Heipat lokakuulle!

Jälleen yksi kuukausi takana ja uusi edessä. Paljon tuli liikuttua kuun alkupuoliskolla luonnossa, kun säät suosivat. Kymijärven tässä päässä tuntuu olevan lintujen bed&breakfast. Olin aivan innoissani, kun näin järvellä harmaahaikaran useammakin kerran. Joutsenia ja hanhia on järvellä myös riittänyt. Kuun loppupuolella koitti harmaus, joka koetteli omia hermojani. Pilvet tuntuivat jämähtäneen tänne ja valo on ollut vähissä. Onneksi viikonloppuna ja tänään on jälleen saatu edes pieniä auringonpilkahduksia!  Syysluonto on kaunis.<3

Tässä kuussa leivoin pitkästä aikaa pataleipää ja maistelin uutta Blossaa. Kynttilöitä on polteltu ja piristetty mieltä kukkasilla vähintäänkin joka viikko Kukkailotteluissa. Aikamoinen energiaruiske itselleni oli kukkakoulu Järvenpään Kukkatalossa ja uusi, itsetehty, kranssi ulko-ovessa. Erinomainen loppu kuukaudelle!

Lokakuussa kirjoitin itselleni hyvänmielenlistan. Listaan on tarkoitus palata lähipäivinä täällä blogissa. Ajattelin nimittäin tehdä uuden listan marraskuulle. 

Mukavaa marraskuuta!<3

Taina

Pieni Lintu // Kollaasihaaste

Mona´s Picturesque // A month in photos

Ihana, ihana inspiraatio!

Eilen aamulla ajelin jännittyneenä Järvenpään Kukkatalolle, sillä nyt polkaistiin käyntiin blogiyhteistyö, josta olen aivan hirmuisen innoissani! Meitä oli paikalla minun lisäkseni Kukkatalon Saija Sitolahti, Villa Kotirannan Satu, Kukkalan Sanna sekä Hernepensaskujanteen Johanna ja Jokke. En ole aiemmin käynyt Järvenpään Kukkatalossa, vaikka se käsitteenä on minulle tuttu useista sisustuslehtien kotijutuista. Paikkahan on aivan valtava, ei todellakaan pelkkä kukkakauppa, vaan myös puutarhamyymälä ja sisustustavaratalo saman katon alla!

Tutustuimme taloon, suunnittelimme ja kävimme läpi tulevaa, niistä lisää myöhemmin. Eiliseen ohjelmaan kuului myös Kukkakoulua kranssinsitomisen merkeissä. Olin jo pitkään sellaisesta haaveillut! Ihan mielettömän mukavaa puuhaa, jossa itselläni meni ajantaju ihan kokonaan. Valokuvaamisenkin unohdin siinä innoissani...

Kukkalan Sannan taidonnäyte

Villa Kotirannan Sadun upea kranssi

Hernepensaskujanteen Johannan kranssi kävisi vaikka morsiamen päähän.

Saijan mielessä oli aivan ohut kranssi, mutta loppujen lopuksi vain Sannan kranssista tuli juuri sen tyyppinen. Itse mietin ensin, että olisin halunnut tehdä kranssin pelkistä lumimarjoista, mutta se taitaisi vaatia toisenlaisen, vahvemman pohjan kranssille. Me solmille kranssin pohjan rautalangasta ja kukkateipistä, minkä päälle sidoimme pieniä nippuja kukkia/kasveja kerrallaan kukkalangalla. Marjakranssipähkäilyn jälkeen päädyin Saijan ehdotuksesta käyttämään pohjalla pistaasin oksia, ja lopuksi liimasin lumimarjat kuumaliimalla kranssiin. Olen todella, todella tyytyväinen kranssiini! Pistaasi tuoksuu ihanalle!<3

Kiitos Saija ja Järvenpään Kukkatalo!<3 Olen aivan täpinöissäni! Käsillä tekeminen ja yhdessä ideoiminen on niin huippukivaa! Tehkää tekin tänään jotain luovaa, vaikka sillä ylimääräisellä tunnilla, jonka talviaikaan siirtyminen toi!

