torstai 30. huhtikuuta 2015

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Dippijalkavalaisin



Jos tätä menoa jatkuu, niin kohta joku saa mennä meillä lumitöihin.;D No, ihan niin paljon ei lunta vielä ole, mutta jos minulta olisi asiaa etukäteen kysytty, olisin tyrmännyt lumentulon alkuunsa. Ei kysytty. Jostain kummasta olen silti jo ihan vappufiiliksissä, mikä on varsin kummallista, sillä vappu ei ole oikeastaan kuulunut koskaan suosikkijuhliini. Parhaimmillaan vappu on juuri näin, että siitä saa mukavan alun viikonlopulle. Muistissa on ainakin kaksi vappua, jolloin on ollut oikeasti lämmintäkin (sellaiset 20 astetta)! Eikös tuon sään pitäisi tuosta hieman kohentua jo huomiseksi joka tapauksessa.:)

 





Eilen hain postista paketin, jonka tilauksen olin näpytellyt jo jokin aika sitten...Kotonasi -blogin Annukan kautta löysin Living &Room-sisustuskutsut, ja nyt olohuoneen tasolla on valaisin, jota olen tuohon kaivannut. Minusta valaisin sopii tasolle hyvin, ja tykkään erityisesti valkoisen ja puun yhdistelmästä. Dippijalat ovat samanlaiset kuin kirjaston jakkarassakin.<3





 
Jos muuten ihmettelet kuvien vaihtuvia kukkasia, niin siihen on ihan luonnollinen selitys. Kun aloin kuvaamaan, muistinkin yht´äkkiä, että vein eilen magnolian kodinhoitohuoneeseen, kun se oli "laskenut alleen" yön aikana. Sangon pohjassa on reikä ylimääräisiä vesiä varten, ja pohjalle laittamani muovi oli pettänyt. Kesken kuvaamisen kävin  sitten vaihtamassa muovin uuteen, ja siirtelin ruukkuja paikasta toiseen. Hyvin tyypillistä mulle! Samantapaista hyppelyä on nyt kuvissakin, sillä lähikuva hortensiasta on otettu muistaakseni pari viikkoa sitten, kun ostin kukan. Pelkäsin hortensian muuttuvan siniseksi, mutta näköjään väri onkin haalistunut melkein valkoiseksi, kuten kuvista hyvin huomaa. Muistelen, että hortesian värimuutos johtuu kasteluvedestä...



 
Kukkaruukkujen siirtelyn lisäksi olen tänään siivoillut, jotta huomenna tai viikonloppuna ei sitten tarvitse. Kaipa sitä voisi puhaltaa muutaman ilmapallonkin, ja koristaa kotia sen verran vappuun. Huomenna yritän saada hieman keväisempiä kuvia, joissa olisi hiven vappuakin. Lumisadetta ei lasketa.:P

Huomiseen!
 Taina



tiistai 28. huhtikuuta 2015

Kotimaisen puolesta



Kampaajani naapurustossa, Rautatienkadulla Lahdessa, on jo jonkin aikaa ollut ihan kauppa nimeltään Puoti. Puodista voisin tehdä ihan oman postauksenkin, sillä toivoisin kovasti menestystä kaupalle, joka on mielestäni uutta ja erityistä Lahdessa.


Jotain pientä ostin Puodissa poiketessani. En ollut saanut aikaiseksi naputeltua tilausta Susannan työhuoneeseen, jonka tiskirätteihin olen ollut ihan supertyytyväinen. Aivan mahtavaa, kun tiskirätti kestää hyvänä ja siistinä kuukaudesta toiseen, kunhan välillä käyttää sitä pesukoneessa. Oli siis kuitenkin aika hankkia pari uutta rättiä lisää, ja päädyin nyt ostamaan toisen kotimaisen valmistajan, Kiertin, bambuiset tiskirätit. Nämäkin on nyt käytössä todettu yhtä hyviksi kuin Susannan.










Tiskirättien lisäksi olen tietenkin ostanut muutenkin mahdollisimman paljon kotimaista, sillä minusta yksi avain talouden kohentumiseen (ei välttämättä henkilökohtaisen, joskaan aina kotimainen ei tarkoita kallista...), voisi olla se, että me kaikki ostaisimme hieman enemmän Suomessa suunniteltuja ja tehtyjä tuotteita.

Jos nyt ajattelen vaikka tuollaista tavaraa, kuin tiskirätti, niin huomattavan paljon halvemmaksi itselleni ja luonnolle tulee ostaa kertaosoksena noin 7 euron, käsityöläisen itse suunnittelema ja valmistama rätti, joka kestää kuukaudesta toiseen. Jos taas ostan suuren monikansallisen yhtiön rätin, valuvat rahat kauas merien taa, ja rätti on roskiskamaa muutamassa viikossa.

