Kukkia, kukkia, kukkia!

Alkuviikosta kuvittelin, että ehtisin postailemaan tämän viimeisen lomaviikon aikana viimeaikaista ahkerammin, vaan kuinkas ollakaan, eipä ole tullut konetta aukaistua sitten maanantain! Lupailin omaa postausta Avoimien siirtolapuutarhojen kukkasista viime viikonlopulta. Tässä niitä nyt olisi, lähes parinkymmenen kuvan verran kukkia, kukkia ja vielä lisää kukkia.

Monessa pihassa ihastelin sitä, kuinka puut, pensaat, perennat ja kesäkukat, jopa huonekasvit oli saatu upeasti kokonaisuudeksi. Kesäkukkia voisi hyvin istuttaa myös penkkeihin perennojen sekaan, viedä ruukut kukkapenkkien luokse tai ripustaa amppeli vaikka puunoksaan. Jos vuosia sitten ajattelin, että kauniissa puutarhassa on vain valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia, on näkemykseni muuttunut matkan varrella, ja ihailen entistä enemmän puutarhoja, jotka ovat kuin kukkaniityt, niistä löytyy ihan kaikkia värejä sulassa sovussa. Keltaisten kukkien suhteen olen kyllä edelleen vähän kranttu...

Kylvin viime vuonna mm. sinipiikkiputken siemeniä ja muutamaa muutakin perinneperennaa suurin odotuksin. Harmikseni nämä siemenet eivät itäneet ollenkaan. Tuolta puutarhoista sainkin muistutuksen, että täytyy ryhtyä etsimään näitä ihanuuksia taimina! Myös pallo-ohdake menee hankittavien listalle. Sen kukinnossa on jotain ihmeellisen kaunista.:) Talomme sivulla olevan terassin reunalle täytyy jossain vaiheessa saada kasvutukia köynnöksille ainakin osalle matkaa...

Kuvia käsitellessäni mietin, että miltäköhän noissa pihoissa näyttäisi alkukesästä. Olisi kiva päästä kurkkaamaan siirtolapuutarhoihin heti kesäkuun alussa! Nyt kaikki on niin runsasta ja rehevää, mutta moni perenna ja pensas kukkii jo touko-kesäkuussa. Missään pihoista ei tullut sellaista oloa, että kukinnat olisivat jo lopuillaan. 

Aikamoinen kukkavyöry! Huomenna sitten toisenlaista Kukkailottelua luvassa.:)

Taina

Avoimet siirtolapuutarhat - Ideoita ja inspiraatiota

Jo viime kesänä Koivikon Katveessa -blogin Jenspa laittoi minulle kerran viestiä, että kannattaa suunnata Lahden Kotiniemeen, missä sijaitsevat siirtolapuutarhat avasivat tuolloin pihansa yleisölle ihasteltavaksi. Viime kesänä en paikalle ennättänyt, mutta tällä viikolla mainoksen nähdessäni päätin mielessäni, että tapahtuma ei jää tällä kertaa väliin. Niinpä eilen suuntasin ystäväni Tiinan kanssa, kamera tietenkin kaulassa, tutustumaan ensimmäistä kertaa elämässäni siirtolapuutarhojen maailmaan.

En ole oikeastaan täysin ymmärtänyt siirtolapuutarhamökkien ideaa...Ilmeisestikin mökkejä hankkivat kerrotaloissa asuvat ihmiset, jotka kaipaavat pihaa, puutarhaa ja kuopsuttamista? Nämä Kotiniemen tontit ovat hieman yli 300 neliön suuruisia. Suurin osa kohtaamistamme asukkaista oli yli 5-kymppisiä. Useimmista pihoista sellainen olo, että neliöitä voisi olla enemmänkin, ilmeisen intohimoiset puutarhurit päätyvät siirtolapuutarhan ostamiseen.:) Siirtolapuutarhojen mökit ovat ymmärtääkseni aina kuivanmaanmökkejä. Tuossa Kotiniemessä on veneranta, eikä uimarannallekaan ole pitkä matka. Läheinen järvi taitaa olla Alasenjärvi.

Tapahtumaan lähdin hakemaan ideoita ja inspiraatiota omaan pihaan. Ideoita on toki jo ennestäänkin kassillinen odottamassa toimeen ryhtymistä sekä rahan järjestymistä ideoiden toteuttamiseen...Jotkin ideat saivat tuolta selkeytymistä, kuten hyötyviljelyalueen myllerrys, tai oikeastaan selkeyttäminen ja helppohoitoisuuden parantaminen, mikä on ollut mielessäni viime keväästä saakka. 

Ihan uusia ideoitakin löysin! Näin mm. kivan telineen parvekelaatikoille, jotenkin se oli aivan meidän kodin tyylinen, yksinkertainen ja musta. Sellainen voisi sopia terassin reunalle. Hyvä idea mielestäni oli maanpeitekasvien istuttaminen pensasaitataimien väleihin. Osalla kasvoi aronian välissä hopeahärkkiä, joku puolestaan oli juuri istuttanut suikeroalpia uuden pensasaidan väleihin. Puutarhoista löytyi myös perennoja ja kesäkukkia, jotka aion laittaa omalle toivelistalleni muistiin. Pelkästään kukista ja istutuksista tulikin lopulta niin paljon ihania kuvia, että niistä teen oman postauksen!

