maanantai 24. kesäkuuta 2019

Kesäpäivä Fiskarsissa - Sisustusinspistä osa II



Juhannukset on juhlittu, meillä se meni niin tavanomaisissa merkeissä, että erillistä postausta en jaksa väkisin rustailla. Enimmäkseen olin huonoa seuraa, sillä luin viikonlopun aikana kaksi kirjaa kannesta kanteen.;) Kun ryhdyn lukemaan, ja kirja tempaa mukaansa, en oikein kuule mitään, ja ajatuksetkin karkailevat takaisin kirjan pariin, kunnes kirja on luettu. Yleensä vähän myös sen jälkeen. Nyt yritän olla hetken enemmän läsnä, ajattelin pitää muutaman päivän väliä kirjojen lukemisessa.:)

Finarte
Roots
Textilkompani
Textilkompani
Juhannuksen sijaan palataanpa pikaisesti Sisustustoimittajien Kesäpäivän tunnelmiin, jottei ihan kokonaan jää tämä postaamatta! Ensimmäisen osan voit lukea täältä. Kuvien alle olen jälleen merkannut, kenen osastosta on kyse.

Kesällä taitaa kaikenlainen sisustelu keskittyä enemmän mökeille, terasseille, parvekkeille ja ulkotiloihin. Toisaalta kesä on kiivainta rakennusaikaa ja varmastikin moni käyttää ainakin osan lomastaan jonkinlaista remonttia tai ainakin huoltohommia kodissa tehden.  Useat näistä osastoista oli rakennettu syksyn Habitarea silmällä pitäen, eikä uutuuksia vielä ole kuluttajien saatavissa, inspiksenä juuri omiaa!

Lapuan Kankurit
Lapuan Kankurit
Canon
Muoto2
Ihan jokaiselta osalto en kuvia ottanut, ja nämä nyt postauksessa näkyvät on siitä joukosta oman maun mukaan valikoituja. Rauhallinen, luonnonläheinen, värimaailma, luonnonmateriaalit ja suhteellisen selkeä tyyli, joku itseäni puhutteleva juttu tuotteissa, siinä muutamia valintakriteereitäni. 

Vieser

Matri
Matri
Fiskars on erityisesti kesämatkakohteena ihan must! Pieni kylä pullollaan kädentaitajia, muotoilua, designia suloista vanhan ajan tunnelmaa.  Kolme vuotta sitten vietimme miniloman miehen kanssa ja yövyimme Wärdshus -hotellissa. Aivan ihana paikka!<3 Olemme kai parikin kertaa käyneet myös Fiskarsin Antiikkipäivillä, niiden aika taitaa olla jälleen lähellä...

Inspiroivaa uutta viikkoa!
Taina

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Simppeli rottinkikranssi ja etuterassin juhannusasu



Tänä vuonna vietämme jälleen juhannusta kotona omalla porukalla. Miehellä jatkuu työt ensi viikolla, joten emme jaksa lähteä ajamaan juhannusruuhkiin mökille pohjoiseen. En tosin edes muista, milloin olisimme viimeksi siellä juhannusta viettäneet... Meille sopii kotijuhlat, oman fiiliksen mukaan voi nauttia muutamasta kesäpäivästä ja -yöstä sydämen kyllyydestä, ja kyllä nyt kelpaa nauttiakin! Iltaisin ajattelen, että nämä illat on kyllä parasta just nyt. Aamulla puutarhassa kierrellessäni päätänkin, että kyllä nyt on ihanaa...On kai vain todettava, että kesä (tällaisena kuin se nyt on) on parasta.<3



Vaikka meille ei ole vieraita tulossa tai muutenkaan tarvetta laittaa paikkoja, muuta kuin omaksi iloksi, olen yleensä viimeistään tässä vaiheessa siivoillut etuterassin edustuskuntoon kevään jäljiltä, niin nytkin. Tuo etuterassi näkyy meiltä tielle, joten tykkään, että se olisi lähes aina kauniisti sisustettu.:) Huomasin tosin, että terassi pitäisi jälleen kerran pestä, sillä siitepölyä on varsinkin terassin nurkissa, vaikka pari kertaa olen tainnut pestä tuon terassin jo aiemmin tässä keväällä ja kesän alussa. Pienen terassin pesu on onneksi nopea homma. 



