Pupujen juhla -sukkia neulomaan! / Neulehaaste

Olen monta kertaa seurannut vierestä, kun muut ovat osallistuneet erilaisiin neulehaasteisiin ja neuloneet kaikkea ihanaa yhdessä. Haasteissa ideana on ollut, että ohjetta julkaistaan pala kerrallaan. Välissä on aikaa neuloa sen verran, että työt etenevät suurin piirtein samaan tahtiin.

Tällä kertaa minäkin halusin osallistua haasteeseen. Törmäsin siihen joitakin viikkoja sitten sattumoisin muistaakseni Novitan Instagram -tilin tai -mainoksen kautta. Tuolloin mallista ei ollut muuta infoa kuin nimi, Pupujen juhla KAL. Se kuulosti niin kivalta (tarkoittaako tuo KAL juhlaa..?), ja lankakorissa oli sopivasti lankoja viime keväältä alekorista, joten miksi ei. Ehkäpä nämä sukat tosiaan valmistuvat pääsiäiseksi! 

Ohje löytyy ainakin Novitaknits sekä Novitan Fb-sivulta. Sieltä tallensin sen itselleni kännykkään ja koneelle. Ohje julkaistaan neljässä osassa maanantaisin, siten valmista tulee pääsiäiseksi. Tänään on tullut ohjeesta toinen osa (lisää vartta). En itse ole vielä tuossa tämän päivän tavoitteessa, sillä ehdin kunnolla neulomaan vasta lauantaina. 

Minun sukkani on 80 silmukan ohjeella tehty ja minulla todellakin ON pohkeet! Sukka menee kuitenkin hyvin jalkaan. 88 silmukalla (leveämmän pohkeen ohje) tulee jo aivan jättimäiset leveät sukat (ainakin minun käsialalla), joten jos olisin pohkeistani hoikka, valitsisin 70 silmukan ohjeen.

Nyt kun meidät kaikki on määrätty kotoilemaan paljon, on neulominen mielestäni kivaa ajankulua, jossa näkee oman kättensä jäljen. Ainakin minulla vierähti lauantaipäivä neuloessa todella sukkelaan! Tulee jälleen himo tehdä vielä yksi kerron ja sitten yksi kerros ja vielä yksi...;)

Novitalla on muuten kaikki yksiväriset langat vielä tänään alessa! Tuolta sivuilta löytyy myös ohjeet, jos vaikkapa villasukan neulominen on päässyt unohtumaan. 

Neuloosin vallassa,

Taina 

Villasukat nuorison mieleen

Joskus ennen joulua näin työkaverillani kuvan villasukista Adidas -logolla ja raidoilla. Hänen äitinsä oli sukat tyttärelleen neulonut. Samantien aloin neuloa sukkia viime vuonna Marisukista ylijääneistä langoista. Toiveikkaana ajattelin, että ehtisin neuloa vaikka molemmille pojille sukat joululahjaksi. No, olihan sitä kaikenlaista hommaa siinä joulun alla, joten sukat jäivät sitten odottamaan parempia aikoja. 

Viime viikonloppuna sain sukat viimeisteltyä, ja ne ovat olleet oikein mieluisat kuopukselle. Esikoinen saikin todella kauniit villasukat joululahjaksi tyttöystävältään, joten hänellä ei enää akuuttia tarvetta uusille sukille olekaan.

Neuloessa tajusin, että noilla mun lapsukaisilla on molemmilla samankokoinen jalka kuin isällään, vaikka aika pienijalkaista porukkaa olemmekin. Koko perheen miehillä jalkaan sujahtaa koon 40 jalkineet ja sukat. Tuntui hirmuisen suurelta nuo sukat siinä tehdessä.:)

Työkaverini kuvasta sai sen käsityksen, että logo on vain sukan ulkosyrjällä. Niinpä päädyin kirjomaan kuvion sukkaan silmukoita jäljitellen neulomisen sijaan. Vain raitaosuudet neuloin logosta. Ihan tällä viikolla näin työkaverillani sukat livenä, ja siellähän olikin logot molemmin puolin vartta! Kahdella logolla kannattaa tehdä kuvio neuloen ja langanjuoksut "sitoa" sopivin välein. 

Nyt on sitten mietinnässä, että mitä neuloisin seuraavaksi. Kovasti tekisi mieli kokeilla Novitan Elämä on runo -peiton neulomista, mutta katsotaan nyt. Tykkäisin tehdä yhden työn valmiiksi kerralla, mutta kirjoneulepeitossa on niin kova homma, että valmista tuskin tulisi ennen kesää. Oikea asenne olisi varmaan tämän työn kohdalla, että valmiiksi hiljalleen, ehkä ensi talveksi...Mielessä on myös paritkin kivat sukat itselle, toiset kirjoneuleella, toiset pitsikuvioilla, tai voisihan sitä välillä neuloa vaikka jotkut kivat lapaset!

