sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Kukka-asetelmien apuvälineitä

 

Heissan pitkästä aikaa! Elokuu livahti käsistä ilman yhtäkään postausta. Mutta täällä taas ollaan rakkaan aiheen, kukkasten, innoittamana.:) Kukkaviljelmät ovat tuottaneet mukavasti satoa, niinpä kimppuja ja asetelmia on saanut tehdä joka viikko, välillä useitakin viikossa.



Olen saanut instan puolella kyselyitä siitä, mitä maljakon pohjalla on kukkien alla tai käytänkö apuvälineitä esim. Iittalaan Nappulaan kukka-asetelmaa tehdessäni. Nämä omistamani välineet ajattelin esitellä, osa niistä on uusia keksintöjä ja osa vanhoja, joista itsekin olen kuullut vasta muutama vuosi sitten.

Kupittaan Saven kukkatukia näin joskus Florencia Storen vintage -myynnissä. Kun sattumalta törmäsin niihin Facebook -kirppiksellä kävin nopeasti hakemassa löydöt itselleni. Maksoin näistä kahdesta yhteensä 20 euroa. Googlaamalla löytyy erivärisiä ja -mallisia pidikkeitä. Sellaisiakin, joissa pidikkeen keskellä on vaikkapa hirvi tai orava. Jos tällaista mielii, niin kirpputorit taitaa olla varmin löytöpaikka ja onneakin vähän tarvitaan.







Nämä sopivat koon puolesta täydellisesti Nappulaan, joten nykyään käytän sen pohjalla usein tätä kukkapidikettä. Käytän valkoista, vaikkei se pidike sieltä minnekään näy. Näyttää vain omaan silmääni paremmalta.
Töissä tuli jotain puhetta noista edellä mainituista löydöistäni ja eräs työkaverini sanoi, että hänen isovanhemmillaan voisi olla Riihimäen lasin kukkapidike jossain lojumassa. Sain sen sitten häneltä lahjaksi.<3







Riihimäen lasillakin on ollut erilaisia malleja pidikkeistä. Tämän halkaisija on niin suuri, että monen maljakon suuaukko jää liian pieneksi. Marimekon Urna on iso kooltaan, ja tätä pidikettä käytän usein juuri Urnassa.

Pari vuotta sitten törmäsin somessa Aalto -maljakkoihin tarkoitettuun InVase -kukkatukiin. Sellaiset minulta vielä puuttuu! Sen sijaan ihastuin Kukkaverstaan myymiin Hanataba - kimpputukiin





Hanataban avulla kukat saa helpommin spiraaliin muotoon. Kukat asetellaan tuen reikien läpi, minkä jälkeen tuen ala- ja yläosaa kierretään auki, jotta kimppu aukeaa, ja varret asettuvat viistosti reikien väliin. Valikoimiin näyttää tulleen ainakin kirkas tuki sen jälkeen, kun tilasin omat (paketissa on kaksi erikokoista) tukeni. Tuki on siitä kiva, että sen avulla saan melko pienellä kukkamäärällä kukat asettumaan kauniisti maljakkoon. Joillekin kukkavarsille Hanataban reiät ovat valitettavasti liian pienet.

Viimeisin hankintani kukkien asetteluun on kukkasiili. Pyysin Villiviinin Eijaa hankkimaan niitä myyntiin, jos suinkin mahdollista, ja olihan se! Kokoja oli kaksi, ostin saman tien molemmat. Pienempää ei ole tullut vielä käytettyä, mutta varmasti senkin aika koittaa. 



Siilin ideana on, että kukat painetaan siilin piikkeihin ja ne pysyvät siten paikoillaan. Viime aikoina olen käyttänyt kukkasiiliä keraamisen ruukun sisällä, isompi sopii pohjalle täydellisesti. Siilin avulla asetelman voi tehdä melko matalaankin astiaan. Kukkasiilin avulla voisi tehdä esimerkiksi japanilaisen ikebana -asetelman. Se on kukkien ja oksien asettelun taidetta, josta tiedän valitettavan vähän, mutta toivoisin joskus pääseväni kurssille.








Näiden kaikkien kukkahärpäkkeiden lisäksi olen käynyt useita kertoja kukkakursseilla ja spiraalitekniikka on alkanut pikku hiljaa sujua. Aina ei kukkia tarvitse edes sitoa, mutta spiraalissa ne asettuvat kauniimmin maljakkoon. Jos kukat ovat intohimosi, niin suosittelen lämpimästi osallistumaan kursseille! Monet kukkakaupat järjestävät niitä taas syksyn ja talven tullen erilaisin teemoin.

Tulevalle viikolle on luvattu vilakoita öitä, mutta mulla riittää usko, että kukat eivät niin pienestä nuukahda ja kukkasatoa on vielä runsaasti kerättävissä. 


