Edellinen postaukseni viherkasveista sai aikaan omassa päässäni myllerryksen aikaan, kiitos teidän ihanien lukijoiden ja kommentoijien!<3 Joudun vielä jatkamaan aiheesta tämän postauksen jälkeen, jahka saan koottua ajatuksiani.
Päänvaivaa itselleni tuotti se, että olohuoneen taso oli peittymässä viherkasvien alle. Pelkona on mielikuva, joka vie itseni lapsuuteen, kultaiselle 70-luvulle.:) Noissa mielikuvissani viherkasvit peittävät ikkunalautoja (oletteko huomanneet, että ne ovat kadonneet kodeista kokonaa...), ja lähes joka kodissa oli jonkinlainen kukkapöytä: muovisia, pylväitä, rottinkia ainakin. Niin ihania kuin viherkasvit ovatkin, niin viihtyisyyden sijaan ne voivat mielestäni aiheuttaa myös epäviihtyisyyttä sijoittelusta riippuen. Lisäpulmaa aiheuttaa pimeä vuodenaika, jolloin suomalaiskodeissa lämmitys tekee huoneilmasta kuivaa ja liian lämpöistä useimmille kasveille.
Sattumoisin törmäsin kivaan amppeliin Neilikassa. Amppelin koriosat ovat mustaa metallia ja niitä yhdistää juuttinaru. Ei tarvinnut montaa hetkeä miettiä ostamista.:) Edellinen amppeli, jonka ostin pari vuotta sitten syksyllä, oli mieluisa, moderni ja yksinkertainen muoto viehätti. Amppelin pulmana oli liian ahtaat välit. Ylimpään ruukkuun ei kunnolla mahtunut mitään, ja toisaalta keskimmäisessäkin ruukussa oli aika vähän tilaa ylempään ruukkuun nähden. Päädyin lopulta irrottamaan ruukut toisistaan, ja amppelin osat ovat olleet ahkerasti käytössä suojaruukkuina, mm. edellisen postauksen neilikka oli yhdessä amppelin ruukuista. Uuteen amppeliin saa helposti kolme, melko kookasta, kasvia, ja koukkukin oli paikoillaan katossa ennestään.
Kesällä hankkimiani kaktuksia ja mehikasvia varten olin etsiskellyt pitkän aikaa kasvihuonetta, mielellään sellaista, johon olisi mahtunut kasvit ruukkuineen. Nämä viherkasvit olivat vielä pari viikkoa sitten ulkona terassilla, missä ne viihtyivät kesällä mainiosti. Tilavaa minikasvihuonetta ei etsinnästä huolimatta löytynyt, joten siirsin nämä kolme uutta kasvia Ikean kasvihuoneeseen, joka on parin euron kirppisostos ullakkomyynnistä Kajaanin reissulta. Tuohon kasvariin ei ruukkuja mahtunut sisään, joten ostin kaktus- ja mehikasvimultaa, ja siirsin kasvit kasvamaan kasvihuoneeseen.
Olin ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikkei se juuri sitä ollut, mitä alunperin olin suunnitellut. Viime syksyiseen tapaan mies alkoi kuitenkin saamaan kovia allergiaoireita silmiin...Kun olin lahjoittanut puuvillanoksat naapuriin, vienyt heinät pihalle, eivätkä oireet loppuneet, päädyimme siihen, että kaktus- ja mehikasvimullassa täytyi olla jotain allergisoivaa. Näiden kuvien ottamisen jälkeen siirsin kasvihuoneen kasveineen kodinhoitohuoneeseen. Toivoisin edelleen löytäväni isomman minikasvarin, ja ehkä kasvit voisi sijoittaa jommankumman pojan huoneeseen. Olohuoneen ikkuna olisi ollut valoisin vaihtoehto meillä, mutta minkäs teet.
Viherkäpänen on puraissut. Kuten jo alussa mainitsin, palaan varmasti asiaan.:)
Kivaa uutta viikkoa!<3
Taina
















