Näytetään tekstit, joissa on tunniste ylioppilasjuhlat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ylioppilasjuhlat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Ideoita ylioppilasjuhliin - Osa 2 (kokemuksen syvällä rintaäänellä)



Reilu vuosi sitten suunnittelin jo kovasti esikoisen ylppäreitä, ja varsinkin huhtikuussa kokoamani inspispostaus on ollut valtavan suosittua lukemista viime aikoina. Tuo postaus voi toki olla hyödyllinen lukea, jos on järjestämässä juhlia.:)  Mietin vain sellaista, että kannattaisi ehkä lukea postaus, jossa sunnitelmat olivat jo konkretisoituneet, tai vieläkin hyödyllisempää olisi lukea postaus, jonka kirjoitin juhlien jälkeen. Toisaalta vasta vähän myöhemmin olen oivaltanut joitain asioita, jotka haluan muistaa seuraavia juhlia suunnitellessani. Niinpä päätin kirjata ajatukset  nyt ylös, melkein vuosi juhlien jälkeen, jos vaikka joku tämänkin postauksen löytää ja kokee hyödylliseksi. Tykkään itse erittäin paljon viettää juhlia, ja myös järjestää niitä!



Meillä oli sen puoleen helppo tilanne ylppäreitä järjestäessä, että esikoisen läpimeno oli käytännössä selvää alustavista tuloksista lähtien. Kutsut lähetimme huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin saimme varmistettua pitopalveluun annosten määrän. Jos on muutenkin kiirettä, eikä tunne ketään kokkikolmosia, jotka voisivat tarjoilujen teossa auttaa, kannattaa kyllä hankkia ainakin osa tarjoiluista valmiina. Luultavasti supermarketeistakin voi tilata esim. salaatteja isoina annoksina, jos pitopalvelun hinta on liian kova. Itse päädyin tilaamaan ruoat Santa Fen Cateringistä, ja makeat leivoin itse. Meillä ruoka-annoksen hinta oli 25 euroa/ ruokailija, ja sillä rahalla sai valtavasti ruokaa.  




Suolaiseen tarjottavaan kannattaa satsata, sillä ihmiset kiertävät usein monissa juhlissa, ja makean raja tulee useimmilla nopeasti vastaan. Moni saattaa ajaa satoja kilometrejä juhlien vuoksi, joten ruoka tekee varmasti kauppansa. Tarjottavan kannattaa olla sellaista, ettei se lähde pöydältä kävelemään, jos sattuu yhtä lämmin juhlapäivä kuin vuosi sitten. Meille hankittiin jo pitkään suunnitelmissa ollut toinen jääkaappi-pakastin varastoon ennen juhlia. Sieltä oli helppo hakea täydennystä juhlapöytään. Kakut vievät aika paljon tilaa jääkaapissa. Kukkien sokerointiakin kakkukoristeiksi voi kokeilla, se kannattaa tehdä ehkä vasta edellisenä päivänä, jos siis haluaa ja ennättää! Omenankukat ruskistuivat sokeroinnista huolimatta, mutta onneksi sain ystävän pihasta syreenin oksia kakun päälle. Niitä voi kyllä syödäkin, mutta syreenin maku on mielestäni hieman parfyymimainen.




Nykyhäissä suosittu karkkibuffa oli muuten menestys aikuistenkin keskuudessa. Teimme sen pienempimuotoisena heinäkuussa myös kuopuksen rippijuhliin. Karkeilla saa näyttävän kokonaisuuden todella helposti. 




Ikeasta hankin kaksi tarjoiluvaunua, jotka sijoitettiin niin, etteivät ne olleet kulkuväylällä. Niiden päälle heitin liinan vinosti, sillä kahta samanlaista ei meiltä löytynyt, enkä halunnut juhlia varten ostaa kahta pöytäliinaa, sillä en ole kovin suuri pöytäliinojen ystävä.;). Liina peitti sopivasti tasoja ja teki vaunuista aavistuksen juhlavammat. Tarjoiluvaunuihin katoin jo edellisiltana lautaset, servetit ja muut ruokailuvälineet.