Taina

#Kukkailottelua

Minä ja minun vahva sisäinen kelloni. Kello oli tänä aamuna soimassa puoli kahdeksalta, mutta sisäinen kelloni patisti hereille puolta tuntia aiemmin. Hyvä vain! Kävi nimittäin niin, että unohdin eilen ihan kokonaan tämän postauksen kirjoittamisen! Lomaviikko on meneillään, ja siitä se unohdukseni varmasti johtuukin. Onneksi en kuitenkaan ole unohtanut käydä Neilikassa kukkaostoksilla!;D Kukat kun on Kukkailottelun idea...

Oli siinä miettimistä ja valinnanvaikeus, sillä tarjolla oli myös mm. leikkohyasintteja ja papukaijatulppaaneita!<3 Tykkään ehkä kaikkein eniten valkoisista leikkokukista, ja valko-vihreän raikkaasta väriyhdistelmästä. Niinpä kimpussani on tällä kertaa neljä valkoista leinikkiä, yksi oksa tähtineilikkaa ja kolme piikkikutkea. Pitkästä aikaa mulla on ihan oikea kimppu, jonka Tiina sitoi. 

Kuvat nappasin aiemmin viikolla, kun meillä satoi ensilumi hetkeksi. Tuli siitä lumesta jouluinen tunnelma, ja vaihdoin peuratyynyt sohville. Aiempina vuosina ne ovat olleet meillä makuuhuoneessa, ja mietin jo niiden myymistä kirpparilla, mutta enpä taidakaan haluta luopua niistä.:)

Hieman kieltämättä mietityttää, että miten ihmeessä saa kuvia otettua tulevina pimeinä kuukausina. On mulla salama ja jalusta olemassa, mutta luonnonvalo on kyllä mielestäni huomattavan paljon parempi kuvien kannalta. Tällä viikolla on ollut niin harmaata ja valotonta, että ilman tuota lumen tuomaa valoa nämäkin kuvat olisivat luultavasti melko rakeisia. Luonnonvalo olisi siis kiva yllätys marras-joulukuussa.:P

 

Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu Kukkailotteluun alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitä postaukseen linkki tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin  #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3 Viime viikon Kukkailottelun kooste löytyy eiliseltä eli täältä.

Valonpilkahduksia viikonloppuunne!

Taina 

An InLinkz Link-up

Kukkailottelua on...

Kukkailottelu-postaukset tuovat joka kerta mukanaan iloa kauniista kukista ja kasveista. Kiitos teille ilottelijoille!<3 Olette ihanan luovia ja taitavia! Kukkailottelu-postaukset ovat hyvin erilaisia ja se on pelkästään hyvä juttu! Monesti minusta on vaikea valita tähän koosteeseen vain yhtä kuvaa kustakin postauksesta, mutta niin on pakko tehdä, sillä muutoinkin näistä koostepostauksista tulee aina pitkiä. Kehoitankin kaikkia käymään alkuperäisissä postauksissa, joihin pääsee paitsi  edellisviikon Kukkailottelun lopussa olevista linkeistä, myös kuvien alta suoraan tästä koostepostauksesta.

Kukkailottelua on kerätä havuja terassille, poimia jo rusehtuneet hortensiat kannuun tai ihastella syksyn viimeisiä voikukkia!

Lumikallio

Pieni Lintu

Mona´s Picturesque

Kukkailottelua on kerätä tomaattisatoa vielä lokakuussa, ja nauttia viidakkomaisen parvekkeen kesäkukkasista.

Viikarivartti

Kukkailottelua on ihastella pihalla kuuran huurruttamia kukkasia...

Villa Valko

Floral Passions

Kukkailottelua on palata muistoissa kesäisiin maisemiin ja keisarilliseen kukkaloistoon...

Ruusumäki

Kukkailottelua on tehdä omin käsin kaunis kranssi tai solmia kimppu.

Ruusun tuhkaa

Belle Époque Wedding Diary

Kukkailottelussa on sallittua piikitellä (kaktuksilla) ja piiskutella (piiskuilla). 

Mansikkatilan mailla

Pale red rose

Katson ikkunasta

Kukkakauppa on paikka, jossa voi harrastaa Kukkailottelua jokaisena päivänä.

Villa Kotiranta

Joillekin jokainen päivä on mahdollisuus Kukkailotteluun ja sitä voi harrastaa ihan missä vain! Luulen, että se tekee heistä onnellisempia.<3

A Whisper from teh Almond Valley

Tule sinäkin jälleen viikonloppuna Kukkailottelemaan!

