Habitare poimintoja I

Habitaresta on näkynyt jonkin verran koosteita, mutta aion silti laittaa oman lusikkani mahtavaan inspissoppaan, jonka messut tänä vuonna tarjoilivat! Niin paljon kauniita kuvia tuli otettua, että saatan näitä postauksia laittaa useammankin. Jep, olisi lisäksi vielä joku Asuntomessukohde odottamassa vuoroaan, Loviisan Wanhoista Taloista samoin, mutta syksyhän on vasta alussa.:) Habitareen palatakseni, näistä messujutuistakin voisi koostaan postauksen vaikka eri teemoista, niin olen joinain vuosina tehnytkin, mutta tällä kertaa olen valinnut tähän ensimmäiseen inspispläjäykseen sattumanvaraisesti muutaman itseäni viehättäneen osaston.

Ilmastoasiat ja tämän rakkaan pallomme huolestuttava tila ovat olleet jatkuvasti uutisissa ja aika tavalla omassa mielessäkin viime aikoina. Aloitetaan tämä kierros siis eettiseltä alueelta, jonka alla toimivat yritykset toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Ostamalla voi tosiaan myös parantaa maailmaa, ei vain tuhota sitä! Ihastuin kovasti Tikaun osastoon. Kyseessä on yritys, joka työllistää pakolaistaustaisia käsityötaitajia. Lakanakangassuikaleista ja puurimoista tehdyt valaisimet loivat pehmeää tunnelmaa iloisen keltaisten seinien sisälle. Pehmeät raitamatot ja keltaiset pallerokukat (joita olen muuten kesällä ihaillut kaupungin kukkaistutuksissa, ja joiden nimeä en muista) jatkoivat samaa elämänriemuista linjaa.<3

Huone ett Rumin osasto on vilahdellut monissa lukemissani postauksissa. Heillä olikin osasto paraatipaikalla, messuhallin oven suussa, joten sitä ei oikein voinut vahingossa jättää väliin. En muuten muista koskaan kulkeneeni messuilla kartan kanssa. En tiedä, kulkeeko kukaan...Tällä kertaa oma messuiluni tapahtui torstai-iltapäivänä ja iltana, ja oli aika lailla päämäärätöntä haahuilua. Aluksi kiertelin ihan vain messutunnelmasta nautiskellen, en juurikaan ottanut edes kuvia. Huone ett Rumin kohdalla pysähdyin mennen tullen kuvaamaan, siinä oli koko ajan kova kuhina, sitä ihmispaljoutta en kuviini halunnut. Mukaani sen sijaan olisin halunnut vaikka muutaman vihreän ruukun ja pari uutta viherkasvia aluksi...;) Huomatkaa vanhan ajan kirjahyllyjen paluu! Nimenomaan tuollaiset retrohyllyt ja senkit ovat olleet haluttuja jo jonkin aikaa. 

BO LKV:n osasto oli must itselleni, koska uusin lehti oli messuilla jaossa. BOn lehti ei mielestäni kalpene varsinaisten sisustuslehtien rinnalla! Myös Habitare -osastolle rakennettu koti oli tuttua BO -tyyliä ja laatua. Kylpyhuone oli näistä henkilökohtainen suosikkitilani. Ultima Thule -lasien asettelu oli tehty hauskasti. Sisustamisen ei aina tarvitse olla niin vakavaa!

Matrin osastot ovat olleet aiempinakin vuosina mieleeni, samoin kesällä Fiskarsissa, eikä pettyä tarvinnut tälläkään kertaa. Rauhalliset, luonnonläheiset, värisävyt tekstiileissä ja materiaalit, joita tekee mieli hypistellä, kutsuvat vuoteisiin. Tämä oli  muuten messuilla toinen osasto, josta sain itselleni aikamoisen veistoskuumeen! Rottinkipäätyisen vuoteen toisella yöpöydällä oli torso, jollaisen ottaisin mielelläni. Liekö kyseessä ihan taideteos, en tullut kysyneeksi. Muilla samaa tautia liikkeellä?;)

Myös Miikon osasto on aiempina vuosina kuulunut suosikkeihini, sillä eihän luontoon voi olla rakastumatta! Paitsi luontoaiheiset printit, koko osaston ilme, henkii luonnollisuutta. Maljakoihin poimitut saniaiset, talventörröttäjät ja mustikanvarvut, upeat puupöllit kaikessa rouheudessaan yhdistettynä kepeiseen kalusteisiin ja luonnonmateriaaleihin, kuten juuttiin ja nahkaan, tekivät tästä Miikon osastosta omiin silmiini yhdeksi messujen kauneimmista. 

Vielä yksi kaunis osasto jäljellä, nimittäin Woodnotesin! Sohvapöytäasiaa kun olen tässä syksyllä pohtinut, niin Woodnotesin Twiggy -pöytä on kyllä tämän hetken sohvapöytävalikoimista ehdoton suosikkini. Olisikohan tuosta joskus tulossa täysin pyöreää mallia vai liekö mahdoton toteuttaa...Sohvapöytää etsiessäni huomioin tällä kertaa vain pyöreät ja kepeät vaihtoehdot. Twiggyssä juuri se keveys ja ihana ajattomuus viehättää. 