Koristeina pöydillä ja tarjoiluvaunujen päällä oli kukkia yksittäin maljakoissa. Tykkäsin tosi paljon keittiön pöydän yksittäisistä kukista. Kevätmessuilla bongaamani Saija Sitolahden kukkatarjotin (peili) voisi hyvinkin olla seuraavien juhlien juhlapöydän koristus. <3 Kannattaa muuten varata muutama tyhjä maljakko valmiiksi, joihin vieraiden tuomat kukat voi helposti asetella. Itselläni oli eteisen pöydällä valmiina muistaakseni Marimekon Urna odottamassa ruusuja...Pojan huoneeseen laitoin toisen maljakon, ja ruusut valikoin maljakoihin värien mukaan.




Paperikuusta tilaamani valkoiset heliumpallot olivat mielestäni aivan ihania, vaikkeivat ne kestäneetkään koko narun pituudelta muratin painoa, ja vaikka sijoitin ne olohuoneeseen, enkä keittiöön, kuten olin suunnitellut. Ehkäpä kuopuksen juhlissa (kolmen vuoden päästä toivottavasti) otamme kuvan ylioppilaasta ja vieraasta/vieraista ilmapalloa tai -palloja pidellen ennen vieraiden kotiinlähtöä! Siitä saisi aika kivan kiitoskortin. Tuollainen yhteinen kuva olisi minusta paljon ihanampi muisto juhlista kuin vain pelkkä kuva ylioppilaasta...Monet tosin fiksuina teettävät kiitoskortit jo ennen juhlia, ja sen saa mukaan lähtiessä, tällöin ei ole vaaraa unohtumisesta. Voihan niitä yhteiskuvia toki ottaa, vaikka teettäisi kiitoskortit etu- tai jälkikäteen.





Jos juhlia vietetään kotona, kannattaa aloittaa raivaus hyvissä ajoin ennen juhlia, laskea istumapaikkojen riittävyys ja ehkä pyytää jostain jakkaroita lainaksi tai hankkia vaikka muutama uusi, jos sellainen on tarpeen. Erityisesti eteinen kannattaa tyhjentää turhasta rojusta ja omista takeista ja kengistä, jos mahdollista, mikäli se on kovin ahdas sumppu, kuten eteiset monesti tuppaavat olemaan. 

Tarjoiluapua kannattaa ehdottomasti pyytää! Itselläni oli ilo viettää viime kesänä kahdet juhlat niin, että sain vain keskittyä seurustelemaan vieraiden kanssa ja nauttia tunnelmasta, kiitos ihanien ystävien, jotka tulivat huolehtimaan kahvinkeitosta ja tarjoiluista. 




Kun juhlat on hyvin etukäteen suunniteltu, on sinne vieraiden mukavampi tulla, ja itsekin saa nauttia juhlahumusta iloisin mielin!
Juhlitaanko teillä tänä keväänä tai kesänä?
Iloista juhlamieltä!<3

Taina


maanantai 4. kesäkuuta 2018

Ilon- ja onnenpäivä - Lapsen lakkiaiset



Esikoisen lakkiaiset on nyt juhlittu. Vielä eilen kävi muutamia vieraita, ja tänään olen pakertanut pitkästä aikaa pihalla, myrskytuuli pakotti istutuspuuhiin, siksi postauksen tekeminen viivästyi. On pitänyt myös rauhassa sulatella kaikkea! Lauantai oli ihan superihana päivä aamuvarhaisesta luonnonkukkien poiminnasta niihin keskiyönhetkiin, kun muut jo olivat nukkumassa (paitsi ylioppinut lähti kavereiden kanssa), ja minä siivoilin keittiötä ja fiilistelin yksikseni ikimuistoista päivää.






Perjantaina meillä kävi siivooja tekemässä normikuukausisiivouksen, siitä oli helppo jatkaa juhlavalmisteluja. Toimme olohuoneeseen aputasot, joille laitoin lautaset, ruokailuvälineet, lasit ja kahvikupit valmiiksi jo perjantaina. Aputasot olivat erittäin hyvä lisä, muutoin ruokapöytä olisi pitänyt valjastaa tarjoiluille, nyt sen ääressä pystyi syömään ja kahvittelemaan. 