Taina

Hullu risunainen vauhdissa vol2

Otsikolla viittaan viime keväiseen postaukseen, kun mieheni nimesi minut näinkin kauniisti.:P Tajusin nimittäin eilen, että on jälleen se aika vuodesta, kun mulla alkaa lenkiltä palatessa olla milloin mitäkin oksaa ja risua mukanani. Eiliseltä aamulenkiltä en suinkaan palannut tyhjin käsin! No, on mulla kesälläkin usein kantamuksia lenkiltä, mutta enimmäkseen ne ovat kukkia.

Olin vaihtanut jo pari päivää aikaisemmin lehdestä repäistyn, sumuisen metsämaisemakuvan, tuohon työpöydälleni, ja minusta oikea männynoksa tuo tähän asetelmaan ihan oman 3D-ulottuvuuden.;D Tuoksuukin pihkalta. Iso käpy on siskon tuliainen Etelä-Afrikasta. Ei meillä taida ihan tuon kokoisia tipahdella...Onneksi!

 

Eikä tuo kohtuullisen kookas männynoksa suinkaan ollut ainoa kotiin kantamani risuntapainen eiliseltä. Sain nimittäin vaikutteita Marialta ja noita vuohenputkiahan täällä kasvaa ihan joka puolella. Minusta ne ovat todella kauniit tuolla tavalla kuvahtaneina talventörröttäjinä, ja parhaimmillaan yksinkertaisessa maljakossa tai astiassa. Pölyähän ne tietenkin keräävät, mutta ei hätää! Sitä on nimittäin tuolla takan päällä jo ennestään! Suoraan sanottuna en yllä tuonne piipun viereen ilman tikkaita, ja kun otin kuvia pääni yläpuolelta, tallentui kuviin myös kasa pölypalleroita. Nice.:/ Täytyykin muistaa pyyhkiä ne tänään vielä pois. 

 

Otin vaihteeksi kirpparipöydän, ihan ex tempore tuosta lähikirpparilta, kun sain erityisen hyvän pöydän, ja yksi kirppiskassi on ollut valmiiksi odottamassa uutta innostusta kirppistelyyn. Hieman siitä kieltämättä seurasi kiirettä ja paniikkia, että sain eilen homman käyntiin. Mukavasti on kauppa jo käynyt, mutta tulipahan järjestettyä samalla itselle tekemistä, kun käyn tavarakätköjä läpi. Sitä hommaa lähden nyt jatkamaan. 

Huomenna onkin jo (taas) torstai, ja viime viikon Kukkailottelun satoa luvassa. Huomiseen siis!

Taina

Tunnustuksia kerrakseen - Blogger Recognition Award

Kiitos ihanat blogiystävät tunnustuksista, joita minulle on tullut peräti kolmelta suunnalta!<3 Olin ihan totaalisesti unohtanut saaneeni tämän tunnustuksen jo pari kuukautta sitten Riitalta Floral Passion -blogista. Sitten tupsahti sama tunnustus ensin Pirjolta Oikeasti Aikuinen -blogista ja heti perään Pialta Paiqo -blogista. Silloin muistin, mitä olin unohtanut. Nyt lyön kolme kärpästä yksillä vastauksilla. Pahoittelut erityisesti Riitalle, että unohdin saamani tunnustuksen ja lupauksen vastata kysymyksiin.<3

Tunnustuksen saaminen tuo mukanaan velvoitteita. Tässä säännöt lyhyesti:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.

2. Kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen.

3. Anna ohjeita aloitteville bloggaajille.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.

Oman blogini laitoin pystyyn reilu kolme vuotta sitten pitkän jahkailun jälkeen. Ihan turhaa jahkailin, bloggaaminen on ollut mukava ja koukuttava harrastus, enkä ole vielä yhtään kertaa tosissani miettinyt bloggaamisen lopettamista. Parasta bloggaamisessa on ollut uudet ystävät, joita harrastus on tuonut tullessaan. Aika montaa blogiystävää olen tavannut livenäkin, ja ajatuksia on vaihdettu privaatisti useiden kanssa sähköpostilla tai Facebookin kautta. Ihanaa, kun on rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä aloitteen, jotta päästään tutustumaan paremmin!<3 Muutaman ilkeän kommentin olen matkan varrella saanut, mutta kaipa nahkani on jo sen verran paksua, että kestän satunnaisen ilkeilyn särkymättä.