Kukkaisaa syyskuuta!

Taina

 



lauantai 31. heinäkuuta 2021

Wau, mikä Pyörre!

 


Asuntomessumaistiaisissa jo mainitsin kohteen numero 7, pyöreän talon, eli Pyörteen. Menin taloon hieman varautuneena, koska omaan makuuni ei ollenkaan ole pröystäilevä tyyli, jota jostain syystä kuvittelin Pyörteen edustavan. Olin talosta jotain pieniä kuvia nähnyt ja sen perusteella mielikuvani luonut. Joka tapauksessa talo kiinnosti lähtökohtaisesti, vaikka ajattelin etukäteen ja vierailun jälkeenkin, että Pyörre ei olisi minulle tai perheellemme edes teoreettinen vaihtoehto, jos miettisimme kodin rakentamista. 

Silti menisin mielelläni vielä uudestaankin käymään Pyörteessä, sillä minulle se oli wau-elämys. Tapasimme tulevat asukkaat esittelemässä ja kertomassa talon tarinaa. Pyörre kuvastaa upeasti sen tulevien asukkaiden, Timon ja Jukan, persoonia ja vastaa varmasti heidän loppuelämän asumistarpeisiinsa, sehän on pääasia. Tämä talo, jos mikä, oli selkeästi rakennettu itseä varten. 






Talo yllätti minut myös sillä tavalla, että siellä käyminen vastasi minusta hienoa taide-elämystä. Enkä tarkoita ainostaan Johanna Oraksen maalauksia, vaan vähän samaan tyyliin, kun ennen vanhaan esim. Alvar Aalto suunnitteli taloon samalla kalustuksen, pinnat, koristelut. Kutsuisin Pyörrettä kokonaistaideteokseksi. Ihan hitusen kokemusta himmensi köydet ja suojaukset, joiden merkityksen tosin hyvin ymmärrän.

Keittiö-olohuone on Pyörteen sydän. Vahva sininen ja kulta, jotka kulkevat kodissa tehosteina, eivät tunnu tunkkaiselta tai raskaalta, kun niiden vastapainoksi ympärillä on paljon valkoista seinissä ja aivan mielettömän upea vaalea, kuusirimakatto.





Atriumpihalta aukeaa terassi järvelle ja pihan keskelle on istutettu omenapuu. Olisipa ihana nähdä se hieman isompana, toukokuussa kukassa tai syksyllä täynnä omenoita!





Pyörteessä on käytetty uudenlaista rakennustekniikkaa, se on rakennettu ruuvipaalujen päälle ja sen ulkoverhous on aaltopeltiä. Rakentamisessa on käytetty mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä materiaaleja esim. terästä ja betonituotteita. Jostain muistan myös lukeneeni, että talon rakentamiseen käytetystä materiaalista erittäin suuri on on uudelleen kierrätettävää. Uusiutuvien materiaalien ja kierrättämisen merkitys rakentamisessa kasvaa varmasti tulevaisuudessa. 







Messukuvia jälleen selaillessani tuli sellainen olo, että voisin useammastakin kohteesta postata tässä syksyn mittaan... Katsotaan, kuinka käy! 




Meillä oli nimittäin eilen lainaneuvottelut ja nyt se sitten on varmaa, meille tulee keittiö- ja kylpyhuoneremontti. Ihanaa, mutta samalla hirvittää!


Taina

perjantai 23. heinäkuuta 2021

Kukkailottelua kesäperjantaina - Siivousta ja tietysti kukkia

 


Tällaista postausta ei olekaan ihan vähään aikaan syntynyt, nimittäin ihan tuosta vaan, ihan Kukkailottelun vuoksi! Päässä näitäjuttuja usein pyörii edelleen, mutta julkaisuväyläksi valikoituu lähes aina Instagram, sen nopeuden ja helppouden vuoksi. Kun hinkkaan nykyään yhtä postausta helposti neljä-viisi tuntia, joskus kauemminkin, niin jotenkin sitä aikaa ei vaan tahdo enää löytyä kuin jonkun hassun kerran kuukaudessa. Paloa kirjoittamiseen löytyy kyllä edelleen, näin kahdeksan blogivuoden jälkeenkin!





Mutta jotta tämä nyt kävisi hieman nopeammin, niin mennäänpä mutkan kautta niihin kukkasiin.:) Miehellä on menossa viimeinen lomaviikko ja olisin halunnut lähteä jonnekin, ihan minne vaan, pois kotinurkista. Mies oli valmis päiväreissuihin, mutta nekin jäi nyt sitten tekemättä, kun ei osattu päättää ja tiedättehän, tuo k -juttu... 