Toukokuussa sairastaessani tein nettiostoksia Parolan rottingilta. Jotain puuhaa sitä on keksittävä kipeänä ollessa...Olin jo pitkään haaveillut isosta, rottinkisesta, kranssipohjasta, ja mielestäni rottinkivanne on juuri sellainen. 

Eilen viimein ryhdyin tuumasta toimeen eli nappasin maljakosta toissaviikkoisen kimppuni eukalyptuksen oksat (osa kimpusta on edelleen keittiön pöydällä pikkumaljakoissa), rautalankaa ja satiininauhan, joka on tullut jonkun Florencian ihanan kimpun mukana. Sidoin eukalyptuksen oksat vanteeseen rautalangalla, lisäsin muutaman oksan valkoista laventelia ruukusta (varmaan pysyy hyvänä, kun sitä kerran kuivatetaan tuoksuihinkin...?) ja lopuksi solmin satiininauhan peittämään viimeistä sidoskohtaa. Aikaa meni enintään vartti! Juuri sellainen diy -juttu, josta tykkään.

Hieman kauemmin vierähti, kun sovittelin terassilla jo ennestään olleita kukkia ja tavaroita silmiäni miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Tarjotinpöytä on ollut etuterassilla muistaakseni viime syksystä saakka. Tällä hetkellä sen päällä on punoskorilla lumipalloheisi, jonka ostin reilu viikko sitten. Se odottaa istuttamasta, joten täytyy keksiä jotain muuta tuohon, kunhan alan istutushommiin. 



Ystäväni toi minulle valkoisen hortensian kyläillessään. Istutin hortensian isompaan ruukkuun yhdessä lankaköynnöksen kanssa. Ne viihtyvät tuossa etuterassilla, sillä se on pohjoisen suuntaan. Takaterassimme on aivan liian kuuma paikka hortensialle. Palloamppeliin istutin tänä vuonna neilikkaa ja apilaa. Neilikkaa siinä on ollut ennenkin, sen olen todennut viihtyvän paremmin tuossa kuin takaterassilla, apila näyttää kasvavan kohisten, sillä taitaa sopia paikka kuin paikka!



Kannoin sisältä kukkaämpärin portaille, tarkoitus on kerätä siihen iso kimppu luonnonkukkia juhannukseksi. Tällä hetkellä siinä on oman pihan akileijoja. Oveen ripustin kranssin, joka mielestäni sopii tähän alkukesään. Olen aikoinaan hankkinut noita ovikransseja vuosien saatossa monia, niitä on kiva vaihtaa vuodenaikojen ja tilanteiden mukaan. Tekokukkakranssissa on se hyvä puoli, että ne eivät lakastu, ja aika luonnollisennäköisiäkin ne ovat nykyään.

Kranssin satiininauha lepatti eilen tuulessa niin kauniisti.<3 Joka kerta ovesta kulkiessani havahduin kauneuteen. Eikö niin pitäisi käydä joka kerta?

Aurinkoista keskiviikkoa!
Taina


p.s: Uusin Kotivinkki (13/19) ilmestyi tänään ja sen kannessa on aivan ihana kranssi sidottuna rottinkiseen kranssipohjaan. Myös sisäsivuilla on kauniita rottinkikransseja vihreillä köynnöksillä ja jouluruusun kukilla toteutettuna. Vink, vink!

