivota ja toinen helppo tapa sisustaa on ostaa tai kerätä kimppu kukkia!





Päätimme sitten käydä lounaalla Lounaskorilla, koska jos joku tökkii lomalla, niin se on jatkuva kokkaaminen! Lounaskori ei ehkä ympäristöltään ole erityisen kesäinen tai arjesta irtaannuttava (koska on lounasruokala vanhassa linja-autotehtaassa), mutta siellä on aina ollut hyvä ruoka, kuten oli eilenkin. Keksin myös, että käyn tällä "kesäretkellä" Villiviinissä, koska en ollut siellä käynyt moneen viikkoon.;D Hain uskomattoman kimpun kukkia olohuoneeseen ja laitoin Urnaan. Tänään on ollut tarkoitus asetella ne nätimmin, mutta päivä on mennyt mm. poreammeen pesuun ja vesien vaihtamiseen. Ihan kohta lähden sinne rusinoitumaan.:P



Samalla hankin Villiviinistä uuden viherkasvin, jonka nimen ehdin unohtaa. Ostin nimittäin mökkireissulla Kajaanin Prismasta tuollaisen jätti-ison kulhon ja se kaipasi jotain vihreää. Näitä näytti olevan myynnissä myös Karisman Finnmarilla, ja selvästi halvemmalla kuin Prismassa, jos jota kuta sattuu kiinnostamaan...No, kulho sai kasvinsa. Viherkasvin on omassa ruukussaan tuolla ja sen alla on pieni lautanen, sillä kulho ei ole vedenpitävä.



Siivotessa käyn aina edelliset kukat läpi ja siirrän niistä hyvinsäilyneet pienempiin maljakoihin. Nyt niitä on mm. olohuoneen sivutasolla ja tuossa maljakkokaapin päällä.

Kello lähestyy kuutta ja poreamme kutsuu. Kävin  äsken katsomassa, että allas on LÄMMIN, todellakin siellä oli 37 astetta. Ei ainakaan palele!


Ihanaa viikonloppua ja kukkailoa!<3

Taina

p.s:Yksi syy, miksi tekstien muokkaaminen kestää nykyään niin kauan, on Bloggerista johtuvat ongelmat, tässä taas tekstinkoon temppuilu. En taskaan saanut tekstiä samankokoiseksi, vaikka kuinka monta keraa yritin. Tää on tätä, kun ohjelma luulee olevansa fiksumpi. Siksi siis ensimmäinen ja viimeinen kappale ovat pienemmällä fontilla. Saa olla. Koittakaa kestää!:)


torstai 10. kesäkuuta 2021

Jo joutui armas aika

Huhhuh! Selvittiinhän siitäkin lukuvuodesta, josta korona teki superraskaan ja turhankin jännittävän. Olemme eläneet hyvin erilaisia todellisuuksia riippuen siitä, missäpäin Suomea tai jopa samaa kaupunkia sattuu asumaan tai työskentelemään. Surettaa kyllä niiden puolesta, jotka aloittavat lomansa karanteenissa jännittäen edelleen jatkotartuntaa.<3  

Kolme altistumista töissä puolen vuoden sisällä, joten toivon, että mahdollisuudet tartuntaan oli nyt tässä. Ekan rokotteen sain pari viikkoa sitten ja toisen saan vasta koulujen alettua, joten nähtäväksi jää. Varsinkin, jos tarvitaan vielä kolmaskin annos olkapäähän virusmuunnosten vuoksi. Nyt on kuitenkin LOMA ja tarkoitus on unohtaa koko vuoden kestänyt henkinen mankelointi niin pian kuin mahdollista! Paras lääke unohdukseen (ja moneen muuhunkin vaivaan) taitaa olla puutarhanhoito.:)



Olen ollut niin pihalla kaiken ajan, minkä suinkin olen ehtinyt ja nythän mä ehdin. Keväällä esikasvatin monenlaisia kukkia ja nyt olen istuttanut niitä Kesähuoneen edustalle istutuslaatikoihin.