Kelitkin suosivat nyt juuri sekä villasukkien käyttämistä, että neulomista. Kun kevät jossain vaiheessa alkaa kolkutella, on ainakin minulla toisenlaisten vaatteiden ja harrastusten aika!:)

Pakkasterveisin,

Taina

Vielä on talvea jäljellä - DIY Marisukat

Niin kovasti kun toivoisinkin, että kevät olisi jo täällä, niin ei se ole. Eilinen vesisade lupaili jo selvästi kevättä, mutta tänään on palattu tuttuun lumisade/jäätävä tuuli linjaan. Ensimmäiset terassikahvit on vielä kokematta, terassi on sellaiseen vielä liian luminen ja kylmä. Toistaiseksi olen tyytynyt kahvittelemaan töiden jälkeen iltapäivisin ja viikonloppuisin takkatulen ääressä rahilla tai sohvalla. Takkaa onkin lämmitetty viime viikkoina ahkerasti...

Toisaalta olen ihan, ihan, pikkuriikkisen tyytyväinenkin vallitsevaan säätilaan, sillä nyt mulla on vielä mahdollisuus käyttää uusia villasukkiani! Jotkut käyttävät villasukkia ympäri vuoden, mutta itselläni villasukkakausi kestää yleensä vain syksystä kevääseen. Marraskuussa näin erään kaverini Facebook-seinällä kuvan hänen neulomistaan Marisukista, ja ihastuin niihin oitis. Mallin suukkinsa hän oli poiminut Kun äiti Kelaa -blogista. Ehdotin töissä työkavereille yhteisprojektia, ja ennen joulua neuloimmekin työkavereitteni kanssa Marimekosta tykkäävälle pomollemme villasukat joululahjaksi. Lahjasukista neuloin vain muutaman kuvion, ja lopulta päätin neuloa sukat ihan itselleni.

Viimeksi olen neulonut villasukat itselleni kuudennella luokalla. Muutama vuosi ehti tuossa välissä vierähtää.;) Yhdet lahjasukat muistan neuloneeni ehkä kymmenen vuotta sitten. Ne olivat näiden Marisukkien tapaan pitkävartiset ja kirjoneuletta. Kaikille neulomisesta haaveileville sanoisin, että ei se neulominen mitään rakettitiedettä ole. Rohkeasti kokeilemaan!

Enimmäkseen käytin samoja Kun äiti kelaa -blogin malleja, mutta lisää kivoja Marimekko-kuvioita löysin Pinterestistä, ja niitä käytin varsinkin sukan loppupuolella. Mieli olisi tehnyt neuloa melko tuoretta Hortensia-kuosia, se olisi sopinut sukkieni väreihin täydellisesti, mutta taitoni eivät ainakaan vielä riittäneet tuon kuvion siirtämiseen ruutupaperille. Vinoruutu olisi vielä onnistunut, mutta kukkien mahduttaminen muutoin kuin jälkeenpäin silmukoita jäljentäen kirjomalla tuntui itselleni mahdottomalta.

Joitain asioita tekisin nyt toisin. Ensinnäkin ohje on 72 silmukalle, mikä tarkoittaa 18 silmukkaa/sukkapuikko. Jopa minun muhkeille pohkeilleni tuossa on niin paljon silmukoita, että varret pysyvät huonosti ylhäällä. Sukat menevät makkaralle. Voi olla, että mun on ihan pakko kokeilla toisenlaista väriyhdistelmää sukissa ja samalla pienempää silmukkamäärää. Kuviot taisivat kaikki olla kuudella jaolliselle määrälle silmukoita. Ensi kerralla luon enkä vain 60 silmukkaa eli 15 silmukkaa/sukkapuikko. 

Pomomme sukissa kaventelin heti ensimmäisten kuvioiden jälkeen, sillä hänellä on huomattavan paljon sirommat pohkeet kuin minulla. Kavennuksia ei oikein voi tehdä minkä tahansa kuvion kohdalla, jos haluaa, että kuviot säilyvät oikeanlaisina. Omissa sukissani tein kavennukset vasta nilkassa. Kavensin ennen kantapäätä raitojen kohdalla 16 kerroksen aikana peräti 24 silmukkaa. Kantapäässä puikolle jäi vain "normaali" 12 silmukkaa/sukkapuikko. Nyt tekisin osan kavennuksista jo vähän aikaisemmin. sillä varsinkin nilkkojen kohdalta sukat tuntuvat vähän turhan leveiltä.