Sisustaminen on ollut intohimoni varmaan ensimmäisestä omasta kodista lähtien..tai ehkä jo lapsuudenkodissani omassa huoneessa. Blogi on yksi väylä tälle intohimolle, vaikka jatkuvasti ei uutta omassa kodissa tapahtuisikaan, ja toisaalta muitakin mielenkiinnon kohteita elämästäni löytyy. Valokuvaus oli satunnainen harrastukseni murrosikäisestä saakka, ja sillä on ollut koko ajan suurempi sija vapaa-ajalla, joskus töissäkin. Seurasin pitkään monia blogeja ennen omani aloittamista. Oma mieheni oli kyllä aikaansa edellä, sillä hän kirjoitti blogia meidän raksa-ajasta 11 vuotta sitten! Valitettavasti hän on poistanut tuon blogin, mutta voitte käydä lukemassa otteen hänen taidoistaan klik, ja siitä, miten se ajatus tästä kodista syntyi.;)

Koska visuaalisuus on minulle hyvin, hyvin tärkeää, neuvoisin aloittelijoita panostamaan siihen. Liian levoton tausta, suttuiset kuvat tai teksti, jota on vaikea lukea vaikkapa fontin värin vuoksi, ovat itselleni syitä karttaa joitakin blogeja. Kaikkia tuollainen ei häiritse, joten neuvonkin tekemään ihan just niin kuin itse tykkää, olemaan täälläkin oma itsensä.

Toivoisin, että jokainen kirjoittaja näkisi hieman vaivaa kirjoitusasun ja kieliopin suhteen. En väitä, etten itse koskaan tekisi virheitä. Tarkistan usein mm. yhdyssanoja, samoin jos kirjoitan faktaa vaikkapa jostain yrityksestä, tarkistan yksityiskohtia ja olen tarkka siitä, etten kirjoita huuhaata. Omalle tekstille tulee helposti sokeaksi, ja ennen julkaise-napin painamista luen tekstin useaan kertaan, silti virheitä jää huomaamatta. 

Olen muuten törmännyt viime aikoina aivan älyttömän hienoihin, melko tuoreisiin blogeihin mm. Kukkailottelun kautta! Olenkin löytänyt kivoja blogeja ja saanut itsekin lukijoita ja vähän pähkäiltävää haastepostauksien kautta. Niihin kannattaa uskaltaltautua mukaan, jos yhtään tuntuu omalta jutulta. Kannattaa kommentoida muiden blogeja, mutta liiallinen tyrkyttäminen kyllä pistää silmään, joten hyvällä maulla tietysti.:)

Lopuksi jaetaan tunnustus eteenpäin 10 blogille, vaikka helposti voisin lisätä tähän listaan toiset 10 tai 20 blogia! Yritin valita pienempiä blogeja, ja sellaisia, joiden blogissa en ole tätä tunnustusta vielä nähnyt. Tämä tunnustus on teille!

A Whisper from the Almond Valley

Arjen Helmiä 
Eteläparvekkeen elämää

 Joulublogi Jouluttelua

Koivikon katveessa

Kotini on helmeni

Lumikallio

Milli´s Little Home

Oranssia

Villa Kotiranta

Mitään paineita ei tästä tarvitse ottaa, en ottanut itsekään. Vastaatte, jos jaksatte ja ehditte!

Kuvissa uusin Blossa-pulloni, sisustusostos, joka on ollut must-hankinta syksyisin viimeiset viisi vuotta. Sisältö on siemailtu nopeaan, jotta kynttilänjalan voi ottaa käyttöön.;)) Toissaviikon Kukkailottelu -krysanteemille ostin ruokakaupan aletiskistä (tapojeni vastaisesti) kaksi gerberaa kaveriksi, kun tajusin niiden olevan just samaa sävyä. Hyvin näyttävät kestävän niin krysanteemit, kuin gerberat. Peuroille noukin sammalta omalla luvalla, oman kukkapenkin pielestä. Kätevää.:P 

Kivaa viikkoa, vietitpä sitä sorvin ääressä tai lokoisasti lomaillen!