Sain äitienpäivälahjaksi mieheltä lahjakortin, jossa hän lupasi tehdä ison määrän raskaampia puutarhahommia vain vähällä mutinalla ja silmien pyörittelyllä maustettuna.:P Lahjakortin lunastuksen aloitin heti äitienpäivän jälkeen, kun mies kaivoi Kesähuoneen edustalta muutamat pensaat ylös. Kylläpä avartui maisema! Viime viikolla hän kaivoi myös loput istutukset maasta.


Kuvista näkee hyvin rajan takana kasvavan ryteikön.
Ei kai tarvitse ihmetellä kotiloiden tai hyttysten ilmaantumista...

Kukkapenkin tilalle laitettiin hiekkaa ja kaksi istutuslaatikkoa kukkia varten. Haaveilen loppukesän osalta leikkokukkien omavaraisuudesta.


Tämä kuva taas paljastaa, että meillä grillataan todella harvoin!
Grilli on suojahupun alla Kesähuoneen seinustalla odottamassa tämän kesän inspiraatiota.;)

Myös vattupensaat ja varrellinen karviaispensas (sekä puskien väliin kasvanut tammi, koska no, lajintuntemus ei ole rakkaan mieheni parhaita ominaisuuksia) on kaivettu ylös. Tuonne pihan perälle ajattelin kylvää kukkia suoraan rivistöihin. Toivottavasti saadaan homma etenemään pian, jotta kukat ehtivät vielä tälle kesälle. Hupsis, eilen mittailin tuota plänttiä ja totesin sen olevan ehkä 50 neliön suuruinen! Aika tavalla hommaa siis.




Vattupuskat on tarkoitus nostaa niin ikään istutuslaatikoihin. Laatikkopuutarhan olisi tarkoitus rakentua hedelmäpuiden lähistölle, siinä on sopivan tasainen ja valoisa paikka, jonne olen suunnitellut jo useamman vuoden ajan vähän isompaa määrää istutuslaatikoita. Vattujen lisäksi suunnitelmissa on ainakin mansikoita, salaattia, yrttejä ja ehkäpä vähän kukkiakin. Laatikoiden alle jäävä nurmikko on tarkoitus peittää paksulla peitekankaalla ja päälle on tulossa singeli -kiveä. Samalla on tarkoitus rajata hedelmäpuut, marjapensaat ja istutuslaatikot nurmikosta. 

Tätäkin aluetta mittailimme yhtenä iltana miehen kanssa ja vaikka arviointikyky on itselläni melko hyvä, niin nyt neliöiden määrä kyllä yllätti. Tuossa on noin sata neliötä... Tässä kohti sain sitten sitä luvattua silmien pyörittelyä ja "Ei mitään järkeä" ja "Järjettömän kallista" -kommentteja osakseni. Lapioitavaa riittää. Saa nähdä tapahtuuko tämä projektin loppuosa minä vuonna. Täytyy ehkä varuiksi istuttaa vatut odottamaan tuonne tontin reunalle.:P


Lisää mielikuvitusta tarvitaan vielä.
Noiden kahden omenapuunraadon tilalle laatikoita ja ympärille siisti kiveys.


Mies tilasi toukokuussa muurikivet terassin vierustalle ja ne tulivat nyt alkuviikosta. Muurikivistä hän rakentaa istutuslaatikot pehmentämään terassin ja asfaltin välistä aluetta. Istutukset tuovat samalla näkösuojaa takaterassille. Tuohon terassin viereen olen kaavaillut istuttavani mm. pensasmustikkaa, muutaman tuijan ja hortensioita. En malttaisi odottaa! Vähän käy miestä sääliksi, samalla kun piiskaan häntä pihahommiin. Toisaalta itsellä olisi urakkana pestä talon ulkopinnat niiltä osin, mistä yletän ja sitten tarttua maalisutiin. Tällaista tämä omakotiasuminen on. 