Kun ulkomaanmatkoilla tykkään kaupunkilomilla kuvailla parvekkeita, ovia ja ikkunoita, siirtolapuutarhojen pihoihin johdattavissa porteissa, usein upeine köynnöskasveineen, koin samankaltaista kauneutta. Minusta on kiva, ettei kaupunki ole kaavoituksellaan määrittänyt portteja samanlaisiksi. Yllätyin mökkien värityksien suhteen. Olen ohiajellessa mieltänyt mökkien olevan perinteisesti punaisia tai keltaisia. Alueella oli useitakin mustaksi maalattuja mökkejä, jotka erityisesti ovat mieleeni! Jotenkin kuvittelin myös, että mökit olisivat lautamökkejä, olin väärässä. Ainakin Kotiniemen mökit näyttävät olevan hirsimökkejä.

Yksi pihoista oli erityisen ihana!<3 Mökistä ja pihasta pitää huolta kaksi sisarusta äitinsä kanssa. Toinen siskoista oli paikalla esittelemässä pihaa. Hän kertoi, että heillä maut käyvät melko hyvin yhteen. Pihaa oli rakennuttu yhdessä 11 vuotta. Kokonaisuus oli mielestäni erittäin siisti ja tyylikäs, mutta silti yllätyksellinen ja kodikas! Istutusten ja rakenteiden värit oli selvästi tarkkaan harkittu ja värivaletti tarkasti rajattu. Sisustuksellinen puutarha.<3

Aika ihania kesäkeitaita, eikös? Iso kiitos kaikille eilisen tapahtuman järjestäjille ja mahdollistajille!<3 Palataan niihin kukkiin, kunhan ennätän kuvat valkkaamaan!

Kaunista viikkoa!:)

Taina

p.s.: Kukkailotteluun voi osallistua vielä tänään!

Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka

Päädyin selailemaan eilen Rillan kodin puutarhapostauksia (esim. tätä), joihin onnekseni pääsi edelleen. Mulla on toisinaan kovastikin ikävä Rillan postauksia! Ehdin seuraamaan hänen blogiaan varmaan neljä-viisi vuotta, ja vaikka itselläni ei esim. työpaikkapukeutuminen ole mitenkään muodollista, niin tykkäsin katsella Rillan asukuviakin. Hänen varma, huolettoman oloinen, mutta kuitenkin tarkkaan harkittu tyylinsä, jota ihailin niin kodissa, pukeutumisessa kuin puutarhassakin, sai minut palaamaan blogiin ilta toisensa jälkeen!<3

Sisäinen puutarhurini etsii vielä kymmenen vuoden jälkeen itseään. Pitkään tyydyin sisäänkäynnin kukkapenkkiin, takapihan nurkan marjapensaisiin ja hedelmäpuihin, sekä ostin aina suuren määrän kesäkukkia ruukkuihin. Piha oli poikien temmellyskenttää, niin rinnetontti (ylä- ja alapiha takapihalla) kuin onkin, pelasivat pojat siinä tunnin jos toisenkin jalkapalloa.

 

 

Alapihan puolelle istutin myöhemmin pioneita ja liljoja. Koko kymmenen vuotta olen toivonut ylä- ja alapihan rinteen reunan tasaamista pystysuoraksi ja muurin rakentamista väliin. Kaamean kallis homma, sillä muurilla olisi paikoitellen korkeutta yli metri ja alle pitäisi tehdä salaojitus ja ties mitä! Kun asia viimein tuli ajankohtaiseksi Kesähuoneen rakentamisen yhteydessä, en enää ollutkaan niin varma asiasta. Voisihan tuohon istuttaa vaikka rinnekasveja! Mieleen on tullut myös kompromissi, jossa osa rinteestä kaivettaisiin suoraksi, osa jätettäisiin rinteeksi...

Kesähuoneen ympärille rakennetut kukkapenkit ovat vielä osittain kesken, mutta ehdottomasti oikeaan suuntaan ollaan menossa. Haaveissa nurmikkoa meidän yläpihalla ei ole ehkä ollenkaan, vaan ihania käytäviä Rillan tyyliin, ympärillä kukkameri. 

Tulevana kesänä ajattelin ainakin laittaa Kesähuoneen kukkapenkin valmiiksi, ja ihan lähiaikoina rakennataan meille kaunis pyykinkuivausteline! Turhia paineita tällainen satunnainen puutarhuri ei suostu ottamaan, vaan yritän pitää mielessäni lauseen, jonka talvella kirjoitin puutarhan To do-listalle: Muista ihastella ja nauttia! Tärkeintä tässäkään ei ole päämäärä, vaan matka.

Suloista sunnuntaita!

Taina

Vielä ehdit osallistumaan tämän viikon Kukkailotteluun!