Niinpä eilen kävin ensin poimimassa puutarhasta kimpun kukkasia motivoidakseni itseäni siivoukseen, mikä sitten tepsikin hyvin. Olen tainnut tämän monesti ennenkin todeta, että minusta helpoin tapa sisustaa on siivota ja toinen helppo tapa sisustaa on ostaa tai kerätä kimppu kukkia!





Päätimme sitten käydä lounaalla Lounaskorilla, koska jos joku tökkii lomalla, niin se on jatkuva kokkaaminen! Lounaskori ei ehkä ympäristöltään ole erityisen kesäinen tai arjesta irtaannuttava (koska on lounasruokala vanhassa linja-autotehtaassa), mutta siellä on aina ollut hyvä ruoka, kuten oli eilenkin. Keksin myös, että käyn tällä "kesäretkellä" Villiviinissä, koska en ollut siellä käynyt moneen viikkoon.;D Hain uskomattoman kimpun kukkia olohuoneeseen ja laitoin Urnaan. Tänään on ollut tarkoitus asetella ne nätimmin, mutta päivä on mennyt mm. poreammeen pesuun ja vesien vaihtamiseen. Ihan kohta lähden sinne rusinoitumaan.:P



Samalla hankin Villiviinistä uuden viherkasvin, jonka nimen ehdin unohtaa. Ostin nimittäin mökkireissulla Kajaanin Prismasta tuollaisen jätti-ison kulhon ja se kaipasi jotain vihreää. Näitä näytti olevan myynnissä myös Karisman Finnmarilla, ja selvästi halvemmalla kuin Prismassa, jos jota kuta sattuu kiinnostamaan...No, kulho sai kasvinsa. Viherkasvin on omassa ruukussaan tuolla ja sen alla on pieni lautanen, sillä kulho ei ole vedenpitävä.



Siivotessa käyn aina edelliset kukat läpi ja siirrän niistä hyvinsäilyneet pienempiin maljakoihin. Nyt niitä on mm. olohuoneen sivutasolla ja tuossa maljakkokaapin päällä.

Kello lähestyy kuutta ja poreamme kutsuu. Kävin  äsken katsomassa, että allas on LÄMMIN, todellakin siellä oli 37 astetta. Ei ainakaan palele!


Ihanaa viikonloppua ja kukkailoa!<3

Taina

p.s:Yksi syy, miksi tekstien muokkaaminen kestää nykyään niin kauan, on Bloggerista johtuvat ongelmat, tässä taas tekstinkoon temppuilu. En taskaan saanut tekstiä samankokoiseksi, vaikka kuinka monta keraa yritin. Tää on tätä, kun ohjelma luulee olevansa fiksumpi. Siksi siis ensimmäinen ja viimeinen kappale ovat pienemmällä fontilla. Saa olla. Koittakaa kestää!:)


tiistai 20. heinäkuuta 2021

Terassista kesäolohuone

 


Pari kesää sitten tajusimme, että terassillamme olisi aika paljon enemmän tarjottavaa, kuin mitä olimme sitä siihen asti käyttäneet. Ison osan vuodesta terassi toimi vähän niin kuin säänarmoilla olevana varastona. Vaikka tottahan meillä on ollut kesäkalusteita, jotka toimme rivitalosta mukanamme, uusiakin on hankittu ja esimerkiksi käytössä olevalla päivänvarjolla täytyy olla ikää yli 20 vuotta! Terassi ei kuitenkaan juuri houkuttanut oleskeluun lyhyitä hetkiä lukuun ottamatta.



Ensimmäinen askel kohti kesäolohuonetta oli terassisohvan ostaminen. Ehkä siitä ostoksesta tulee jo kolme vuotta nyt loppukesällä... Jos nyt olisin menossa ostamaan terassille sohvaa, panostaisin laatuun vieläkin enemmän. Patjan täytteet ja päälliset alkavat olla meillä jo vähän sen näköiset, että sohvalla on todellakin vietetty aikaa. Tuon sohvamme ostimme K-Raudan alesta ja hintaa sillä oli muistaakseni viitisensataa. 

Seuraavaksi taisin hankkia riipputuolin, joka on Tori-ostos. Riiipputuolin kanssa on vähän sama homma kuin sohvan. Päällisten väri on haalistunut ja sisällä vanu muuttunut sellaiseksi, että päällisiä pestessä on ihmeissään. Kai se on uskottava, että laatu maksaa. 



Viime talveksi jätimme riipputuolin jostain syystä ulos, terassin nurkkaan. Keväällä huomasin tuolin reunuksen olevan sieltä täältä ruosteessa muovinauhan alta. Jännä juttu! 