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

DIY kukkaseppele - Juhannuksen trendiasuste



Tällä kertaa ajattelin jakaa Kukkailottelun myös blogissa, sillä aiheena on tällä viikolla kukkaseppele. Mikä olisikaan kesäisempi asuste yöttömänyön juhlaan, kuin kukista sidottu seppele! Aiemmin (muutama vuosi sitten) en osunnat solmia muunlaista seppelettä, kuin perinteisen voikukkaseppeleen. Voikukkaseppeleen sidonnassa ei tarvita välttämättä solmimismateriaalia muualla kuin lopussa, sillä kukat kiepataan aina edellisen kukan taakse. Tuollainen solmimistyyli ei valitettavasti sovi kuin taipuisille varsille. Useimpien kukkien kohdalla kukka napsahtaa irti varresta, jos sitä alkaa kieputtaa enemmän. 



Seppeleen teko kannattaa aloittaa ottamalla välineet esiin, tässä tapauksessa jonkinlaista rautalankaa ja sakset, ehkä myös kukkasakset. Minulla on kahta eripaksuista rautalankaan, mutta yhdenkinlaisella selviää. Nuo mustat sakset on oikeasti tosi huonot, niillä leikkaan siis rautalankaa, hyviä saksia ei kannata siihen uhrata! Uudemmat hankin ihan äskettäin Adlibrikseltä. Ne ovat oikeat kukkasakset. 



Pientareet ja niityt ovat nyt pullollaan erilaisia kukkia ja kasveja, jotka sopivat kukkaseppeleisiin. Myös oman pihan pensaita, perennoja ja kesäkukkia voi hyvin käyttää seppeleissä. Tässä tämänkertaisessa kukkaseppeleessäni on pohjalla kukkaruukun kesäkukkia, ja kukkivina luonnonkukkia. Kukkaset keräsin oman pihan reunalta. Napsin pienen kimpun, jossa oli lemmikkiä, harakankelloa, niittynätkelmää ja kukkapenkistä karannutta rentoakankaalia. Viimeisen jätin käyttämättä, sanoin osan solmimistani kukkanipuista, sillä en halunnut seppeleestä liian runsasta. Muutama tunti seppeleen solmimisen jälkeen tuo niittynätkelmä näyttää muuten aivan vastapoimitulta! En ole niin hyvä kukkatuntija, että osaisin etukäteen sanoa, mikä kukka kestää, ja mikä ei. Kokeilemalla se selviää. 



Aluksi kieputin paksummasta rautalangasta päähäni sopivan renkulan. Rautalankaa laitoin kaksi kerrosta ympäri, jotta seppeleen pohjasta tulisi hieman tukevampi. Sitten napsin kukkaruukuista muutamia hopeaputouksen ja lankaköynnöksen suiroja. Ilman vihreitäkin pärjää, kukkia voi hyvin solmia suoraan pohjalle. Minä halusin kevyesti vihreää seppeleen pohjalle. Kieputin ensin hopeaputoukset ohuemman rautalangan avulla pohjan ympäri muutaman kerran ja sitten lankaköynnökset siihen päälle.




Kukat kannattaa pätkiä lyhyemmiksi, ja poistaa niistä turhat lehdet samalla. Valmiiksi leikatuista kukista tehdään pieniä nippuja, jotka sidotaan rautalangalla. Rautalankaa kannattaa leikata valmiiksi pätkiksi, ja jättää siihen sen verran pituutta, että nipun solmimisen jälkeen rautalankaa on vielä seppeleeseen solmimiseen riittävästi. Lopuksi kimput sidotaan rautalangalla pohjaan.



Minun kukkaseppeleeni ei tarkoituksella ole kauttaaltaan kukkien peitossa. Jos haluat kukkaseppeleen, joka on ympäriinsä kukkia täynnä, uusi nippu solmitaan aina edellinen nipun perään, niin että kukat peittävät edellisen solmimiskohdan. Minulla solmimiskohdat näkyvät selvemmin, mutta se ei mielestäni haittaa.


