Taikinaterapiaa - Mustikkaleivokset

Joskus tilanne vaatii leivontaterapiaa, tänään oli sellainen päivä! Leipominen on itselleni yksi tapa rentoutua. Silloin kaikkein mukavinta, kun se tapahtuu ihan vain huvin vuoksi, ilman paineita onnistumisesta. Nautin myös leivonnaisten kuvaamisesta. Pysävät samalla tavalla mukavasti paikoillaan kuin kukatkin.:P

Pläräilin alkukuusta vanhoja sisustus-ja naistenlehtiä ennen kuin laitoin ne kirppikselle myyntiin. Kävivät muuten ihan omituisen hyvin kaupaksi, yhtään ei jäänyt töihin askarteluihin vietäväksi! Sieltä lehtipinoista löysin Koti ja Keittiö -lehden puutarhalehden 2/14, joka ei joutunutkaan kiertoon mm. herkullisen tuntuisen leivontareseptin vuoksi. Pientä sovellusta tein sen mukaan, mitä kaapissa sattui olemaan. Jotain häikkää ohjeessa oli ainakin paistoajan suhteen. Arvelisin, että leivospohjat olivat uunissa loppujen lopuksi noin puoli tuntia, vaikka ohjeessa paistoajaksi oli mainittu 10 minuuttia / kullanruskea väri.

leivospohjat:

225g vehnäjauhoja

80g tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

125g voita 

3 munankeltuaista

2 rkl kylmää vettä

täyte: 

100 valkosuklaata sulana

200g mascarpone-juustoa

200g rahkaa

60g tomusokeria

puolikkaan sitruunan mehu

koristeluun

mustikoita ja tomusokeria

Murenna voi jauhojen ja sokerien sekaan. Sekoita keltuaiset. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Itse käytin haarukkaa apuna. Laita taikina kelmun sisään ja jääkaappiin tunniksi. Lämmitä uuni 160-asteiseksi. Voitele vuoat (riitti hyvin yhdeksään vuokaan, joista kolme on melko isoja) ja painele taikina vuokien pohjalle ja reunoille. Paista, kunnes taikina näyttää kypsältä.:)

Valkosuklaan sulatin mikrossa ja lapoin lusikalla jäähtyneiden leivosten pinnalle. Lopuksi sekoitin mascarpone-juuston, rahkan, tomusokerin ja sitruunamehun, ja annostelin täytteen leivosten päälle. Mustikat ja ripaus tomusokeria, ja leivokset ovat valmiit!

Huomaan taikinaterapian toimineen. Leipomiseen keskittyminen ja leivosten kuvaaminen tyhjentää mielen muista asioista, lopputulos on sivuseikka. Tällä kertaa kyllä varsin onnistunut sellainen!

Perjantainaattomietteissä;)

Taina

Mustilan taimipäivillä

Viikonloppuna matkasimme heti aamusta ystäväni kanssa Mustilan taimipäiville. Olin halunnut käydä Mustilassa siitä asti, kun kuulin paikan olemassaolosta pari vuotta sitten, ja nyt siihen tuli hyvä tilaisuus. Paikka on varmasti parhaimmillaan alppiruusujen kukkinta-aikaan. Hyvä syy mennä alkukesästä uudelleen Mustilaan!

Paikka ja tapahtuman ilmapiiri olivat ihastuttavat! Kiertelimme aluksi myyntipisteissä, ja pian meillä molemmilla olikin jo ensimmäiset taimiostokset kannettavana. Myyjiä oli myös ulkomailta ja valikoimat olivat mielestämme hyvät. Heti alkuun ostin kaksi isoa kaukasian törmäkukkaa ja yhden syysvuokon uuteen kukkapenkkiini istutettaviksi. Saniaiskierroksen jätimme suosiolla väliin, metsä ei houkutellut tällä kertaa. Vanhojen puutarhatavaroiden kirpputori oli meille hieman pettymys, mutta toisaalta, eipä mennyt rahaa kirppisostoksiin. 

Myyntipisteet kierrettyämme siirryimme kahville ja sinä aikana alkoi melkoinen sadekuuro, meillä oli tietenkin kaikki varusteet autossa, olihan aurinko paistanut kauniisti Mustilaan saapuessamme. Istuimme hyvän tovin kahvilassa vaihtamassa kuulumisia ja sadetta pitämässä, kunnes oli aika etsiä käsiimme Riina ystävineen. Riina nimittäin toi minulle yhden ruukun ja hyvin tärkeän mäntykarahkan, jotka eivät Lepaalta autooni mahtuneet.;) Hauskaa porukkaa! Juttu lensi koko porukalla heti kuin vanhoilla tutuilla.:)

Mustilan myymälä ja viinitupa hurmasivat meidät ulkoasullaan ja houkuttelevilla esillepanoilla. Ilmeisesti viinituvasta olisi saanut kahviakin, joten ensi kerralla täytyy tarkistaa paikka sisältäkin. Myymälässä oli meidän molempien mielestä kaunista, ihania asetelmia! Tuollainen ulkovaja olisi kaunis puutarhan somiste.<3 Myymälästä palasimme vielä takaisin hakemaan myyntipisteiltä kolme liljaa minulle, ettei sitten tarvisisi harmitella jälkeenpäin...

