Taas me juhlitaan! - Kukkailottelua

Tämä kesä on meidän perheessä juhlien kesä. Kuukausi sitten vietettiin esikoisen lakkiaisia, tänä viikonloppuna on kuopuksen rippijuhlien vuoro. Kahdet isot juhlat peräkkäin, siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Huono puoli on tietenkin rahanmeno. Itsetehden ja sieltä täältä nipistellen selviäisi kyllä halvemmalla, mutta edellisten rippijuhlien jälkeen totesin, että lakkiaisiin tilataan valmista, sillä kyllä niillä raaka-aineilla ja omalla ajallakin on hintansa. Samaan päädyin ruokien suhteen näihin rippijuhliinkin. 

Saattaa olla, että vähän vähemmän tulee hössötettyä näitä jälkimmäisiä juhlia, onko se sitten hyvä vai huono...Toisaalta kotia on puunattu pitkin kevättä, pesty ikkunat ja öljytty terassi esimerkiksi, sekä tehty hankintoja, joita voi käyttää molemmissa juhlissa, ja myöhemminkin. Kuopuksen uudessa puvussa on varaa hihoissa ja lahkeissa päästää, jos esim. ensi kesänä puvulle tulee tarvetta ja senttejä talven aikana lisää. Lakkiaisten ansiosta tuoreessa muistissa on myös, miten juhlat saa hyvin onnistumaan. Ehkä kuitenkin siis enemmän plussia kuin miinuksia!

Jos lakkiaisiin tein ensimmäisen muistilistan huhtikuussa, niin näihin juhliin lista on edelleenkin kirjoittamatta! Ainakin kauppalista täytyy kirjoittaa, mutta voi olla, että näistä juhlista selvitään lopulta muutoin ilman listaa.;) Samoilla resepteillä juhlitaan kuin kuukausi sitten, olen tilannut lämpöisen ruoan  tällä kertaa (pastaa ja kahta eri kastiketta, salaatin ja leivät) Lahdesta Mamma Mariasta. Hinta ruokailulle on 14 euroa/vieras, mikä on mielestäni suorastaan edullinen.

Koska vieraita on vähemmän kuin lakkiaisissa (näihin juhliin vähän päälle 20), mietin pitkään, että pyydänkö keittiöön apua vai en. Päädyin lopulta pyytämään ystävääni, joka oli auttamassa esikoisen rippijuhlissakin, ja nyt olen todella iloinen, että pyysin, sillä kyllä se on ihan eri asia viettää juhlia, kun ei tarvitse itse samalla huolehtia kahvinkeitosta, -kaatelusta tai tiskeistä ynnä monesta muusta isosta ja pienestä asiasta. Saa seurustella vieraiden kanssa ja nauttia juhlan tunnelmasta. Näihin juhliin kutsuttiin lakkiaisten tavoin lähisuku ja kummit. Lakkiaisiin kutsuttiin myös isohko joukko pojan kavereita. 

Makeat leivoin lakkiaisiin itse, ja niin on tarkoitus tehdä nytkin (tiramisua ja browniejuustokakkua). Huominen on leivontapäivä. Lauantaina laittelen samalla tavalla paikat valmiiksi kuten tein päivää ennen lakkiaisia, osittain järjestelyt voi aloittaa jo tänään. Apupöydät, pöytäliinat, astiat ja kukat paikoilleen, koko perhe saa osallistua.:)

Eilen kävin hankkimassa kuvien muhkean kimpun olohuoneen pöydälle Villiviinistä. Olen erittäin luottavainen, että kimppu on sunnuntaina entistä kauniimpi, kun pionit alkavat aueta. Keittiöön, tarjoilupöytään ja olohuoneen aputasolle ajattelin kerätä luonnonkukkia, ainakin puna-apilaa, harakankelloa ja päivänkakkaraa on vielä pihassa ja pientareilla. Kukkivia löytyy kukkapenkeistäkin, aamulla kävin nappaamassa mm. pari myöhässä kukkivaa pionia keittiönpöydälle myrskyltä turvaan...