Kukkaset ruokapöydälle ja apupöydälle hain Villiviinistä perjantaina ja asetelmat niistä rakentelin samana iltana. Halusin luoda kukilla niittymäistä tunnelmaa, ja mielestäni se näillä kukilla onnistuikin. Neilikoita, gerbera, taskuruohoa, hirssiä, leukoijaa ja putkikasvia, jonka nimen ehdin jälleen unohtamaan. Ruokapöydän maljakot olivat erikokoisia, mutta kirkkaita. Apupöydälle valikoin valko-vihreät kukkaset mustiin ja vihreään, kapeaan maljakkoon. Moni vieras ihasteli ruokapöydän kukka-asetelman kepeyttä.






Tilasin Paperikuusta 10 valkoista ilmapallo täytettynä ja hain ne perjantaina.Tosin kolme niistä päästin lauantaiaamuna karkuun, kun olin sitomassa niitä etuportaan pylvääseen.:) Ennen vieraiden tuloa virittelin murattia ripustusnauhoihin, mutta muratti osoittautuikin liian painavaksi! Ilmapallot alkoivat putoilla, jos niihin laittoi murattia koko langan pituudelta. Laitoin lopulta murattia vain pätkiä osaan palloista. Jälkeenpäin tuli mieleen, että olisi tulla kivoja kuvia myös vieraista ilmapallot kädessä! No, ehkäpä sitten kuopuksen lakkiaisissa tai valmistujaisissa, mitkä ne sitten ikinä ovatkaan...






Ruoat tilasin Santa Fe Cateringistä. Ruoka oli erinomaisen hyvää! Saimme siitä vierailtakin kiitosta. Iso suositus.<3 Ruokaa oli myös niin runsaasti, että jämillä olisi pitänyt vaikka toiset keikkerit! Tilasin ruokaa 30 hengelle, periaatteessa annoksen/vieras, paitsi neljälle lapselle tilasin yhden yhteisen annoksen. Epäilen, että he eivät syöneet tuota varsinaista ruokaa lainkaan, vaan heille (ja muille lapsenmielisille) varattuja nakki /kirsikkatomaatti /viinirypäletikkuja. Ruoka maksoi 25 euroa/ henkilö, ei paha minusta. Vieraita kävi lopulta kai lähes 40, mutta koska lakkiaispäivänä ihmiset käyvät usein monissa juhlissa, olisi tuosta ruokalaskusta voinut vähän vielä nipistää, mutten uskaltanut. Ruuan loppuminen kesken olisi kamalan noloa.






Makeina leivoin kahta eri kakkua, "kovanonnenkakkua", jonka voisi kai nyt nimetä onnenkakuksi, sekä prinsessakakkua. Onnenkakku teki hyvin kauppansa, leivoin niitä kaksi, ja ne ovat enää makoisa muisto.;) Prinsessakakku olisi ehkä kaivannut kostutusta, liekö pakastaminen muuttanut kakkua kuivemmaksi. Sitä meni vain yksi vajaa kakku, olin leiponut niitä kolme.  Sokeroimilleni omenakukille tapahtui jotain, ja ne muuttuivat sokeroinnista huolimatta ruskeiksi. Sain työkaveriltani ison kimpun valkoista syreenia, jota käytin lopulta prinsessakakun koristeena. Kakut tein valmiiksi perjantai-iltana. Osan kuvista olen ottanut tuolloin, siksi ne ovat hieman hämäriä.





Karkkibuffet osoittautui menestykseksi. Purkit ja ottimet ostin Boppiksen bloggari-illasta. Kannoin Kesähuoneesta pienen aputason buffaa varten keittiön nurkkaan, mihin se juuri sopi. Isoimmassa purkissa oli vaahtokarkkeja (yksi iso pussillinen mahtui purkkiin juuri ja juuri), toiseksi suurimmissa purkeissa oli kääreellisiä karkkeja (Dumleja ja Marianneja) ja englanninlakritseja (kilon paketti), pienimmissä purkeissa oli irtokarkkeja (kilo hedelmäkarkkeja, kilo salmiakkeja, onneksi Citarissa oli irtokarkit sopivasti tarjouksessa ennen juhlia).  Kahteen Mariskooliin olin varannut suklaata. Karkkeja varten asettelin muffinssivuoat, niitä minulla oli ennestään kaapissa, mutta esim. Boppiksessa myydään noita vuokia edullisesti. Vähemmänkin karkkia olisi riittänyt, purkkien kannet ovat käyneet edelleen tiuhaan.;) Toisaalta runsaampi tarjoilu näyttää paremmalta. Varsinkin lapsille tuo karkkibuffet tarjosi mukavaa puuhastelua, mutta kyllä se aikuisiakin houkutti.