Taina

Mitä musta jää, kun mä lähden täältä

Nämä kuvissa näkyvät Arabian Ali-kahvikupit tulivat eilen meille. Ne ovat peräisin mieheni tädin jäämistöstä. Kuppeja on viisi kappaletta ja ne ovat erinomaisessa kunnossa. Mietin, että onkohan tuolla tädillä ollut monta kahviastiastoa, ja ovatko nämä olleet käytössä, tai ehkä niitä ei ole käytetty ollenkaan. Olen monta kertaa hypistellyt tällaisia kirpputorilla, koska tuo sinivalkoinen kuviointi on minusta todella viehättävä. Pienethän nämä ovat nykyisiin kahvimukeihin verrattuna, mutta olenkin ajatellut, että niitä voisi käyttää vaikka jälkiruoka-astioina! 

 

Perjantaina töissä kuulin erään entisen oppilaani äidin kuolleen, ja lomalle läksin mieli todella alamaissa. Jos voisin jotenkin lohduttaa äitinsä menettänyttä lasta...Eilen olimme käymässä vielä kertaalleen appivanhempieni tavaroita lävitse, sillä kälyni on miehensä kanssa (heidän ihana kotinsa täällä) muuttamassa pienempään, joten anoppini kuoleman jälkeen säilötyille tavaroille piti löytää uusi koti. Aika paljon tavaraa heitettiin kaatopaikkakuormaankin, sillä heti kuoleman jälkeen on kai vaikeampaa nähdä, mitä kannattaa säästää ja mitä heittää pois.

 

Länsimaisen ihmisen suuri ongelma nykyaikana on tavaran paljous. Siitä taas seuraa tilanahtaus ja ahdistus, kun tavaroille ei ole järkevää paikkaa. Kun ajattelen omaa elämääni ja omistamiani tavaroita, minua saattaa toisinaan harmittaa, ettei varhaislapsuudestani ole juuri esineitä tallessa, ja valokuviakin on nykymenoon verrattuna vähän. Toisaalta olen yrittänyt oppia suhtautumaan tavaraan tavarana. Emme mitenkään voi säilöä koko omaa elämäämme tai edes omien lasten elämänvaiheita kaappien kätköihin, kansioihin, laatikoihin ja varastoon. Tuskinpa lapsenikaan sitä toivoisivat.

Loppujen lopuksi muistojen ei kai pitäisi vaatia enemmän kaappitilaa tai lisäneliöitä. Tärkemmät muistot kulkevat aina mukana mielessä. Elämä jatkuu kuoleman jälkeen hyvässä lykyssä lapsissamme ja ehkä joskus, kun emme enää itse ole täällä, meitä muistellaan lämmöllä.

Pidetään huolta toisistamme!<3

Taina

Ehdit vielä linkittämään Kukkailotteluun!

 

 

Sangen piikikästä Kukkailottelua

Viikon päivät meidän olohuoneen sivutasolla on komeillut ihan uusi viherkasviryhmä, aika piikikäs sellainen.:)

 

Suurimman kaktuksen löysin sattumalta Kodin Terrasta. Pienempi kaktus (olikohan tuon nimi anopinjakkara..) ja aloe (ei vera, vaan joku muu...) ovat Kukka ja Sisustus Neilikasta, kuinkas muuten! Noihin iskin silmäni ottaessani kuvia Kukkailottelua varten.

Aluksi etsin kasveilleni mustia ruukkuja, koska tuolle isommalle minulla olisi ollut sellainen jo valmiiksi. Noille pienemmille ei löytynyt sopivaa mustana, joten ostin kaikille kolmelle uudet ruukut Terrasta. Taidan vaihtaa myös rahapuun samanlaiseen ruukkuun kuin missä tuo isoin kaktus on. Valkoisen ja vihreän yhdistelmä tuntuu aina yhtä raikkaalta.<3

 

Turha kai sanoakaan, että mielestäni tuohon kaktuskokoelmaan sopisi vielä kaksi kaktusta lisää.;D Haluaisin ainakin sellaisen isomman kaktuksen, jossa on littanat ja pyöreät lehdet. Tiedättekö? Tarkoitus on pari muutakin viherkasvia vielä hankkia, sillä laitoin viime viikolla yhden kivan amppelin tilaukseen...

Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu Kukkailotteluun alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitä postaukseen linkki tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin  #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3 Viime viikon Kukkailottelun kooste löytää täältä.

Ihan lomalla,

Taina

An InLinkz Link-up