Eilisellä kampaajakäynnillä poikkesin pikaisesti Marakatti Marssiin, jota tuolla Lahti-postauksessa jo mainostin. Ikkunasta pongasin kivan julisteen, joka sai nyt juhlien ajaksi paikan työpisteeni seinältä. Täytyy varmaan kehystää se myöhemmin ja etsiä sille paikka kuopuksen huoneesta.

Näillä suunnitelmilla kohti rippijuhlia. Olen luottavainen, että kivat juhlat on jälleen edessä.:)

Kiitos viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Pidän linkin auki jälleen tavallista pidempään, tästä hetkestä maanantai-iltaan saakka, niin ehditte paremmin osallistua, ja ehdin itsekin juhlahumusta mukaan. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Ihanaa viikonloppua!<3

Taina

An InLinkz Link-up

Ruiskukkaa ja päivänkakkaraa - Elonkierto

Silloin, kun minulta kysytään, mistä olen kotoisin, vastaan en mistään. Tarina on pitkä, mutta lyhkäisesti sen voisi selittää näin: En koe oikein olevani identiteetiltäni jotain tyypillistä niille seuduille, missä olen eläessäni asunut, ja niitä on useita. Varsinkaan  en koe olevani hämäläinen!;) Se tuli vain jälleen todistettua, kun juhannuksena näin Instassa Tsirpun kuvan ruiskukkapellosta, ja kuultuani niiden olevan Jokioisilla, vain kahden tunnin ajomatkan päässä, ehdotin miehelle juhannusajelua. Kumma kun hän ei ollenkaan innostunut ajatuksesta...

Muistin sitten, että ystäväni Annukka asuu Forssassa, ihan siinä Jokioisten vieressä. Kuinka ollakaan hänelläkin oli nyt lomaa, ja hän ilmoitti lähtevänsä mielellään kanssani Elonkiertoon, paikkaan, jossa ruiskukat saavat kasvaa ruispellolla.<3 Niinpä heti maanantaiaamuna suuntasin auton kohti Forssaa, josta yhdessä Annukan kanssa ajoimme ihan lähellä sijaitsevaan Jokioisten Elonkiertoon.

Elonkierto on Luonnonvarakeskuksen eli Luken esittelypuisto, jossa esitellään mm. suomalaista viljelyperinnettä, hyöty- ja rikkakasveja, sekä muutamia kotieläimiä, mm. harvinaisia, itäsuomalaisia, kyttölehmiä. 

Elonkierto on kahden kilometrin lenkki, jonka varrelta minä taisin ottaa noin 170 kuvaa.:)) Ihan parhaat kuvat jäi mielestäni ottamatta, taivaskin olisi voinut olla sininen,  joten täytyy varmaan toistekin poiketa tuonne. Kauneuden lisäksi tuolla on paljon mielenkiintoista tietoa tarjolla. Rikkakasvien esittelypenkeistä löysin varmaan kaikki ne lajit, mitä meidän pihalta löytyy. Mietin, että mahtaa olla muuten haastavaa saada ne kasvamaan juuri niissä pienissä neliöissä.

Olipa hyvä, että innostuin ruiskukista! Tässä jälleen oiva, ilmainen, kesäretkikohde vaikka lasten kanssa, tai ilman, ja tietenkin muille valokuvauksesta innostuneille. Viimeinen kuva on Annukan ottama, ja siitä välittyy ihana tunnelma.<3 

Taina

Juhannuksen kotitunnelmia

Tänä juhannuksena on todellakin nautittu kotona olemisesta! Ei ole haitannut, vaikka välillä on suorastaan myrskynnyt ja sisällä on tarvinnut laittaa valot päälle, vaikka onkin vuoden valoisin aika. Sadekuurot ovat tulleet ainakin nurmikolle ja kukille enemmän kuin tarpeeseen. Tällaista mutkatonta, aikataulutonta, eloa tarvitaan silloin tällöin.