Oikein ihanaa, kesäistä, juhannusviikkoa!
Taina

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Kukkia, koulutusta ja lisää kukkia - Viikon varrelta



Kesällä olisi rutkasti enemmän postausaiheita talveen verrattuna, mutta ainakaan vielä ei ole oikein tehnyt mieli istuskella tietokoneen äärellä...Ajattelinkin pitkästä aikaa tehdä rehellisen sillisalattipostauksen, joista osasta aiheista voisi postailla ihan erikseen, mutta tuleepahan varmistettua, että nämä jutut tallentuvat näin edes jotenkin blogiinkin. Olkaa hyvät, siis sillisalaattia, kukkaisaa sellaista!




Aloitetaan aikajärjestyksessä vaikka viikonloppukimpusta, jonka hain viime perjantaina Florenciasta. Ihana hakea välillä kesälläkin ihan oikea, sidottu, kimppu leikkokukkia! Valko-vihreä kimppu oli niin kaunis, että sain siitä inspiksen uusien profiilikuvien ottamiseen. Kun lamppu syttyy, pitää toimia.:) Ojennan kameran silloin tällöin miehelle ja annan vähän ohjeita kuvien suhteen. Hän osaa mielestäni ottaa hyviä kuvia, ja minä osaan olla suht luonnollinen kameran edessä hänen kanssaan. Näistä tällä kertaa otetuista tykkäsin eniten kuvasta, jossa nuuhkuttelin noita viikonloppukimpun pioneita. Kuvassa on minusta kiva tunnelma, vaikka osa hiuksista on lähtenyt karkuteille.



Viikonloppuna käväistiin miehen kanssa kyläpäivillä Vääksyssä, ja poikkesin samalla Zoom Designiin, hakemaan kukille uutta vaasia eli Nicolas Vahén säilytysämpäriä. Ämpärin sisälle mahtuu hyvin lasimaljakko. Pysyy ämpärin sisusta siistimpänä, jos vaikka haluan säilyttää siinä joskus jotain muuta kuin kukkia! Lupiinitalkoisiin olen osallistunut vasta tämän yhden kimpun verran, jolla itse osallistuin viikon Kukkailotteluun. Tällä viikolla teemana on Pientereelta poimittua, ja aikaa osallistua vielä pari päivää. Ensi viikon teemana on Kukkaseppele. Ohjeet Kukkailotteluun löytyy tästä postauksesta.


Sunnuntaina ajoin Tampereelle oppimaan uutta Brändipäivään Villa Wiviin. Valokuvaaja Petra Veikkolan ja Helmivillakon Erika Välimäen vetämä päivä tarjosi paljon ajattelimisen aihetta ja jonkin verran myös luovaa tekemistä. Meitä oli innostavien vetäjien lisäksi 12 innokasta naista jakamassa tätä hienoa päivää. Koulutuspäivä oli mielestäni antoisa, ja pään sisällä ajattelutyö jatkuu. Villa Wivistä ja Brändipäivästä saisi ihan oman postauksenkin, mutta annan nyt itselleni aikaa työstää omia ajatuksiani, ja jos aihe myöhemmin tuntuu pulpahtavan pintaan, postaan siitä perinpohjaisesti. Vaikka minulla oli kamera mukana kurssilla, otin suurimman osan kuvista kännykällä. Niiden siirtäminen koneelle on jostain syystä (mistä en mitään ymmärrä, koska liikaa tekniikkaa) tällä hetkellä niin hankalaa, että joudutte tyytymään pioneihin, jotka kuvasin päivän päätyttyä ikkunalaudalla.




Tiistaina ajelin Facebook -kirppisostoksen perässä Järvenpäähän. Sovellus näytti aluksi, että edullinen lampaantalja (olin juuri todennut, että niille olisi vielä tilausta) olisi myynnissä Iitissä, joten laitoin viestin sillä mielellä, että Iitti on ihan tuossa vieressä. Kun selvisi, että talja onkin Järvenpäässä, en enää halunnut perua kauppoja, siispä päätin liittää reissuun vähän matkailua. 