Unikko-kuviota neuloin ensin toiseen sukkaan, mutta purin sen pois, sillä Unikko-yliannostus vaivaa näköjään edelleen.:P Lopussa harkitsin myös kantapään jälkeisen raidoituksen purkamista, sillä yksi kerros harmaata, yksi valkoista vuoron perään, ei minusta näytä oikeastaan Mari-kuosilta. Laiskuus  kuitenkin voitti, ja annoin raidoituksen olla. Pomomme sukkiin neuloomaani Lokki-kuosia pehmensin, eli jätin mallikuviosta kuvion kärkisilmukat taustan värisiksi. Minusta Lokki on muodoltaan enemmän lainetta kuin siksakia! Omissa sukissani en tätä enää neuloessani muistanut...Yritin myös vaihtelevalla menestyksellä muistaa neuloessa tehdä jokaisen kuvion alkuun ja loppuun yhden yksivärisen kerroksen, jotta kuviot tulisivat ehjinä kiinni toisiinsa. Esim. Pallo- ja Muija-kuvioissa välikerros on vain mallipiirroksen lopussa, mutta alusta se puuttuu. Toivottavasti ymmärrätte ja hyödytte näistä mun jälkiviisauksista.:)

Ihanat nämä Marisukat on kuiteskin! Tykkään tosi paljon kirjoneuleen neulomisesta, sillä jo kuviot tuovat kivasti vaihtelua puuhaan. Mulla tuppaa käymään niin, että en malttaisi millään lopettaa, vaan tekisi mieli neuloa vielä yksi kuvio ja sitten vielä yksi...:)

Kappas, huomenna on jälleen torstai! Viikot ne vilistää. Kyllä se kevät ja kesä sieltä väkisinkin tulevat.<3 Jos et vielä ole osallistunut Saija Sitolahden Kukkakirja arvontaan, niin kipin kapin osallistumaan!:)

Kivaa keskiviikkoiltaa!

Taina

Vihdoinkin! - Kukkailottelua

Laiska töitään luettelee, enpä kehtaa siis käydä tätä viikkoa sen kummemmin ruotimaan, mutta enpä muista, koska olisin odottanut perjantaita yhtä suurella hartaudella.;D 

Samaa odotusta on liittynyt tämän vuoden magnolian kukintaan. Kävi nimittäin niin, että ensimmäinen ostamani oksa kuivahti, vain yksi kukka oksan nupuista aukesi. Kun tajusin, mitä on käymässä, poikkesin äkkiä hakemaan uudet oksat, sillä tämä magnolian kukinta on vain pakko kokea kerran talvessa. Nämä oksat ovat samasta erästä kuin se ensimmäinenkin, ja nämä jälkimmäiset olivat jo "halvennuksessa". Yhteensä maksoin neljästä oksasta 14 euroa, joten mielestäni hinta on loppujen lopuksi suorastaan edullinen, nämä kolme jälkimmäistä oksaa näyttävät aukaisevan kaikki nuppunsa.

Tykkään magnolian terälehtien väristä todella paljon. Ulkoapäin ne ovat tummemmat ja sisältä yhtä hentoa vaaleanpunaista kuin puikoilla aloitettu Chunky Wool Pink Champagne neulepeitto.<3 Kun sohvalla ottaa vaaka-asennon, näyttää kuin oksilla liihottelisi ihanat perhoset! Magnoliassa on sekä rouheutta, että herkkyyttä. Varmaan tuo oksien lehdettömyys yhdistettynä perhosmaisiin kukintoihin...

Kiitos ihanat, viime viikon Kukkailotteluun osallistujat!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3  

Ihanaa viikonloppua ja leppoisia lomapäiviä kaikille lomaa aloittaville!

Taina  

An InLinkz Link-up

Perjantaimyyssit - Tammikuun iloja

Ei minusta taida talvi-ihmistä saada millään, mutta tämän viikon Perjantaimyysseissä katsellaan tammikuuta lempeämmin, sen hyvistä puolista iloiten! Onhan niitä, kun oikein tarkasti miettii...