Veljeni perheineen oli perjantaina meillä syömässä ja istumassa iltaa. Ruoaksi valmistin hampurilaisia kahdella eri täytteellä. Yhteishyvän nyhtökana on ollut meillä vakkariruokien joukossa useamman vuoden, samoin itsetehdyt jauhelihapihvit, joiden reseptin postasin jokunen vuosi sitten täällä. Paistoin pitkästä aikaa myös lettuja pikkupannulla. Se on hidasta puuhaa, mutta mielestäni vaivan arvoista. Kermaa ja tuoreita marjoja päälle, makuelämykset eivät aina vaadi monimutkaista reseptiä.:) Pelailtiin  isolla porukalla Unoa ja laulettiin karaokea, oli kyllä kivaa! Kameraan ei tullut perjantaina tartuttua ollenkaan.

Eilen oltiin ihan oman perheen kesken. Juhlapyhinä (ainakin tällä iällä) korustuu ruoan merkitys. Olin varannut meille kunnon pihvit. Moneen vuoteen en ole tehnyt valkosipuliperunoita keitetyistä perunoista, kuten ne minusta parhammillaan ovat, mutta eilen oli tuohon puuhaan aikaa ja tahtoa. Parikymmentä vuotta sitten päiväkodissa työskennellessäni talon emännällä oli toisinaan tapana hemmotella meitä aikuisia ylijääneistä perunoista paistetuilla valkosipuliperunoilla. Sieltä vuosien takaa on tuo resepti, joka vaatii perunoiden pitkää hautumista uunissa, niin että kerma imeytyy perunoihin kunnolla. Ei mitään laihdutusruokaa...Jälkkäriksi oli jäätelöä, jotka unohtuivat perjantaina pakkaseen. Nuo Tigerista vuosia sitten ostamani sinikukalliset jälkiruokakupit on varmasti yksi parhaita ostoksiani kyseisestä kaupasta.

Tuossa ruokaa laitellessa ehdin hyvin kattamaan pöydän hieman nätimmin. Kattauksen halusin olevan kepeän kesäinen, ja mielestäni siinä hyvin onnistuinkin. Valkoiset astiat ja lautasliinat ja kirkas lasi tuovat juhlavuutta. Lautasliinarenkaaksi kieputin pätkät ulkoruukun muratista. Murattirenkaaseen kieputin vielä päivänkakkarat. Mummon kannussa olevat kesäkukat ovat pysyneet ihmeen hyvinä, edes vuohenputki ei vielä ole alkanut varistaa.

Leppoisaan oleiluun kuuluvat tietenkin myös hitaat aamupalat Kesähuoneessa. Pojat vetelee sikeitä melkein puolille päivin, mutta me miehen kanssa on sitten syöty aamupalaa kaikessa rauhassa Kesähuoneessa. Mies lukee lehtiä yms. tabletilta, itse olen vielä paperiversioiden kuluttaja. Nyt kun lehteä ei ole tullut pariin päivään, otin aamupalalle kirjan mukaani, ja luin sen sitten eilen kannesta kanteen. Jossain vaiheessa muistin, että olin kirjan jo kertaalleen lukenut, mutta kun en muistanut loppuratkaisua, oli kirja luettava uudelleen loppuun saakka. Reissussa tulee yleensä luettua, ja nyt toivon, että saisin uudelleen kiinni lukukipinästä, joka on hävinnyt ensin jonnekin pikkulapsivuosiin ja sitten some-maailmaan.

Tälle päivälle olen suunnitellut rikkaruohojen kitkemistä ja muita pihahommia. Voisin myös tutkia kirjahyllyä, sillä olen varma, että siellä on lukemattomaksi jääneitä kirjoja, jotka odottavat aukaisua. Eikähön noissa ruokailussakin palata arkisemmille linjoille, makaronilaatikkoon ja jämien syöntiin.;)

Toivottavasti muillakin on ollut yhtä iloisen rentoa juhannus! 