Kuten kuvista näkyy, ei joka kolkkaa ehdi millään kitkemään, ja vaikka terassinkin olen pessyt jo kahdesti siitepölystä, kolmas kerta on pakollinen. Silti. Onhan tämä silti aivan ihanaa, kun aurinko hellii ja on KESÄ!<3

Aurinkoisia kesäkuun päiviä!<3

Taina


maanantai 31. elokuuta 2020

Kesä 2020, onnen pieniä pipanoita






Elokuun viimeistä viedään, vaan kuten eilen sanoin, ei vielä heitetä heippoja kesälle! Sateisen päivän jälkeen näyttää ilma juuri kirkastuvan ja loppuviikosta on luvattu jälleen lämpimämpää. Säästä ei ollut nyt tarkoitus kirjoitella, vaan kuulumisia ja muistoja kuluneesta kesästä. Kaikenlaista kivaa siihen on mahtunut. Onneksi me ja suurin osa suomalaisista saimme viettää lopulta kesän, jossa korona ei näytellyt suurta roolia!




Keväällä tuntui, että mentiin aika tavalla jaksamisen äärirajoilla. Toukokuun lopulla kirjoittelin koronatuntoja opettajan näkökulmasta. Kesäkuussa kävimme vielä ensimmäisillä viikoilla siivoamassa vanhaa koulurakennustamme, sillä olemme aloittaneet väistötiloissa nyt elokuussa. Olinkin aika tavalla yllättynyt itsestäni, miten helposti tänä vuonna lomamoodiin siirtyminen kävi juhannuksen tienoilla. Yleensä paras keino irtautua töistä, olisi lähteä heti loman alussa reissuun. Nyt(kään) se ei ollut monestakaan syystä mahdollista. Juhannusviikolla aloin järjestellä juhannusjuhlia ihan vimmalla. Tein raparperimehua ja Louhisaaren juomaan, testailin reseptejä kuin olisi ollut suuretkin juhlat tulossa. Ehkä se oli sitten minun keinoni tällä kertaa irtautua työajatuksista. Oli ihanaa järjestää juhlat ja nähdä sisaruksiani perheineen, viettää heidän kanssaan pari superaurinkoista ja ihanaa päivää!




Parhaat hetket kotosalla on tänä vuonna vietetty meidän terassilla. Kesän paras ostos oli ilmatäytteinen poreamme, jonka ostimme juhannuksen jälkeen. Ammetta on käytetty viikottain siitä lähtien, useamman kerran viikossakin. Siinä on ollut kiva rentoutua jumpan tai juoksun jälkeen, viikonloppuisin olemme saunoneet, lilluneet ammeessa ja kuivatelleet terassilla musiikkia kuunnellen. Vähän kuin olisi lomalla ulkomailla, sillä ulkomaan lomiin lähes aina liittyy vedellä lotraaminen tavalla tai toisella.




Vaikka ulkomaille ei ollut asiaa, ei se haitannut, sillä kotimaassa riittää kyllä mukavia paikkoja nähtäväksi. Heti kesäkuun alkupäivinä houkuttelin työparini ja ystäväni Tiinan kanssani Pölkinvuoren Kasvimaailmaan ihastelemaan sipulikukkien kukintaa metsäpuistikossa. Olin lukenut paikasta joskus talvella ja surrut ennakkoon, ettei sinne voi tänä vuonna päästä kukkien parhaan kukinnan aikaan. Ehkä se kaikkein paras kukinta oli tuolloin takana, mutta paikka teki meihin silti vaikutuksen. Eri sipulikukat kukkivat vähän eri aikaan ja istutuspaikastakin riippuu, mihin kohtaan kukinta osuu. Jos asuisin lähempänä kävisin tuolla monta kertaa kevään/alkukesän aikaan! Kuvia tuolta reissulta en ole ehtinyt julkaisemaan, joten voipa olla, että jonain sateisena syyspäivänä piristän teitä mielettömällä alkukesän kukkapläjäyksellä...

Toinen päiväreissu, jonka teimme miehen kanssa kaksistaan, suuntautui Kotkaan. Sapokan vesipuisto oli vielä upeampi kuin uskoinkaan. Ajelimme takaisin kotiin Strömforsin ruukin kautta. Sapokan tavoin se on ollut pakkopäästäkäymään -listallani jo monta vuotta. Olisi kyllä ollut kiva jäädä yöksi reissuun, mutta emme olleet siihen mitenkään varautuneet. Tämä kun oli jälleen niitä reissuja, jolle lähdimme ajatuksella "pois pilven alta". Joskus tuntuu, että pilvet ovat jämähtäneet juuri meidän kohdalle. Onneksi autolla pääsee!