Hauska päivä ja tapahtuma, jota lämpimästi suosittelen!

Ensi vuonna uudelleen.:)

Taina 

Makrotex // Kukka

Mikä kesä!

Heinäkuun alussa kirjoitin suorittamisesta ja itse luomistani paineista, joita kesään ja lomaan lataan. Tältä kesältä muistikirjastani ei löydy to do-listaa, eikä sellaista ole missään vaiheessa ollut olemassa. Jotkut asiat tosin pysyvät mielessä ilman listojakin, en usko, että omalla kohdalla pystyisin olemaan koskaan täysin vapaa velvoitteista ja keskeneräisten asioiden tuomasta taakasta! Otsikon loppuun olisin voinut lisätä myös kysymysmerkin, mutta helteiden puutteesta ja oikullisista säistä huolimatta tuntuu, että kesä on ollut hyvä.

Monenlaista hauskaa ja kivaa on kesään mahtunut! Olen kesän aikana tavannut monta bloggaajaa livenä, ja ne tapaamiset ovat olleet joka kerta todella mukavia. Kesäkuun alussa olin Villa Valkon Katin kanssa Siljan #Vegepaatti -tapahtumassa. Satun kanssa kävimme Tampereella ja tapasimme Satulinnan Tuijan, Suortuva Nannin sekä Oman katon alla Tuulan. Arjen Helmiä Krisse kutsui minut ja Sadun Kouvolaan kahvittelemaan, ja paikalla oli mm. Palanutta siirappia ja Pumpernikkeliä Marika ja Raparperin alla Laura.

Kesän aikana olin mukana miehen työreissuilla Tampereella ja Hämeenlinnassa. Hatanpään Arboretumissa otetut kuvat ovat mielestäni kesän onnistuineimmat. Kävin viimein Tiirinkosken tehtaalla ja ihastuin paikkaan kovin. Heinäkuun alussa pääsimme miehen kanssa Hotel Rantapuistoon blogiyhteistyön merkeissä pienelle lomaselle.  Ihana paikka, jossa molemmat viihdyimme! Asuntomessuilla kävin kahteen otteeseen. Bloggaripäivien anti oli runsas ja messuista voisin vielä bloggailla syksyn mittaan.

Elokuun alussa juhlittiin pienesti 20-vuotishääpäiväämme, ja heti perään synttäreitäni. Lepaan näyttelyyn osallistuminen oli hieno kokemus, josta sain uutta oppia ja tapasin livenä mainiot puutarhuroivat  ja bloggaavat sisarukset, Versoja Vaahteramäeltä Riinan ja Kesätuulian Mutamäeltä.  

Inspiraatiota kukkasista olen ammentanut varsinkin Kukkamakuja- ja Kimppu-kirjoista. Sokeroidut ruusunlehdet olivat erityisen hyviä ja miten kauniisti ne koristavat leivonnaiset! Uutta kukkapenkkiä aloin rakentamaan elokuun alussa, ja Lepaalta sekä eilen Mustilan taimipäiviltä hankin kukkivia lisää perennapankkeihin. Tuskin maltan odottaa ensi kesää!

Kukat kuuluvat kesään tietenkin! Kesään on mahtunut 13 Kukkailottelua, joista viimeisimpään ehdit osallistumaan vielä tänään. Kukkia taitaa vilahtaa kyllä melkein kaikissa muissakin kesän postauksissa.;) 

Heinä-elokuun vaihteessa inspiroiduin viimein kodin tyhjentämiseen turhista tavaroista, hommasin haaveilemani rottinkikeinun ja iloitsin hyvässä järjestyksessä olevia kaappeja, sekä muhkeaa kirppistiliä.

Paljon mahtuu kolmeen kuukauteen. Eilen vietettiin perinteisiä venetsialaisia ja kesäkauden päättymistä, ja vaikka ilmassa on paljon syksyn merkkejä, haluan pitää vielä kesän rippeistä kiinni! 

Ihania elokuun viimeisiä päiviä!<3

Taina

Kukkia kukkien ystävältä - Kukkailottelua!

Viime viikko oli aikamoista haipakkaa töiden aloituksen, Lepaan näyttelyn ja kirppispöydän järjestelyjen ristiaallokossa. Mikä onni, että ennätin silti tapaamaan ihanaisen Mantelilaakson Susannan, A Whisper from the Almond Valley -blogista, Espanjan auringosta, kun hän oli lomailemassa Suomessa!<3 Treffasimme Sadun notkuvien herkkupöytien ääressä, ensi vuonna toivottavasti sitten meillä!