Sain Puodista mukaani mainoksen pop up -tapahtumasta Lahdessa, jota haluan mainostaa juuri tästä syystä. Ihan varmasti aion itsekin mennä tutkimaan, mitä kaikkea tuolla on esillä! Kaupungilla ollessani bongasin tapahtumapaikan, joka tuolloin oli tuolloin vasta rakenteilla. Se on ihan Sokoksen vieressä, Aleksaterinkadulla, entisissä Infon tiloissa. 






Mitä sinä ajattelet? Onko hinta loppujen lopuksi se tärkein ostokriteeri?

Taina

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Pihalla



Lumet ovat viimein kadonneet meidänkin pihasta. Viikon verran on maa on ollut lumeton. Jäätävästä tuulesta huolimatta on miehen kanssa hiljalleen aloitettu pihatyöt. En tiedä pitäisikö esim. jättipoimulehdet napsia lyhyeksi jo syksyllä, mutta minä olen tehnyt sen joka kerta vasta keväällä. Samalla poimin penkeistä muutkin kuolleet varret ja lehdet, mm. kuunliljoilta ja liljoilta.



 


Etupihan kukkapenkin tiilireunus kaipaa muutamaa uutta tiiltä. Vanhojen tiilien huono puoli, kun eivät kestä talvea. Viime vuonna tekemäni reunuksen siistiminen kantaa edelleen - siellä, missä ehdin sen tekemään. Loppupätkä jäi tekemättä kesähuoneen rakentamiskiireiden jalkoihin. Isosta rypistyksestä ei ole kysymys, joten elän toivossa, että saisin tuon toukokuussa tehtyä loppuun.


Tässä mulle urakkaa jollekin illalle. Aika iso ero edellisiin!


Viime vuonna aloittamamme nurmikon poisto-operaation mies teki yhtenä iltana loppuun. Mongolianvaahteran ympäristö oli kesken, nyt pitäisi keksiä, mitä tuohon istutan, vai peitänkö vain pinnat esim. kuorikatteella...Viime kevään istutuksiin kuuluu etupihan purppuraomenapuu. Sen juurelle istutin vaaleanpunaisia kieloja, ja muutaman pistokkaan poimulehdestä. Mietin noiden puiden välillä pientä tiilipolkua, jotta näitä istutuksia pääsisi sitten kätevämmin hoitamaan. 
 

 


Takapihallekin saisi penkkejä rajailla. Nurmikon leikkuu on huomattavasti mukavampaa rajattujen penkkien vierestä...Tänään aamulla istuttelin eilen ostamiani taimia ja homma jäi kesken Riihimäen-reissun vuoksi, mutta ajattelin mennä ihan kohta jatkamaan. 




Pihatöissä parasta on oman käden jälkien näkyminen! Kun tekee työtä, jonka tuloksia on vaikea nähdä, tuo mikä tahansa harrastus, jossa saa näkyvää aikaan, ihanan onnistumisen tunteen. Pihalla saa sekä punttiharjoitusta ja mielenrauhaa. Eikä voi vähätellä myöskään sitä onnea, kun näkee kasvien kukkivan, kasvavan ja tuottavan satoa. Taidan kuulostaa aika keski-ikäiseltä.;D

Nyt menen laittamaan tulet pallogrilliin ja jatkamaan kykkimistä pihalle...

Taina



perjantai 24. huhtikuuta 2015

Uutta Linkkiringissä



Pakko oli tulla nopeasti moikkaamaan, vaikka vähän myöhään meni. Telkassakin alkoi juuri lempielokuvani Up - Kohti korkeuksia, johon haluan taas kerran upota...





Käytiin ystäväni kanssa ex tempore taimiostoksilla (siis minä ostin ja hän tuli seuraksi) aika ihanassa paikassa. Kun töiden jälkeen lojuin puolikuolleena sohvalla, ja näin Torissa ilmoituksen vanhanajan perennoista, oli pakko soittaa saman tien. Ajeltiin hieman ystäväni kanssa hieman ylimääräistäkin lenkkiä ja ihailtiin keväistä maalaismaisemaa. Olipa ihanaa! Huomenna on luvassa istutuspuuhia aamusta.



 



Palataanpas asiaan. Muuten en tänään olisi varmaan tullutkaan, mutta Minttu on keksinyt jälleen uutta Linkkirinkiin. Kuukauden viimeinen Linkkirinki on retroa, eli jokainen voi valita vanhoja postauksia, jotka tuntuvat siltä, että olisi kiva saada niille lukijoita. Kävin minäkin linkittämättä kolme postausta ihan ekalta kesältä, kahden vuoden takaa. Käykää lukemassa ja linkittämässä vanhoja postauksianne!:) Perille löytää tuosta edellisestä linkistä tai sivupalkin tunnuksesta.