Vieraslistalla oli näissä juhlissa vain ihan lähimmät sukulaiset, esikoisen kummit ja liuta hänen kavereitaan. Juuri hyvä kombo. Lapsellani on aivan uskomattoman mukavia ja hyvätapaisia kavereita! Varsinaista ohjelmaa meillä kotona ei ollut veljeni ja kälyjeni musiikkiesityksiä lukuunottamatta.

Keittiöön sain naapurista Hanna-Kaisan avukseni. Hän toimi niin itsenäisesti ja reippaasti, että minä sain täysin seurustella vieraiden kanssa ja nauttia tunnelmasta. Kiitos, kiitos, kiitos!<3





Aika pitkälti viime viikon illat meni juhlia järjestellessä, ja yöunet jäivät lyhyiksi. Tänään on ollut todella väsynyt olo. Silti olen sitä mieltä, että juhlista jäi niin ihanat muistot, ettei vaiva ollut turhaa. Näitä juhlia muistellaan varmasti vielä vuosien päästä.<3  



Väsynyt, mutta onnellinen
Taina

torstai 31. toukokuuta 2018

Juhlien alla - Kukkailottelua



Kaikesta juhla- ja työkiireestä huolimatta, on jälleen Kukkailottelun aika! Juhlakukat haen huomenna Villiviinistä, ja tietysti täytyy ennättää myös hyödyntämään luonnonkukkakauppaa koristeluissa. Sieltä luonnonkukkakaupasta on tämän viikon ilottelukukkaset kerätty. 

Vieläkin tuntuu hullulta, että kesä tuli niin ryminällä, ja minulla on vahva uskomus, että tästä kesästä tulee aivan toisenlainen kuin viime kesästä!







Luonto puhkesi kukkaan jo äitienpäivänä ja sitä kaunetta on nyt seurannut yksi kukka toisensa jälkeen. Kielot alkavat varmaan meillä olla jo ohi, paitsi kaikkein varjoisimmissa paikoissa, mutta nyt on syreenin ja lupiinin vuoro. Ensimmäisten pionien toivon aukeavan kukkapenkissä lauantaina juhlan kunniaksi!





Tälle viimeiselle viikolle ennen esikoisen ylioppilasjuhlia minulla on ollut tarkat tehtävälistat jokaiselle illalle. On öljytty terassi (enimmäkseen sen tekivät muut), leivottu kakut pakkaseen, tehty Louhisaarenjuomaa ja monen monta muuta asiaa...Huomenna on luvassa melko tiukka päivä, sillä nukkumaan ei voi mennä, ennen kuin kaikki on valmista. Siksi tämä Kukkailottelu -postauskin tulee ilmoille näin torstaina.






Voisihan sitä vähemmälläkin vaivalla juhlia viettää, mutta osa juhlien viehätystä on niissä järjestelyissä. Siitä se juhlantuntu syntyy. Arkea meillä riittää elämässä, iloitaan ja juhlitaan silloin, kun aihetta on. Omat ylioppilasjuhlani 27 vuotta sitten olivat mielestäni elämäni onnellisin päivä siihenastisessa elämässäni. Toivon, että lapseni saisi kokea saman.







Kiitos, ihanat, viime viikon Kukkailottelijat!<3 Heti juhlien jälkeen kuron kiinni kaikki vastaamattomat kommentit ja blogikierrokset!<3 

Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki tuttuun tapaan tästä hetkestä sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3


Ikimuistoisen ihania juhlia kaikille sellaisia tulevana viikonloppuna viettäville ja mukavaa viikonloppua ihan jokaiselle!💙💚💛 

Taina