Kynttilöitä ja kukkia - Parasta just nyt

Kuusipäivänen työviikko viimein takana, ja vaikka tänään oli hirmuisen kiva päivä, niin olo on kuin rutistetulla sitruunalla. Kaikki mehut on tiristetty, ja aikaa palautua yksi päivä. Tänään kutsuu siis vahvasti sohva, vaikka etukäteen olin ajatellut, että voisimme miehen kanssa lähteä vaikka ulos syömään ja tuulettumaan. Pojat ovat leirillä, ja me opetellaan täällä jälleen kaksistaan oloa. 

Kynttilöitä olen poltellut ahkerasti, tuossa ne palavat nytkin, niin Eno Studion Multi Candle Pin -kynttelikössä kuin viime viikolla Habitaresta ostamassani kynttiläamppelissa. Amppelin löysin Piirongin osastolta, sieltä on aiemminkin tullut tehtyä messuostoksia.:) Jossain yläkaapissa minulla on kyllä yksi tuollainen kynttiläamppeli, ostin sen pari vuotta sitten joulumarkkinoilta, se oli myyjän itsetekemä. Kynttiläkuppi tuntuu juuri siksi  hieman huteralta, ja koska olen suorastaan neuroottisen tarkka paloturvallisuudesta, jäi kyseinen kapistus viime talvena kokonaan kaappiin. 

Tähän uuteen hain Villiviinistä kaksi eucalyptuksen oksaa, jotka kieputin rautalangalla kiinni. Eucalyptus on siitä kiva, kun se näyttää vielä kuivuessaankin hyvältä. Mielessäni näin jo tuossa amppelissa esim. omenapuunoksan omenoineen, ja kuinka ollakaan, tänään instassa törmäsin Susannan kauniiseen toteutukseen. Täytyy ehkä huomenna käydä katsomassa, vieläkö koristeomenpuussa on omenoita...

Samalla kun hain nuo vihreät, tarttui matkaani vähän kuin vahingossa ihanan tummasävyiset kukat. Tuo putkikasvi on sudenporkkana, lisäksi otin kaksi tummanpuhuvaa daaliaa. Sudenporkkana oli kiva kukkapenkissäkin! Aika ei ole viime aikoina riittänyt haaveiluun, saati tulevan suunnitteluun. Elän toivossa, että kiire syksyn edetessä helpottaisi, ja aikaa olisi kaikenlaiseen "turhaan", mutta tärkeään. Näistä pienistä kynttilöin ja kukkasin sisusteluista ammennan arkeen iloa, kun muuta ei ehdi.

Aloitin syksyn alussa uuden liikuntaharrastuksen, ja varsinkin maanantai-illan tanssitunti on ihan huippukiva! Tunnilla tanssitaan diskosta suomi-iskelmään, ja kaikkeen siltä väliltä. Tunti menee aina todella nopsaan. Mukava aloittaa viikko liikunnallisissa merkeissä. Toinen tanssitunti (lavatanssia yksin) on perjantaisin, mutta sille tunnille olen ennättänyt vasta kerran. Mukavaa sekin!

Nyt suljen koneen, vaikkei se kauaa nyt auki ehtinyt ollakaan. Huomenna yritän ennättää blogikierrokselle!

Ihanaa viikonloppua!

Taina

Ryijystä matoksi

Jotkut asiat vaativat kypsyttelyä, ja toisinaan myös sattumaa. Toissakesäisistä Mikkelin Asuntomessuista jäi mieleen mm. Kannustalo Harmaja Saimaan harmoninen tunnelma. Siinä vaiheessa, kun poistin makuuhuoneesta tapetin ja maalasin seinän rusehtavalla, tajusin jo, että Harmaja Saimaa, ja erityisesti sen makuuhuone oli jäänyt jonnekin mielen sopukoihin malliksi siitä, mitä tavoittelen. Tuolla Asuntomessuilla mieleeni jäi myös makuuhuoneen lattialla ollut ryijy, joka oli saanut uuden elämän mattona. Nyt tosin epäilen, että liekö Harmaja Saimaan ryijy varta vasta tuonne kudottu, sillä niin täydellisesti se sopi makuuhuoneen väreihin, eikä siinä myöskään ollut hapsuja, kuten ryijyissä usein on...