Susannalta sain ihanat tuliaiset, kukkakimpun hänen entiseltä työpaikaltaan täältä Suomesta, ja Zara-homen tyynynpäällisen, joka varmasti tulee käyttöön. Kimpun perustan muodostaa sinisarjan mustanvihreä siemenkota (jos tuota niin kutsutaan..), hauska lehti, jonka nimestä minulla ei ole hajuakaan, pari neilikkaa ja oksa eustomaan, kimppuhan on tehty meille! Lehti ja eustoma vetelevät viimeisiään, mutta muutoin kimppu ilostuttaa varmaan vielä jonkin aikaa. Kiitos Susanna!<3 Oli ihana tavata!<3 Jos Susanna blogi on vieras, niin käypä ihmeessä ihastumassa. Oikeastaan hänen bloginsa voisi olla Kukkailottelun koti, sillä siellä on joka päivä Kukkailottelu menossa. Olen muuten valtavan onnellinen näistä kaikista íhmisistä, joita olen blogin kautta tavannut ja oppinut muutenkin tuntemaan!

Kiitos  viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille! <3  Teitä oli ilostuttavan monta! Minulla on viime viikon ilottelupostauksen linkit kiertämättä ja kommentit vastaamatta, koska viime viikko oli tosiaan tukka putkella viilettämistä. Tänä viikonloppuna korjaan tuon asian, tämä on lupaus.:)

Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3

 Syyskukat menivät arvonnassa Tiinalle ja Jaanalle, he ovat jo kukkansa saaneet. Olipa hauska olla hetken kukkalähetti.:)

Ihanaa elokuun viimeistä viikonloppua!

Taina 

 

An InLinkz Link-up

Kirppismatematiikkaa // Arvontamuistutus!

Juuri ennen kesäloman loppumista sain viimein (pakon edessä) aikaiseksi ryhtyä raivaamaan vaatehuonetta ja muutamia kaaokseen ajautuneita kaappeja. Päätin ostaa Torin kautta Parolan rottinkikeinun ja tienata keinurahat myymällä turhia tavaroita kirppiksellä.

Loppujen lopuksi pidin kirppispöytää aikomani kahden viikon sijaan kolme viikkoa. Pöytävuokrien jälkeen käteen jäi itselleni 450 euroa, ihan mieletön summa! Tavoitteeni täyttyi siis yli tuplasti. 

Viivan alle on pakko plussata myös ilo toimivammasta arjesta, kun tavarat ovat ainakin näissä kaapeissa paikoillaan! Ajatuksena onkin jatkaa samaa tavaroiden karsimista muissa kodin tiloissa. Ehkä hankin Marimekon Urna-maljakon seuraavilla kirppisrahoilla...Joka tapauksessa haluaisin oppia ostamaan vain sellaista, mistä oikeasti tykkään, ja mihin en kyllästy tai mikä ei jää kaappiin lojumaan käyttämättömänä, sillä vaikka tuo kirppikseltä saamani summa on iso, niin varmasti olen niistä myymistäni tavaroista aikoinaan maksanut tuplasti tai luultavasti enemmänkin. Jos siltä kantilta laskee, niin järkevämpää olisi opetella kuluttamaan harkitusti. 

Kirppikseltä en ostanut kolmen viikon aikana muuta kuin kuvassa näkyvän  Aalto -kynttilälyhdyn, hintaa 3,50. Ihana väri ja niin halpa hinta, että tämä oli pakko ostaa. Torstaina kävin kirppiskäynnin yhteydessä Villiviinissä ja ostin itselleni kimpun auringonkukkia, nämä kuvissa näkyvät, jotka ihan äsken kuvasin kirppisostokseni kanssa. Ovat vieläkin kuin juuri paketista otetut ja ilahduttavat erityisesti aamuisin, kun tuntuu harmaalta ja ankealta.:)

Vielä muutama tunti aikaa osallistua syyskukkien arvontaan!

Laskettelu loppuviikkoon on alkanut...;)

Taina

Jaettu ilo // Syyskukkien arvonta

Menimme eilen Sadun kanssa Lepaalle hyvissä ajoin ennen loossini purkamista, tarkoituksena tutustua tämän vuoden näyttelyyn. Heti portilla törmäsimme Versoja Vaahteramäeltä Riinaan ja hänen bloggaavaan siskoonsa, ja läksimme yhdessä tutustumaan alueeseen. Loppujen lopuksi varsinainen näyttely jäi näkemättä, sillä kiertelimme enimmäkseen Lepaan kartanon upeissa puistoissa ja muu aika meni rattoisasti taimiostoksilla. Tyhjin käsin meistä ei palannut kotiin kukaan...