Taljan edellinen omistaja asuu ihan lähellä Ainolaa, Jean Sibeliuksen kotia, joka minulla oli käymättä. Satuin Ainolaan hyvään aikaan, sain kulkea talossa ihan yksikseni, flyygelin viritystä kuunnellen. Video talon sisältä löytyy Insta -tilini profiilin alta. Hurmaannuin täysin Ainolan tunnelmasta ja satumaisen ihanasta puutarhasta. Jean ja Aino saivat asua Ainolassa pitkän, ja ilmeisen onnellisen, elämän. Käkkyräiset, suuret, männyt Ainolan pihassa ovat varmastikin olleet olemassa, paljon pienempinä vain, jo Sibeliuksien eläessä. Ainolassakin olisi aihetta vaikka kokonaisen postauksen verran, mutta jääköön nyt kirjoittamatta. Suosittelen lämpimästi esim. kesäreissukohteeksi! Ennen Ainolaan menoa käväisin muuten ihastuttavassa kesäkahvilassa, Vellikellossa, joka sijaitsee myös Ainolan lähistöllä vanhassa viljamakasiinissa. Sille myös suositus.



Muuten olen tällä viikolla sitten touhunnut pihalla, terassilla ja Kesähuoneessa. Pesin höyrypesurilla terassin olonurkkausta, ja kiipeilin mummon keittiöjakkaralla, jota olen pitänyt erityisen tukevana kiipeilyalustana. Jakkara muuttui kuitenkin lentotukialukseksi, kun astuin liian reunalle jakkaraa höyrypesuri kädessä. Onni onnettomuudessa, suurimmat kolhut tulivat kyynärpäähän, joka on kestävää tekoa ja takareiteen, jossa on pehmusteet omasta takaa.:P Pientä osumaa ylpeyteen sain myös.:)



Ilmalentoani seuraavan päivän yritin ottaa vähän rauhallisemmin, ja tärkein tekoni tuona päivänä oli kranssin solmiminen Kesähuoneen oveen, ja lahjaksi saamani 100 upeaa ruukkuistutusta -kirjan selailu.:) Kaivelin terassille vähän rekvisiittaa vaatehuoneesta ja löysin sohvatyynyjä, jotka ostin monta vuotta sitten Kesähuonetta ajatellen. Osaa niistä olen käyttänyt olohuoneessa, mutta Kesähuoneessa niitä ei olekaan tarvittu.  Terassille ostin uuden juuttimaton Etolasta, sillä vanha, muovinen, oli jo niin likainen, ettei siitä tuntunut lika irtoavan edes painepesurilla. Halkaisijaltaan 140-senttinen matto on ihan passeli tuohon kohtaan, mutta riipputuolin alle sopisi minusta toinen samanlainen...



Eilen pesin Kesähuoneen ikkunat, ja kyllä nyt kelpaa katsella ikkunoiden läpi. Kunhan aurinko taas paistaa, täytyy ottaa kuvia, jotta uskotte.;) Kesäkukat alkavat olla paikoillaan, ja tomaatit ja yrtit täyttävät Kekkilän kasvulaatikon. Pihalla hommia riittäisi vaikka kokopäiväiseen puutarhurointiin, mutta se, mitä ei ehdi tänä kesänä, ehtii jonain seuraavista.:)

Kannattaa seurailla Instassa stoorien puolella, sinne on jotenkin helppo laittaa juttua pikaisesti, ilman tuntikausien viilauksia!:)

Oikein ihanaa viikonloppua!
Taina




sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Kesäpäivä Fiskarsissa - Sisustusinspistä osa I



Timberwise

Warmnordic

Warmnordic

Tiistaina osallistuin Fiskarsissa Sisustustoimittajien Kesäpäivään, ja olipa muuten aivan ihana  ja inspiroiva tapahtuma!<3 Olen kovin onnellinen ja otettu, että sain kutsun, vaikken mikään sisustustoimittaja olekaan, vaan bloggari, joka tykkää kirjoittaa sisustusasioista. Sisustaminen on kyllä kovasti lähellä sydäntäni, ja onhan tässä mielessä ollut viime aikoina ajatus alanvaihdostakin, tulevaisuus näyttää! 