Jo useita kuukausia olen siis etsiskellyt sopivaa ryijyä makuuhuoneen lattialle. Hobby Hallin "lirumatot" olivat kyllä kauniit ja edulliset, mutta jatkuvasti mutkalla, tai liukumassa. Yksi kiva ryijy meni jahkaillessa ohi, mutta kun näin tämän, nyt makuuhuoneen mattona toimivan, ryijyn Fb -kirppiksellä, vieläpä erittäin edullisesti, oli pakko lähteä Loviisaan sitä hakemaan. Myyjä oli ostanut ryijyn kuolinpesältä muutama vuosi sitten, mutta nyt tehdessään muuttoa, hän oli hankkiutumassa suuresta määrästä tavaraa eroon. Ryijy on jonkun loviisalaisrouvan itse itselleen kutoma. 

Ryijyssä on pääasiassa värejä, joita makuuhuoneessa on muutenkin valkoisen mausteena, eli vihreää, sinertävää ja harmaata. Myyntikuvassa tummat osat näyttivät mustilta, mutta ei tuo ruskea mielestäni ole paha, vaikkei musta olekaan.:)

Suurempaa pulmaa aiheutti hapsut, jotka tässä ryijyssä on alareunassa. Sain taitavilta käsityöihmisiltä neuvoja, ja niiden ydin oli, että hapsujen piilottaminen pysyvästi vaikkapa kanttaamalla ei välttämättä tuota sellaista tulosta, kuin jos tämä hapsuttomuus olisi ollut ryijyssä alunperin. Niinpä tyydyin laittamaan ryijyn alle Ikean erinomaisesti toimivaa liukuestettä, ja käänsin hapsut ryijyn ja liukuesteen väliin käsin. Hyvin on pysyneet hapsut piilossa. Imuroinnin ja siivouksen yhteydessä hapsujen asettelu piiloon ei montaa hetkeä vie. Toki olisi kivempi, jos hapsuja ei olisi lainkaan, mutta tuolla tavalla niistä ei haittaa ole. 

Tykkään ihan todella paljon siitä, miltä ryijy tuntuu jalan alla! Viime aikoina näitä matto-ostoksia on tosiaan ohjaillut näön ohella tuntoaisti.:) On ihanaa, kun jalan alla tuntuu pehmeältä, eikä siihen silti jää jalan painaumia, mitä myöskin ehdin miettiä ennen ryijyn ostoa. Tykkään myös siitä, että meidän makuuhuoneen matolla on historia ja tarina.

Makuuhuoneen seinälle hankin jokin aika sitten miehelle oman naulakon K -Raudasta (se ei juuri koskaan ole noin tyhjä kuin kuvissa, mutta vaatteiden peitossa kaunis naulakko olisi jäänyt piiloon, oli pakko stailata kuvia varten). JOS olisin rikas, siinä olisi nyt Hang it All -naulakko ruskeilla nupeilla. Koska en ole, niin saman asian ajaa halpisversio, jossa on nupeissa niin ikään makuuhuoneen värejä.

Pakko vielä mainita, että tammenoksia ei välttämättä kannata tuoda makuuhuoneeseen, varsinkaan, jos niissä on tammenterhoja. Meillä kävi useana yönä melkoinen kopina terhojen putoillessa lattialle, joten jouduin lopulta nyppimään terhot oksista pois perherauhan säilyttämiseksi.;)

Mukavaa viikkoa!