Tällainen kartanoromantikko on aivan myyty paikan kauneudelle. Mieleen tuli Salainen puutarha, joka osoittautui sekä minun, että Riinan lempikirjaksi! Voisin ottaa syksyn aikana sen luettavakseni uudelleen. Ääneen lukemista yritin joitakin vuosia sitten, siihen se ei mielestäni soveltunut ollenkaan.  

Loossin purku kävi suit sait sukkelaan, ja mahduimme sittenkin kaikkine kukkinemme autoon, eikä Satunkaan tarvinnut lähteä liftaamaan.;) Tänään olen siivoillut huonokuntoisia kesäkukkia pois ja laittanut saamiani Huiskulan syyskukkia ruukkuihin. 

Koska jaettu ilo on aina vähintään kaksinkertainen ilo, päätin tehdä kaksi kukkapakettia arvottavaksi blogini lukijoiden kesken. Yhdessä kukkapaketissa on:

1 x punainen krysanteemi

1 x lankaköynnös

1 x iso valkoinen syklaami

2 x iso pinkki syklaamia

3 x pieni pinkki syklaami

4 x pieni punainen syklaami

4 x hopealanka 

Kukat ovat Huiskulan lahjoittamia ja ainakin vielä erinomaisessa kunnossa. Kukat saa minulta Lahdesta, valitettavasti en voi niitä ryhtyä kuljettamaan kauemmas. Aikaa osallistua arvontaan on keskiviikkoon 24.8. saakka kommentoimalla tähän postaukseen tai sen linkkeihin Mansikkatilan mailla -Fb-sivulla tai instatilillä. Kerro vaikka oma syyskukkasuosikkisi!:)

Kivaa viikkoa!

Taina

Kimppuja kirjan avulla - Kukkailottelua

Sain Karistolta arvostelukappaleen Lars Jonin kirjasta Kimppu, ja jos joku kirja on minulle kirjoitettu, niin tämä! Kirja on aivan ihana inspiraation lähde!<3 Kirjan teksti tuntui minulle kirjoiteltu, ja sainpa jälleen yhden kukkapenkki-idean tästä kirjasta. Tajusin, että minäkin olen halunnut rakentaa nimenomaan leikkopuutarhaa, josta voisin keväästä syksyyn saada kukkia myös sisälle. Yksivuotisille kukille on kukkapenkeissäni aika huonosti tilaa. Mietinkin, että voisin perustaa kukkapenkin, johon laittaisin vaikkapa kevään sipulikukkia ja niiden kanssa samaan penkkiin erilaisia siemenistä kasvatettavia yksivuotisia kukkia. Eikö olekin hyvä idea?!:) Tosin sitten voin vain toivoa, että vesimyyrä, joka tontillamme on asustellut, antaisi sipuleiden olla...

Tätä postausta ajatellen sidoin viime viikonloppuna kirjan ohjeilla maskuliinisen koruttoman kimpun. Ohjetta sovelsin omiin materiaaleihin sopivaksi. Bampukeppejä ja törmäkukkaa (törmäkukkia haluaisin myös jonnekin) ei itseltäni löydy, joten katkoin pajusta pikkurillinpaksuisia oksia bambun tilalle. Tummat törmäkukat korvasin ruiskaunokeilla, jotka olen kesän alussa kylvänyt kukkapenkkiin. Nuo tummat ruiskaunokit on mun lemppareita! Niitä täytyy ehdottomasti laittaa kasvamaan ensi vuonna enemmän...vaikka siihen uuteen penkkiin! Heiniä sentään löytyi pihan reunoilta. Vaihdoin tämän kimpun mustaan maljakkoon pari päivää myöhemmin, ja siinä kimppu näytti vieläkin paremmalta, kuvat jäivät tosin kiireessä (töiden aloitus ja Lepaan näyttely) ottamatta. Juuri eilen vaihdoin noiden ruiskaunokkien tilalle uudet, ja kimppu koristaa tällä hetkellä eteistä lipaston päällä.

Kirjassa on selkeät ohjeet erilaisten kimppujen tekoon. Vaikeusaste vaihtelee helposta vaikeaan. Kirjan luettuani olisi heti tehnyt mieli kokeilla kaikkia ohjeita! Ohjeet on kirjoitettu niin, että ainekset löytyisivät joko pientareelta tai puutarhasta, juuri tällaisen kotifloristin täydellinen reseptikirja. Luulen, että tästä kirjasta tulee käytetyin kirja tässä talossa. Kiitos Karisto tästä kirjasta, sehän ihan minulle kirjoitettu!<3

Kiitos  viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille! <3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3

Ihanaa viikonloppua!

Taina 
 

An InLinkz Link-up