Huh, vieläkö siellä ollaan lukemassa? Ihan mahtava juttu, jos jaksoit sekä lukea, että katsoa kuvat, loppuun saakka! 

Inspiroivaa viikonloppua!

Taina

Rauhaa & sopusointua - Sitä mieli kaipaa

Käväisin viime viikolla kirpparilla. Kodin siivoilujen, ja turhista tavaroista eroon hankkiutumisen myötä, kynnys ostaa uutta on kasvanut. En halua kaappeihin tavaraa, jolle ei ole käyttöä. Päädyin kuitenkin tällä kertaa ostamaan keramiikkaa yhden astian verran, kauniin sinisävyisen lautasen, lahtelaisen käsityöläisen tekemän, mikä selvisi tarrasta lautasen alla. Asettelin sen samantien olohuoneen pöydälle ja kokosin lautasen ympärille asetelman.

Koen maanläheiset värit omikseni niin sisustuksessa kuin vaatteissakin. Ne rauhoittavat ja tuntuvat turvallisilta, kun elämä ympärillä on hektistä ja arvaamatonta. Harmaat, valkoiset, vihreät, siniset ja ruskeat, näillä väreillä meillä on menty niin kauan kuin muistan. Väreistä valikoituu lähes aina pehmoiset ja murretut sävyt. Jotta lopputulos olisi mielenkiintoinen, eikä jäisi vaisuksi, käytän sisustuksessa materiaaleissa vastakohtia. Torkkupeiton pehmoisuus, kiven kovuus, puun vaaleus, ruukun tummuus, eloton betoni, elävä kukka, keramiikan rosoisuus, kivien siloisuus...Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka!

Luonto ja ympäristöarvot näkyvät nykyään entistä enemmän kaikkialla. Aitojen materiaalien käyttö, kestävien hankintojen tekeminen ja kierrättäminen ovat varmasti yhä useammille kotiaan sisustavalle tai ruoka- tai vaatekaupassa asioivalle luonnollinen osa elämää ( ei mitään uutta ja ihmeellistä siis), samalla se on lisääntyvää tietoisuutta ympärillä tapahtuvasta ja varsin iso trendi, jonka soisi jatkuvan hamaan tulevaisuuteen saakka ja löytävän tiensä vaikkapa rapakon taakse.

Kukkien ja kasvien suhteen olen kyllä toivoton tapaus itsekin, mutta kuten olen monesti todennut, ne ovat enemminkin minun tapani hoitaa mieltä.:)

Tällaisia "sisustushajatelmia"  tänään torstaina.:) Oikein mukavaa loppuiltaa ja laskeutumista kohti viikonloppua!

Taina

Keramiikkaa sen olla pitää!

Hei, ihanaa perjantai -iltaa ja marraskuun viimeistä päivää!<3 Yritän nyt ryhdistäytyä blogini suhteen ja löytää jälleen säännöllisen rytmin postailuun. Aiheita maailma on pullollaan, mutta tähän vuodenaikaan ongelmaa tuottaa luonnonvalon vähyys, ja siitä johtuva kuvapula. Näin monta vuotta kun bloggaamista on takana, niin yritän tässäkin hieman ennakoida ja ehtiä viikonloppuna kuvaamaan kuvat vaikka pariin postaukseen. Silloin tällöin voi käyttää vanhoja kuvia, kuten eilisessä, adventtikynttelikköjä esittelevässä, postauksessa. Nämä kuvat puolestaan ovat viime sunnuntailta. 

Useampaan otteeseen olen jo maininnut viehtymykseni keramiikkaa kohtaan. Olisin niin kovin halunnut mennä kokeilemaan sen valmistamista itsekin, mutta toisin kävi. No, nyt jälkeenpäin, kun syksy alkaa olla lopuillaan, täytyy sanoa, että enpä tiedä, olisinko sinne ainakaan joka viikkoa ennättänytkään...Ehkä ensi vuonna sitten!

Kävin viime viikonloppuna Lahdessa Kikoi Tradingin eettisille ostoksille -tapahtumassa. Kyseinen yritys myy kaikkea kaunista ja käsintehtyä. Yrityksen slogan " Huolehdimme kasvoista tuotteemme takana" oli minusta koskettava. Käsityöt tuovat elannon mm. monille kehitysmaiden naisille ja käsityöläisille.

Muutakin olisin tuolta mielelleäni ostanut, mutta ihastuin eniten ruotsalaisen Petra Lundin kahden kynttilän kynttelikköön, ja sellainen lähtikin pienen mietinnän jälkeen mukaani. Sieluni silmin näin, että tästä tulisi hyvä yhdistelmä hiljattain Kätevä & Tekevä -messuillta ostamani Tuias -keramiikan kulhon/maljan kanssa. Niin kuin tulikin.:) Tuijan astioita multa löytyy muuten muitakin jo vuosien takaa ennestään. Ne ovat aivan ihania!<3 Kolmanneksi asetelmaan (jotta pariton määrä...) hain eteisen kaapista aikoinaan Suurhallin joulumarkkinoilta eräältä mummolta ostamani lampaan. Hän oli itse näitä savesta tehnyt, ehkäpä jollain Kansalaisopiston kurssilla.:) Oi, miten minuun nyt iskeekään keramiikka!<3

Maljaan laitoin Villiviinistä ostetut brunian oksat, joille hankin jotain muuta kaveriksi tällä viikolla. Siitä ehkä kuvia, kunhan ennätän päivänvalossa kuvaamaan...