Taina

Habitare 2018

Tämän vuoden Habitarea on nyt sisustus-ja lifestyle -blogit pullollaan, ja ennen messuja mietin, että postaanko aiheesta lainkaan. Fiilikseni messuiltapäivästä on sen verran positiivinen, että pakkohan nämä kuvat ja tunnelmat on jakaa.:) Toivottavasti inspiroi! Messuillehan ennättää vielä tänääkin, ja jos matka ei olisi noin pitkä, sattaisin lähteä vielä uudelleen kiertämään ainakin osan messuista. Kuuleman mukaan parhaat ostokset messuilla voi tehdä sunnuntaina, sillä näytteilleasettajillakin on helpompaa, kun pakattavaa on vähemmän kotiin lähtiessä...

Värikästä (erilaisia ruskeita, ruskan värejä, punaista ja keltaista, sinistä ja vihreää, omaan makuuni paikoitellen vähän turhan retroa), luonnonläheistä, ekologista, mutta entistä runsaampaa, siinä muutamia sanoja määrittämään sisustuksen trendejä tällä hetkellä. Mielestäni aika samanlaista kuin vuosi sitten (postaukset täällä ja täällä). Puuta puunvärisenä, rouheutta tekstiileissä ja keraamiikassa ja tänä vuonna maljakoissa näytti lähinnä olevan heiniä. Niitä ostin muuten itsekin messuilta kotiintuomisiksi.:)

Lahti muotoilu- ja puuseppienkaupunkina on hyvin messuilla esillä, ja siitä olen tietenkin hyvin ylpeä! Messuilla on mm. Design Lahti laituri, jossa on Lahden alueelta monia mielenkiintoisia yrityksiä esillä, kuten HT- collection (mulla on ihan kamala sohvakuume, mutta tällä kertaa aion olla erittäin perinpohjainen ja harkitseva ennen ostopäätöstä), Upwood design (jonka Atomi-valaisin voisi sopia meille, sitä joskus aiemmin jo googlailin) ja Pedro, jonka West -nojatuoleja huolisin vaikka kaksinkappalein (ruskealla nahkaverhoilulla) uuden sohvan kaveriksi sitten myöhemmin. Laulumaa, Tapio Anttila, Luhta...muutamia lahtelaisnimiä vielä mainitakseni. Yleensä myös Protoshopissa lahtelaiset nuoret suunnittelijat pääsevät esille,  niin tänäkin vuonna, kiitos Muotoiluinstituutin. 

Oma suosikkini Protosopin puolelle oli tällä kertaa helsinkiläisen Hanna Kutvosen suunnittelema peilin ja säilyttimen yhdistelmä Twist, jonka peiliosa kääntyy, jolloin tankoon saa vielä muutaman ripustimenkin. Tälle on helppo veikata menestystä.

Jo ennen messuja törmäsin Instassa hämeenlinnalaiseen Papurinoon, ja tilauksen tein samantien. Vanerinen Lahti -kartta koristaa nyt työhuoneen seinää. Olin jo pitkään ajatellut tilata seinälle kartan Lahdesta, mutta tämä puinen on mielestäni vielä hienompi. Voikukkataulun toiselle puolelle voisin hankkia jonkin toisen kartan, vaikka pyöreänä...

Kukka-anti jäi itselleäni tälle erää melko laihaksi. Onneksi on Järveenpään Kukkatalo, jolla on upea osasto, ja Saija siellä antamassa vinkkejä! Tein tuttavuutta myös Garden & Living -myymälään. Jollain lomalla täytyy kyllä tehdä retki kyseiseen liikkeeseen. Betoniset palloruukut sinisarjan siemenkodilla on mielestäni yksinkertaisen upeat. Joko pallomaljakot ovat nyt todella in, tai sitten itseäni on viehättänyt eniten kukka-asetelmat, jotka ovat pallomaljakoissa.

Erityisen iloiseksi tulin yllättävästä kohtaamisesta Leino Designin Mirun kanssa. Miruun olen tutustunut hänen joulubloginsa kautta, nykyään yrittäminen on tainnut viedä ajan niin, ettei blogi ole enää valitettavasti  päivittynyt. Kuvat jäivät siinä tohinassa ottamatta!