Niinpä ostin muistaakseni neljä kerää juuttinarua ja olohuoneessa sarjoja katsellessani kieputtelin narua tuolin reunan ympäri. Ensi talvena tuoli viedään kuivaan ja lämpimään varastoon, missä sille olisi ollut tila viime vuonnakin. Reunus on mielestäni ihan kiva noin, tosin juutti tuntuu hitusen karhealta käden alla, muttei haittaa käytössä. On se kuitenkin parempi kuin ruosteiset reunukset.



Sohvan ja tuolin kanssa samoihin aikoihin hankin ensimmäisen juuttimaton sitomaan kalustusta yhteen. Sittemmin mattoja on tullut kaksi lisää, toinen melko isokokoinen vielä. Olen halunnut kaikkien mattojen olevan pyöreitä, sillä se tuo mielestäni hauskaa leikkisyyttä ja pyöristää kulmia. Varsinkin tuon isoimman maton kanssa on kyllä jonkun verran säätämistä, koska meillä ei ole lasitusta terassilla. Jos tulee kovia sateita, nostamme terassipöydän paremmin katoksen alle ja rullaamme mattoa sateelta suojaan. Mies ei vaan yhtään tykkää tällaisesta.;) Ehkä se lasitus vielä joskus saadaan, sitten tämä pulma poistuu.

Viime kesästä saakka meillä on ollut ilmatäytteinen poreamme terassilla. Tai ei se tietenkään talvella ollut siinä, vaan varastossa odottamassa uutta kesää, mutta ymmärtänette asian. Poreamme on ollut loisto-ostos, joka on lisännyt terassin käyttöä ihan huimasti. Tänä kesänä laitoimme ammeen jo toukokuun puolella eli se on ollut nyt kaksi kuukautta käytössä. Hankimme heti keväällä kaksi nopeasti kuivuvaa terassimattoa sen alle, jotta altaaseen on mukavampi kivuta. 



Mukavinta altaassa on olla yksin, omien ajatusten, kanssa. Nostan varpaat reunalle ja annan veden keinuttaa. Kokeilin jopa ilmatäytteisen lentotyynyn kanssa kellumista, sillä usein tuossa altaassa tulee niin raukea olo, että meinaa nukahtaa. Perjantaisin kuuntelen Radio Nostalgiasta Vasten auringon iltaa -ohjelmaa ja lillun itseni rusinaksi kahdessa tunnissa, jonka ohjelma kestää.;D Jos mietit tuollaiseen altaaseen satsaamista, niin sanoisin, että ehdottomasti kannattaa. 





Olin tänä vuonna ajatellut hankkia lähinnä heiniä, eukalyptuksen, bambun, ja kasvattaa itse ne kukat, mitkä ruukkuihin tulisi, mutten sitten kuitenkaan pystynyt noudattamaan suunnitelmaa. Nuo edellä mainitut kyllä löytyvät terassilta ja tykkään niistä erittäin paljon. En kuitenkaan voinut vastustaa pelakuiden herkkyyttä ja joku noissa daalioissakin viehättää. Juuri nyt tosin kamppailen isopihtihäntien kanssa, ne taitavat tykätä daalioista minua enemmän...


Aurinkokennovalot hankin kesän alussa Rustasta, ja nämä ovat ihan eri maata kuin vuosia sitten Clasulta ostetut, jotka eivät koskaan suostuneet palamaan. Olihan ne ihan kauniit koristeinakin, mutta näistä aurinkokennovaloista on varmasti paljon enemmän iloa, kunhan illat kunnolla pimenevät. 

Viimeisin hankinta terassille on teline ruokapöydän päälle, johon voi ripustaa juurikin valoja, kukkia tai muita koristuksia. Hoksasin telineen Asuntomessuilla, Ainoa Fiksun terassille, joten sen perusteella kävin sitten K-Raudasta sen viikonloppuna ostamassa. 


 

Sisustan terassia aika tavalla samoilla periaatteilla kuin kotiakin. Pitää olla vihreää ja kukkivaa, tekstiilejä ja jopa seinillä tauluja, siten syntyy minusta viihtyisä tila. Terassin taulut ovat kangasta ja muovia, joten ne eivät ole mahdollisesta kosteudesta millään. Tekstiilit ja kukat vaihtavat paikkaa niin kuin sisälläkin aika ajoin. Pientareen kukat vaihtuvat viitsimisen ja ehtimisen mukaan. Juuri nyt maljakoissa on pientareelta poimittua rohtosuopayrttiä sekä tarha-alpia. Kuvissa voi näkyä muutakin, sillä tämä postaus on ollut tuloillaan kesäkuun alusta saakka.:) Toivottavasti jaksoit loppuun saakka, pituus on seurausta samasta seikasta.:P


Kesäisiä päiviä!
Taina