 


Maljakoissa tänään leinikkejä, vähän siellä ja täällä, sekä pari syreeninoksaa. :)

Keväisen suloista viikonloppua!

Taina

torstai 23. huhtikuuta 2015

Mökkitunnelma kohtaa Välimeren



Voi kauhistus,  mikä myrsky täällä riehuukaan! Jos meillä olisi peltikatto, olisin aivan varma, että nyt lähtee pellit tuulen mukana. Siltä tuntuu, vaikka tiilikatto tuskin lähtee taivaan tuuliin.;) Piti kuitenkin käydä keräilemässä pihalta jo yksi omenapuuta suojaamassa ollut verkko (mahdotonta laittaa takaisin tuossa viimassa), ja juniori kävi hakemassa metsiköstä pulkan (ups!), ja veteli sitä iloisena nurmikon poikki. Josko se pulkkakin tuolta kodinhoitohuoneesta sitten vintille päätyisi viimein...


 


Sen verran optimisti olen, että luulen, ettei tänne enää lumisateita ole luvassa. Niinpä kävin eilen kukkaostoksilla, sekä Villiviinissä, että kaupungilla pyörähtäessä Kukka ja Sisustus Neilikassa. Ensimmäisestä ostin hieman sipulikukkia kesähuoneen ulkopuolelle, jälkimmäisestä laventelin kesähuoneen sisälle. Ulkokukista oli todella vaikea saada kunnon kuvia! Toistaiseksi ruukut saavat ovat kylkikyljessä, jottei tuuli kaataisi niitä...



 



Oli niin ihanaa eilen illalla laitella noita kukkia ja järjestellä kesähuonetta, että sisälle tulin vasta yhdeksän jälkeen. Se syy, miksi kesähuone rakennettiin, on ilta-aurinko, joka paistaa varsinkin kesällä tuonne rinteen päälle pitkälle iltaan. Taloa suunnitellessamme ajattelimme, että takapihan terassille paistaisi iltaisin, sehän on länteen. Puusto on kuitenkin kasvanut kymmenessä vuodessa niin paljon, että aurinkoa ei riitä niin matalalle, kuin johonkin kahdeksaan-yhdeksään saakka. Kesähuoneessa auringosta saa nauttia huomattavasti pidempään. Nytkin jo melkein yhdeksään.:) Olenko jo maininnut, että odotan malttamattomana kesälomaa ja myöhään valvottuja iltoja?;D


 




Vaihtelin eilen hieman järjestystä ja kaivelin varastoa ja kaappeja. Löysin mm. 90-luvun lopulta peräisin olevan simpukkakynttilän, joka sinisen ja lilan sävyineen sopii minusta erittäin hyvin laventelin kaveriksi. Olipa onni, etten ole heittänyt sitä pois.:P Ranskanliljan koristama ruukku on kirpparilöytö ehkä vuoden takaa, ja siihen laitoin yhden hyasinteista, joka ei mahtunut ulkoruukkuun. Pieniä tuulahduksia Välimereltä...


 



Viime viikkoiselta kirpparireissulta hankin ruukun ja posliinimittojen lisäksi suuren korin, jossa näin sieluni silmin torkkupeittoja tms. pehmeää. Korilla oli hintaa vaivainen kymppi! Ensihätään löysin kaksi sinisävyistä peitettä varastosta. Tummemmansininen saattaa olla ties kuinka vanha, sillä mies otti sen kotoaan opiskelemaan lähtiessään. Vaaleansinisen olen ostanut (yllättäin) kirpparilta. Ihastuin aikoinaan sen vohvelipintaan.



 


Pöydästä puuttuu pöytälevy edelleen, joten sisustelut jatkuu. Jos kesähuoneen rakentaminen ei ihan ilmaista ollutkaan, niin sisustus on ollut tähän mennessä ainakin puoli-ilmaista. Nyt kesähuone on hieman kuin sekoitus mökki- ja rantatunnelmaa. Mulle passaa, sillä Välimeri on ehdottomasti vienyt sydämeni.<3  

Kesäodotuksin,
Taina
 

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Aarteet



Ensin aarteita oli vain tämä yksi.




 Vuosien päästä kahdesta tuli kolme.




Ja vielä myöhemmin yksi aarre lisää.




Muiden aarteita löydät täältä.