Asuntomessut ovat kuuluneet kesiini usein. Keväällä messujen toteutuminen näytti hyvin epävarmalta, vaan niin saatiin messut kuitenkin pidettyä! Messut sulkivat ovensa eilen. Koosteen lisäksi olen postannut Honka Huomenesta, Dublio Aallosta, HEVI kivitalo Lumitiikeristä sekä Designtalo Purosta. Vielä olisi ainakin pari taloa, jotka haluaisin esitellä sellaisille, jotka eivät messuilla päässeet käymään. Asuntomessut on muuten avautumassa nyt messujen päätyttyä virtuaalisesti! Kannattaa siis ottaa Asuntomessujen some-kanavat seurantaan.




Kesällä kotia on laitettu vain pikkuisilla jutuilla. Eteisen tauluseinä tuli muistaakseni valmiiksi kesäkuun puolella. Terassille hankin uudet tuolit ja pöytäryhmän alle ison juuttimaton. Keittiöön sain kaipaamani tilavamman hyllyn Marimekko -mukeille. Aika pieniä juttuja, mutta olen näistä erittäin onnellinen. 




Huomasitteko, että tänä keväänä ja kesänä lähes kaikki, mikä kukkii, on kukkinut upeammin kuin koskaan? Ihan kuin luontokin olisi tiennyt, että se on juuri oikeaa lääkettä raskaaseen kevääseen. Minä olin puutarhasuunnitelmine aivan auttamattoman myöhässä. Vaikutti siltä, että kaikki ihmiset ovat istuttaneet pihat täyteen perennoja, jäljellä oli kesäkuussa vain eioota tai raaskuja. Tästä on tullutkin aika tavalla kesä, jolloin en tehnyt puutarhassa mitään. Kitkin rikkaruohoja silloin tällöin ja keräsin kotiloita aina, kun niihin törmäsin. Ehkäpä tästä syystä minua on alkanut nyt jo kovasti mietityttää ensi kevään ja kesän istutuspuuhat. Ajattelin olla ajoissa.:) 




Tällainen kesä täällä..Ei hassumpi lainkaan. 
Toivottavasti sinunkin kesäsi on ollut pieniä, iloisia, asioita tulvillaan!<3

Taina

tiistai 3. syyskuuta 2019

Elokuun ihanuutta



Elokuu oli ihanan kesäinen ja lämmin!<3 Palataan vielä Insta -kuvien kautta elokuuhun, joka muuten on meidän perheessä juhlakuukausi. Minä ja kuopus vietämme syntymäpäiviä elokuussa, lisäksi vietämme hääpäivää elokuussa. Elokuun alussa leivoin kuningatarkakkua, ja itseasiassa leivoin sitä jälleen viikonloppuna kesän päättäjäisjuhliimme. Inhoan liivatteen kanssa pelaamista, minulla menee se jostain syystä lähes aina pieleen, joten olen alkanut käyttää leivontaohjeita, joissa ei tarvitse liivatetta. Kuningatarkakulle 10 pistettä liivattomuudesta, helppoudesta ja mausta!


Elokuun 10. päivä Lahdessa Anttilanmäellä viettiin ensimmäistä kertaa Kyläjuhlia. Ihan mielettömän upea tapahtuma, joka onneksi saa jatkoa tulevaisuudessa! Anttilanmäellä kävin toukokuussa kuvaamassa, sillä olin ajatellut tehdä postaussarjan erityisen viehättävistä asuinalueista Lahdessa. Se postaussarja ehkä näkee päivänvalon, tai sitten ei, mutta Anttilanmäki on idyllinen puutaloalue aivan keskustan ja juna-aseman lähellä. Siellä kuuluu vallitsevan myös upea yhteishenki, josta nämä juhlat olivat yksi osoitus. Allaolevan kuvan olen ottanut Anttilanmäen ruotsinkielisen koulun yhteyteen avatun päiväkodin ikkunasta. Koululle ja päiväkotiin pääsi kierrokselle ihailemaan remontin ja laajennuksen valmistumista. Kelpaa noissa tiloissa olla hoidossa ja käydä koulua!