Aloitetaan kukista, sillä niillä on ihmeellinen vaikutus. Kokeilkaa vaikka! Tammikuussa on tammikuun kukat. Näistä samoista pääsee kyllä hyvässä lykyssä iloitsemaan kesälläkin, mutta kukkapenkeissä. Villiviinin Eija ylitti jälleen kerran itsensä, ja teki mielettömän upean kimpun kruunuvuokoista, jaloleinikeistä, ruusuista, törmäkukista sekä parista eri vihreästä. Talven suosikkejani ovat juuri kruunuvuokot ja jaloleinikit. Törmäkukan opin tuntemaan vasta viime kesänä, mutta siinä on ehdottomasti ainesta kestosuosiksi! Villiviinin Facebook-sivulla on muuten käynnissä arvonta, jossa on palkintona kahdelle onnekkaalle ilmainen osallistuminen valitsemalleen kukkakurssille, jolla solmitaan upeita ja erilaisia kimppuja...Talvi onkin hyvää aikaa uusien taitojen opettelemiseen!

Myös kaikki vihreä, olipa se ruukussa, lautasella tai itsellä päällä, muistuttaa kesästä ja auttaa pahimman talven yli. Viikonloppuna rautakauppareissulla en voinut vastustaa kiusausta, vaan hankin ruukkueucalyptuksen, joka puolestaan tuo vihreyttä työpöydälle. Se on niin iso, että leikkasin siitä oksia uuteen kranssiin, jonka ripustin tuohon työpöydän muistitaululle. Muistitaulu on muuttunut näiden kuvien jälkeen valkoiseksi, mutta siitä juttua toisella kertaa.

Tammikuussa saa hyvällä omallatunnolla jäädä kotiin, tarttua neulepuikkoihin, katsoa lempisarjoja tai -elokuvia. Neulomista on tosiaan tullut harrastettua tässä kuussa! Kaksi valmistunutta peittoa (klik, klik), sekä vielä keskeneräiset Marisukat...niiden lisäksi yhdet langat odottamassa. Telkasta ei ole kyllä tuntunut tulevan oikein mitään katsottavaa, suosikkisarjat alkavat pyöriä vasta tammikuun lopulla. Niinä päivinä, kun pääsen ajoissa kotiin, tykkään istahtaa hetkeksi sohvalle, kääriytyä torkkupeittoon, juoda kupin kahvia ja antaa ajatusten kulkea vapaasti. Joskus luen samalla lehtiä, mutta työpäivän päälle en välttämättä heti kaipaa mitään varsinaista tekemistä. 

Takkatuli ja kynttilät kuuluvat tietenkin tammikuun iloihin. Vapaapäivänä on ihana ottaa tirsat olohuoneen sohvalla takkatulen lämmössä! Minulle riittäisi mainiosti pari astetta pakkasta läpi talven, mutta pakko myöntää, että kunnon pakkasella ulkona on yleensä erittäin kaunista. Viime viikolla jäädytetyt lyhdyt ilahduttavat edelleen pihalla. Onneksi satanut lumi on ollut kevyttä höttöä, joten lyhdyt on ollut helppo kaivaa harjalla lumesta esiin.

Vaikken itse ole vielä päässyt talviulkoilun makuun sairastelun jälkeen, olen sitä mieltä, että talvella lenkkeilystä, hiihdosta tai luistelusta tulee erityisen hyvä olo. Kun vaatetus ja varusteet on oikeanlaiset, voi ulkoilusta nauttia säällä kuin säällä, ja miten energisen olon siitä saakaan! Hiihdon ja luistelun aika on nyt, samoin ulkoilmasta punaisten poskien. Kun talvella jaksaa vastustaa sohvan kutsua, saa siitä voittajafiiliksen. Tässä on itselläni tavoitetta tuleville viikoille.:) 

Tule sinäkin mukaan Perjantaimyysseihin linkittämällä postauksiasi, joiden sisältö on inspiroivaa, mieltä piristävää, voimia antavaa ja iloa tuovaa! Kiva idea jaettavaksi, tunnelmalliset kuvat kotoa tai luonnosta, kukat, ruokaohjeet...kaikki sellainen kelpaa, mistä tulee hyvälle mielelle ja auttaa kestämään tätä kaamosta paremmin.:) Linkittämismahdollisuus on sunnuntai-iltaan saakka. Linkittäminen on helppoa, tarkat ohjeet ensikertailaisille löytyvät tästä postauksesta!  Kiitos ihanat viime viikon mysseilijät!<3

Viikon päästä tämä tammikuu alkaakin olla jo lopuillaan, joten nautitaan nyt sen suomista iloista! <3

 Ihanaa viikonloppua!