Leppoisaa viikonloppua!

Taina

Villa Karhu - Kodin sisustus kirppikseltä

Terkut Pori Jazzeilta, joissa olimme lauantaina miehen kanssa ensimmäistä kertaa elämässä! Oikein letkeä meininki ja mukava tapahtuma.:) Nyt kun olemme käyneet haistelemassa Jazzien tuulia, niin ensi kerralla voimme mennä ihan olemaankin.:) Sen verran hinnoissaan olivat Porin ja lähialueen majoituspaikat, että tyydyimme tällä kertaa vain piipahtamaan Porissa. Yövyimme ystäviemme mökillä puolessa välissä matkaa, ettei tarvinnut ajaa edestakaista matkaa yhtenä päivänä. Nyt oltu  niin paljon menossa, että kotona olo tuntuu jälleen oikein hyvältä kaiken maailmalla rymyämisen jälkeen. Ihanaa, kun on kesällä mahdollisuus päästä tien päälle, ja ihanaa olla sitten kotona.<3

Porin Asuntomessut puolestaan jatkuvat vielä pari viikkoa. Aiemmin kirjoittelin messuista yleisesti täällä, ja sittemmin Fiskarhedenvillan Pohjanvalosta sekä OP:n Kotoisasta. Villa Karhu (kohde 19) poikkeaa muista messutaloista erittäin paljon. Se on nimittäin sisustettu alle 2000 eurolla SPR:n Kontti-kierrätystavarataloihin lahjoitetuilla huonekaluilla ja tavaroilla. Kohteen on sisustanut Frida Steiner, valokuvaaja, visualisti ja sisustussuunnittelija, johon minunkin on ollut ilo tutustua hänen pitämiensä valokuvauskurssien kautta. 

Koska tiedän Fridan ammattitaidon, en ollut lainkaan yllättynyt onnistuneesta lopputuloksesta. Yhtä harvinaista kuin olisi sisustaa koti kerralla kaupasta ostamalla, niin eipä niillä kirppistavaroillakaan yleensä sisusteta kerralla, vaan pikku hiljaa löytöjä tehden. Todella suuren haasteen on Frida ottanut tässä vastaan, ja siinä mielestäni upeasti onnistunut. 

Työhuone on eniten omaan makuuni, sopivan niukka, mutta patinoituneet esineet ja kalusteet antavat kuitenkin sisältöä. Porin kartasta tehty tapettiseinä (tapetit.fi) on loistoedea Fridalta! Osa matoista, tuoleista ja valaisimista on ihania, ottaisin ne mielihyvin meille! 

Kaikki kodissa ei tietenkään ole minun makuni mukaista (sitähän ei ole minulle sisustettu), mutta kokonaisuus on ehyt ja kotoisa sekä fridamaisen boheemi. Villa Karhu on sisustettu kuvitteelliselle perheelle, jossa on vanhemmat ja yksi lapsi. Talon pohja on aika tavallinen, mutta tehokas ilman hukkaneliöitä.

Kovasti toivoisin, että kierrättäminen ja ekologisuus muillakin tavoin näkyisi tulevaisuudessa Asuntomessuilla entistä enemmän. Vaikka neliöt ovatkin vuosien saatossa messukodeissa pienentyneet, eli järkevöityneet, niin totuus lienee, että messukodit ovat yleisesti aika kaukana tavallisten rakentajien budjeteista. Mielestäni esim. viime vuoden messuäänestysvoittaja, Wave, jolla ei edes ollut budjettia olemassa, edustaa sellaista "törsäyssuuntausta", jota en itse kannata ollenkaan. Taidan olla vähemmistöä, sen totesin toissa vuonnakin messuäänestyksen jälkeen...

Villa Karhun huonekalut tulevat muuten messujen jälkeen myyntiin huutokaupat.comiin ja piensisustus myyntiin Kontteihin. 

Sain Villa Karhusta mukaani A5- ja A6 -kokoisia Pori-kortteja, samalla kuvalla kuin työhuoneen tapetissa (ensimmäinen on kokoa kouluvihko, toinen normaalin postikortin kokoinen), joista yhden ripustin heti messujen jälkeen työpöytäni yläpuolelle. Olkoon siinä nyt ainakin messujen loppuun saakka. Jos joku teistä lukijoista tahtoisi itselleen tuollaisen Pori-kortin, vaikka kehyksiin laitettavaksi, niin huikkaapa minulle kommenttiboksiin tai sähköpostiin, niin laitan kortit tulemaan! Pieniä kortteja minulla on kolme kappaletta, isompaa vain yksi. 

Lämpöistä viikkoa, hyvin tarkenee!:)

Taina