Puutarhan satoa on korjattu elokuussa. Kokeilin ensimmäistä kertaa marjapuuron tekoa punaherukoista. Hyväähän siitä tuli, joten tein sitä toisenkin kerran. Marjapuuro on mainio välipala! Meillä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa reilummin päärynöitä. Eilen keitin  kattilallisen päärynähilloa, ja äsken laitoin uuden kattilallinen kiehumaan.



Nettikirppisostoksia on tullut tehtyä elokuussa useampikin.:) Samaan aikaan olen myös myynyt turhaksi käyneitä kalusteita ja mattoja eteenpäin. Ensimmäinen matto-ostos oli tummanharmaa villamatto, joka päätyi esikoisen huoneeseen. Poika ei ole mattoa kommentoinut, ilmeisesti hänelle matolla ei ole juuri merkitystä. Saa nähdä, onko tämä huone joskus tulevaisuudessa meidän makuuhuone. Sellaista olen hieman kaavaillut.


Elokuussa kävin heinäkuuta enemmän lenkkeilemässä, toisinaan kameran kanssa. Elokuun iltojen pehmeä valo houkutteli ajoittamaan ulkoilut auringonlaskun aikoihin. Tämä Kymijärven rannassa otettu kuva taisi olla suosituin elokuun Insta -kuvistani. Minusta noista pilvistä muodostuu ihan selvästi sonni! Näetkö sinä sen?


Mies yllätti hankkimalla meille liput Isojano -tapahtumaan. Se oli miehen synttärilahja minulle. Tämä olikin ainoa varsinainen festaritapahtuma tälle kesälle. Tykkäisin käydä konserteissa useammin! Tuona iltana Isojanossa esiintyivät Stereo ( eli Haloo Helsingin poitsut, olihan menevää musiikkia!), Anssi Kela ja Vesala. Minä kuuntelen enimmäkseen suomalaista musiikkia, mutta mies on enemmän heavyn ystävä. Arvostan tätä lahjaa siksi erityisen paljon.<3 Oli muuten hieno ilta.


Koulukoiramme nukkuu nyt ikiunta. Miten voikaan yksi koira jättää ison jäljen niin moneen sydämeen!<3 Suruissani ei saanut viime viikolla yhtenä yönä kunnolla nukuttua, joten kävin pyörimässä pihalla kameran kanssa aamutuimaan. Kuvasin mm. sumua ja kylvämieni niittykukkien kukintaa.

Kotia on tullut laitettua ahkeraan elokuussa. Toinen matto-ostokseni oli matto makuuhuoneeseen. Nyt olenkin sitten katsellut makuuhuoneen verhoja sillä silmällä, että pitäisi vaihtaa...;) Kolmas matto-ostokseni ja olohuoneen uusi ilme odottaa vielä postausvuoroaan. Miten sitä joskus ennätti postailla melkein joka päivä?!


Kävin toissa viikonloppuna Loviisan Wanhoja Taloja ihastelemassa ja hurmaannuin tapahtuman ilmapiiriin. Allaoleva kuva on Ajurintalosta. Villa Hannasta postasin pari päivää sitten. Lisää postauksia on luvassa ehtimisen mukaan.


Ruuhijärvellä on tänäkin vuonna upeat kukkaniityt! Postaus viime vuodelta löytyy täältä. Laitoin viestin niittyjen omistajalle, ja sain luvan käydä jälleen kuvaamassa kukkaloistoa. Juttelimme hänen kanssaan mm. Pyhtään kukkapellosta. Olisi ollut kiva käydä sielläkin, mutta kumma juttu, että joillakin ihmisillä ei ole mitään rajoja.:( Ruuhijärven pellolta sain poimia mukaani myös kotiinviemisiä ja lupasin tulla uudestaan kuvaamaan jonain päivänä. Ihanaa, että joku tekee tällaista ohikulkijoiden iloksi.<3 Kunnioitetaan siis toisen vaivannäköä, eikä kuvitella jokamiehen oikeuksien olevan voimassa toisten pelloilla!


Yhtä ihanaa syyskuuta toivoen,
Taina