Taina

An InLinkz Link-up

Chunky wool -torkkupeitto

Torkkupeitto viikossa, pitää naisen lämpimänä, vai miten se sanonta menikään. Niin kuin ehkä tiedätte, on neuloosi vienyt tämän naisen mennessään. Adlibriksen Chunky wool -langasta neulomani torkkupeitto valmistui eilen. Kaikista neulomista peitoista (klik ja klik) tämä on kaikkein ihanin!

Ennen lankojen tilaamista yritin etsiä blogeista ja instasta tietoa langan menikistä. Löysin postauksen, jossa kirjoittaja kertoi neuloneensa torkkupeiton viidestä lankavyyhdestä. Määrä tuntui minusta liian pieneltä. Niinpä alkuun tilasin 8 harmaanvihreää vyyhteä, sekä pyöröpuikot kokoa 30.  Ajattelin, että fleecekude ja tämä käyttämäni Chunky wool vastaisivat suurin piirtein toisiaan. No, eivät ne vastanneet, joten jouduin laittamaan lisätilauksen lankojen huvetessa pikavauhtia. Langat olivat onneksi samaa värjäyserää, joten lankojen värisävyssä ei ollut mitään eroa. 

Minä halusin peitosta oikeasti ison, ei mitään hartiahuivia! Loppujen lopuksi peittoon on käytetty tasan 12 vyyhteä Chunky wool- lankaan, joka muuten on ainakin vielä tarjouksessa Adlibriksessä. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, mutta menköön vinkkinä. Aika tavalla piti etsiä, että ylipäätään Suomesta löytää näin paksua lankaa, joka ei olisi järjettömän kallista. Viime vuonna mietin, että tässä olisi saumaa maahantuonnille...Miksei tällaisia lankoja myydä marketeissa? Varmaan hinnatkin tulisivat alaspäin, jos lankoja olisi helpommin saatavilla. 

Tämän peiton alla kyllä tarkenee vilukissatkin. Peitto on valmiina kutakuinkin neliönmuotoinen. Yhden sivun pituus on melko tarkalleen 130 senttiä. Silmukoita loin 40, ja tosiaan 12 vyyhdestä jäi metrin verran lankaa käyttämättä. Kun vyyhti loppui, solmin uuden edellisin langan päähän, ja solmukohdat mallasin nurjalle puolelle. Pienellä laskutoimituksella saa selville, että kun vyyhti painaa 200 grammaa, on tällä peitolla painoa melkein 2,5 kiloa! 

Seuraan muutamia ulkomaisia Insta-tilejä, joissa näitä paksuja peittoja vilahtelee jatkuvasti (täällä ja täällä). Usein ne näyttävät olevan muodoltaan kapeampia, ja luulen, että niissä on käytetty käsissä neulottavaa lankaa. Myös By Pia´s paksut torkkupeitot ovat vain metrin levyisiä, tosin pituutta on peräti kaksi metriä. Niillä on hintaa muuten sen verran, että ehdottomasti kannattaa neuloa mielummin itse, jos oikean ja nurjan silmukan osaa tehdä! Mielestäni käyttämäni sileäneule sopii näin paksuun lankaan parhaiten. Mullahan on vielä yhdet peittolangat odottamassa, hieman ohuempaa Chunky Wool -lankaa. Siinä peitossa ajattelin kikkailla oikealla ja nurjalla silmukalla...

Viikonloppukimpussa, jonka hain torstaina Villiviinistä, on tällä kertaa rimpsureunatulppaaneita (joiden varret pitäisi jälleen lyhentää), hurmaava anemone, sekä pari hempeää jaloleinikkiä. Perjantaina töistä kotiin ajaessa hain vielä kimppuun mustikanvarpuja, samalla kun pysähdyin valokuvaamaan upeaa kuuraa rannalla.

Talvi-alesta olen ostanut erittäin harkiten (noiden lankojen lisäksi), vain kaksi tavaraa, molemmat Lahden Sokoksesta, jossa on meneillään kolmoskerroksen (=kodinosaston) tyhjennys. Ostin ison ja jykeväntuntuisen valkoisen kakkuvadin kesän ylppäreitä ja rippijuhlia ajatellen, sekä tuon olohuoneen pyödän koristepeuran. Myyjäkin sanoi peuraa TALVIkoristeeksi, joten se saa olla esillä, koska on talvihan nyt on!

Auto on lämpiämässä, sillä suunnittelin tälle päivälle Jyskiin ja rautakauppaan menoa. Kylpyhuoneen kasvojenkohotus on ollut kesästä asti suunnitteilla, ja nyt olisi sopiva hetki toteuttaa se...

Suloista sunnuntaipäivää!

Taina

Perjantaimyysseihin ehtii vielä mainiosti mukaan!