Taina

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Sämpylöitä ja lisää kirppislöytöjä



Useamman viikon on ollut mielessä kokeilla jotain muuta sämpyläreseptiä, kuin sitä "maailman helpointa", jota olen käyttänyt jo kolmatta vuotta. Tuon reseptin sämpylöissä ei varsinaisesti ole mitään vikaa...ehkä ne voisivat toisinaan olla paremmin kohonneita, mutta vika lienee leipojassa, ei reseptissä! Vaihtelun vuoksi on joka tapauksessa kiva kokeilla jotain uutta. Vielä kun löysin viikolla kirpparilta mielestäni jotain todella kaunista leipomiseen liittyvää, niin nyt mulla oli hyvä tekosyy leipomiselle.



 

Löysin nimittäin kirpparilta tuollaiset posliiniset (?) mittakupit. Pienempi on vetoisuudeltaan desin ja isompi kaksi desiä. Minusta nämä olivat niin kauniit, ja vielä tarpeellisetkin! Hintaa yhteensä 2,50, joten ei tarvinnut kahta sekuntia päätöstä miettiä. Noissa ei ole vetoisuusmittoja merkittynä, ja mietinkin, että voisiko toinen olla mitta, joka ulkomaisissa ohjeissa aina käytetään eli cup? Onko teillä tietoa, kuinka paljon tuo cup oikein on? Esim. Vakre Hem & Interiör -lehdessä on usein sellaisia leipomisohjeita, että niitä tekisi mieli kokeilla. Toistaiseksi on jäänyt kokeilematta juuri noiden mittojen muuntamisen takia...





Sämpyläohjeen runkona käytin tällä kertaa @Maria´s blogista, ja alunperin Sikke Sumarin kirjasta peräisin olevaa ohjetta. Hieman säädin ohjetta, sillä ruisjauhot olivat melkein lopussa ja pellavarouhetta halusin näihin myös lisätä, samoin lusikallisen hunajaa. Toisaalta ruokalusikallinen suolaa tuntui aika isolta määrältä...Vehnäjauhoja en mielestäni laittanut noin paljoa, kuin Marian ohjeessa oli. Kannattaa tunnustella taikinaa, ettei taikinasta tule kivikovaa! Sama helppous näissä sämpylöissä on, kuin noissa maailman helpoimmissa, että taikina vain lusikoidaan pellille sopiviksi nokareiksi. Lopputuloksena ei ehkä ole ne kaikkein kauneimmat sämpylät, mutta maku oli kyllä oikein syötävä.:)


7,5 dl lämmintä vettä
30 g hiivaa
0,5 rkl suolaa
2 dl ruisjauhoja
0,5 dl pellavarouhetta
8 dl vehnäjauhoja
1 rkl hunajaa


Liota hiiva lämpimään veteen. Lisää muut aineet, sekoita, ja anna kohota vedottomassa paikassa pari tuntia. Lusikoi taikina sämpylämäisiksi nokareiksi leivinpaperilla vuoratulle pellille, ja paista 230 asteessa 25-30 minuuttia.







Nuoremmalla pojalla on ollut kaveri yökyläilemässä, ja siksikin syötiin tällainen tavallisesta poikkeava, mukavampi, aamupala. Normaalisti jokainen syö sitä, mitä itse tykkää eniten aamulla syödä. Mulla ne on ne marjat ja jogurtti ties kuinka monetta vuotta!:) Mehuja en muuten juo oikeastaan muulloin, kuin hotelliaamupalalla. Eilen ostin kunnon tuoremehua, ja pistin elämän risaikseksi ottamalla lasillisen itsekin.;D




Koska uuni oli lämmin tekaisin vielä sämpylöiden perään pellillisen suklaa-banaanimuffinsseja. Voidaan sitten kahvitella iltapäivällä äänestyksen jälkeen! Päätös edelleen tekemättä...:D


Leppoisaa sunnuntaipäivää!
Taina

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Varaslähtö vappuun



Ajeltiin tänään miehen kanssa testaamaan eilen avautunutta Lahden toriparkkia, ja samalla piipahdettiin torilla, kun se nyt pitkän rempan jälkeen on taas toiminnassa. Arvatenkin tori oli pullollaan vaaliehdokkaita kannatusjoukkoineen ja kojuineen, ja olipa tuonne monta muutakin ihmettelijää eksynyt meidän lisäksi. Yritin kameraani poimia ilmapallojen kaikki eri värivaihtoehdot, joita torilta löytyi. Mieli olisi tehnyt kerätä koko nippu, ihan itselle! Jokaiseen makkara-, kahvi ja lettutarjoiluun oli niin valtavan pitkät jonot, että me poikettiin pullakahville Oskarin pihaan. Kieltämättä tuli vappu mieleen kaikkine palloineen, ja oli juuri niin koleaakin, kuin yleensä vappuna.;)








Huomenna mennään äänestämään, vanhan tavan mukaan äänestyspäivänä. Tämän illan hommana olisikin saada selville, kenelle sen äänen antaisi...Ei mikään helppo homma!

Taina