Kiitos messuseurasta Heidi ja Satu! 

Entä sinä, kävitkö ja tykkäsitkö?

Taina

Turhasta eroon, uutta harkiten - "Maristamista"

Muutama viikko sitten Kotivinkin päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäki oli tiivistänyt mainiolla tavalla Kotivinkissä ( 16/18) sisustusfilosofiansa "maristamisen". Maristaminen pitää sisällään kaksi kohtaa, jotka molemmat sopivat omaankin sisustusfilosofiaani, mutten ole oikein osannut sanottaa sitä näin osuvasti itse. Viime kesästä asti olen käynyt kotia läpi paikka kerrallaan, luopuen sellaisesta, mikä on jäänyt kaappeihin lojumaan. Tilalle olen hankkinut harkiten sellaista, mitä oikeasti olen tarvinnut, halunnut, sellaista, mistä olen pitkään haaveillut.

Maristamisen ensimmäinen kohta onkin, että kannattaa luopua sellaisesta, mistä ei oikeasti ole iloa, ja hankkia vain sellaista, mitä rakastat. Tätä olen tosiaan yrittänyt noudattaa. Elokuussa pidin jälleen kirppispöytää neljä viikkoa, ja tavarat vaihtoivat liukkaasti omistajaa. Tässä jutussa tosin pitää ottaa huomioon muutkin perheenjäsenet, mutta meidän perheessä oikeastaan kukaan ei ole sellainen, joka kiintyisi tavaroihin ylenpalttisesti. En tietenkään laita kiertoon toisten tavaroita kysymättä ensin, mahtaako esineellä olla merkitystä muille perheenjäsenille.

Mietintää aiheuttaa kuitenkin vaikkapa hääastiasto, sarja, joka saisi käyttämättömyyden vuoksi lähtöpassit oitis, ellei se olisi hääastiasto, silloin parikymmentä vuotta sitten kovastikin lahjaksi toivottu. Ihan kaikesta ei ehkä kannata luopua, tai ainakin voi odottaa vielä hetken, josko se nyt turhalta tuntuva tavara löytäisikin tiensä kaapista uudelleen käyttöön.

Toinen periaate maristamisessa on hankkia esineitä, joilla on useampi käyttötarkoitus. Tässä olen vielä alkumetreillä, ei ole ehkä ollut todellista tarvetta. Mitä pienemmät neliöt ja säilytystilat, sitä enemmän tähänkin kannattaa uhrata ajatuksia. Tällä hetkellä yritän lähinnä luopua jostain turhasta, kun hankin uutta.

Postauksen kuvissa on kaksi tuoretta sisustushankintaa. Eno Studion Multi Candle Pin on kynttilänjalka, jonka yritin hankkia jo pari vuotta sitten, mutta se tuntui aina olevan loppuunmyyty, kun yritin sitä tilata. Nyt tein tilauksen hyvissä ajoin ennen pimeitä syysiltoja, jotta saan nauttia "leijuvista" kynttilöistä syysiltoina. Kynttelikön tilasin täältä. Nopea toimitus ja käsinkirjoitettu kortti paketissa, tuli niin hyvä mieli!

Toinen hankintani on Rosenthalille Tapio Wirkkalan suunnittelema Paper Bag - maljakko, jota kävin useasti hypistelemässä Sokoksen sisustusosastolla, ennen kuin sen valikoimia supistettiin rajusti viime keväänä. Pidin hintaa tuolloin kuitenkin liian kalliina. Jos nyt oikein muistan, niin maljakolla oli hintaa ehkä 80 euroa... Tämän maljakon bongasin Facebook-kirppikseltä 30 eurolla. Maljakko on vielä hienompi kuin osasin ajatellakaan! Oli jotenkin vaikea kuvitella, miltä se näyttää kukkien kanssa. Ainakin näiden eilen kukkaniityltä poimimieni malvojen ja unikoiden kanssa sehän näyttää ihan täydelliseltä!

Hip hei, sehän on huomenna perjantai!<3

Taina