Tapahtuma järjestettiin Fiskarsin Puimalassa, jonka loossimaiset tilat oli somistettu toinen toistaan kutsuvammaksi. Kuvia päivästä kertyi niin paljon, että jaan postauksen suosiolla kahteen osaan.  Ihan joka kuvasta en kommentoi, mutta yritän laittaa kaikkiin kuviin tiedon, kenen osastosta on kyse. Uutuudet esitellään suurelle yleisölle syksyllä Habitaressa, joten kaikkea kuvissa näkyvää ei välttämättä vielä ole saatavilla.

Stala / Florenciastore
Stala / Florenciastore
HTCollection
Eurokangas
Eurokangas
Asia, josta ei ehkä ole tullut mainittua esim. Habitare -postauksien yhteydessä, on ylpeys , jota tunnen lahtelaisuudesta ja siitä osaamisesta, mitä tällä seudulla on antaa Suomelle ja koko maailmalle muotoilun, suunnittelun ja kädentaitojen saralla. Näinpä se tunne nosti tuolla taas päätään, kun totesin hyvin monessa loossissa olevan väkeä Lahden seudulta.<3

Sisustustoimittajat mm. solmivat innolla lautasliinarenkaita Florencian, Merja Lohisalon, neuvoilla Stalan osastolla. Ihana idea vaikka juhannusjuhliin! HT -collectionin välittömän työporukan kanssa juttelin pitkään. Tulipa samalla koeistuttua Air -sohva, joka hurmasi minut pestävillä pellavapäällisillään, untuvapehmusteillaan ja nimensä mukaan ilmavalla olemuksellaan. Eurokankaan tyynykollaasi oli luovasti toteutettu. Aika villejä kuoseja on tulossa, mutta yksiväristen kaverina, ei yhtään hullumpaa.:) 

Kekkilä

Kekkilä

Kekkilä

Kekkilä

Kekkilän osastolla koin yllättäin olevani erityisen kotonani. Puimalan päätyterassi oli sisustettu ihanan viihtyisäksi viherkeitaaksi. Kotiintuomisina minulla oli musta ja keltainen tomaatintaimi sekä Kekkilän luomu-multaa tomaateille. Eilen istutin taimet Kekkilän kasvulaatikkoon (viime kesän ostos) muutamien yrttien kanssa, ja nyt jään jännityksellä odottamaan, onko meillä tomaatteja loppukesästä syötäväksi. 

Kylpyhuonekeskus

Kylpyhuonekeskus

Kylpyhuonekeskus

Kylpyhuonekeskus 

Kylpyhuonekeskus, jonka kutsumana paikalla olin, tarjosi sisustusväelle maistiaisia ensi syksyn Habitaresta, Kylppärikylästä. Jos värit ovat tulleet muuhunkin sisustamiseen, niin ihan pian niitä on jälleen myös kotien märkätiloissa. Uskomatonta, mutta värit kaakeleissa ja kalusteissa näyttivät oikein hyville! Kylpyhuonekeskuksella taisi olla peräti neljän loossin verran tuotteita näytillä, ja kaikista väreistä huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi, ilme osastolla oli rauhallinen ja ihanan luonnonläheinen.  

Jatketaan Kesäpäivän inspispostauksen kakkososalla ihan lähipäivinä.Tämä tyttö suuntaan nyt auton nokan kohti Tamperetta. Ehkä taas himpun viisaampana sieltä illalla kotiudun. Toivottavasti.;) 

Leppoisaa sunnuntaita!
Taina

p.s: Laitan uuden Kukkailottelun käyntiin vasta illemmalla. Aiheena tulevalla viikolla on Pientareelta poimittua.