Taina

Kukkailotteluun voi osallistua vielä tänään ja huomenna!.:)

Juhannuksen Kukkailottelua - Sen 7 sorttia

Luonnonkukat kuuluvat juhannukseen. Läksin kukkasaksien kanssa lenkille tavoitteena löytää seitsemää eri kukkaa kimppuuni. Mitään taikoja en ajatellut kukilla tehdä, ihan muuten vain tavoitteena oli seitsemän.:) Niittyleinikki, harakankello, puna-apila ja päivänkakkara, neljä oli helposti kasassa. Vaan kurjenpolvet vaikuttivat jo ylikukkineilta, horsma ei nyt houkuttanut muuten vain... Lenkkini lopuksi poimin niittynätkelmät ja hiirenvirnat etupihan kukkapenkistä. Koska seitsemän piti olla, taivuin lopuksi huolimaan vuohenputkia pihaamme ympäröivästä ryteiköstä.

Juhannuksessa, kuten juhlissa yleensäkin, on kyse perinteistä. Niinpä oli selvää, että nämä kukkaset saivat paikan keittiönpöydältä mummoni vanhassa Arabian kannussa, jossa ei ole mitään kuvioita. Näin on ollut monena muunakin juhannuksena, silloin kun sitä on vietetty kotona. Tänä vuonna vietetään, ei tulisi mieleenkään lähteä minnekään.;) Kesällä ilta-aurinko paistaa kauniisti keittiöön, harmillista, etten saanut näihin kuviin auringonvaloa.

Kuvissa näkyvät Bonanza-tuolit, jotka maalasin vajaa kolme vuotta sitten liitumaaleilla. Maalaamisen jälkeen tuolit on käsitelty vahalla. Jos joku miettii, että kuinka liitumaali kestää kulutusta, niin hyvin kestää. Tuolien pinnat sen sijaan pitäisi liimailla paikoilleen, sillä osassa tuoleista ne ovat aika tavalla irti, joten tuolia nostellessa täytyy varoa, ja vieraita joutuu myös varoittelemaan. Ehkä jo ennen ensi viikonlopun rippijuhlia saamme homman hoidettua.;D Pöytää on tarvinnut maalata ja vahata pariin otteeseen tässä välissä, sillä sen pintaa pyyhitään niin usein, mikä kuluttaa maalipintaa.

Täytyy vielä käydä keräämässä kimppu Kesähuoneeseen. Ajattelin jotain vihreä-valkoista, ja kappas, kun kurkkasin viime juhannuksen Kukkailottelua, niin siellähän oli sama värikombo! Nyt ajatukseni oli hieman simppelimpi, ei noin runsas, vaan saapa nähdä. Kukissa enemmän on todellakin enemmän.:)

Kiitos viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki juhannuksen vuoksi tavallista pidempään, tästä hetkestä maanantai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Oikein ihanaa juhannusta!<3

Taina

An InLinkz Link-up

Lahti -vinkit kesämatkailijoille

Kotiinpaluuonnessani innostuin Oman katon alla Tuulan tuoreesta postauksesta, johon hän oli kerännyt omia suosikkejaan Pirkanmaalta kesämatkailuun. Hyvä idea! Googlaan itsekin lähes aina matkaillessamme muiden ihmisten vinkkejä ja kokemuksia paikoista. Paikalliset tietenkin tuntevat tienoot paremmin kuin satunnaiset vierailijat. Siispä kokosin vinkkejä Lahdessa ja sen lähiseudulla matkaaville.

- Satamasta on muodostunut lahtelaisten olohuone, jonne suunnataan ympäri vuoden ulkoilemaan, oleilemaan ja nauttimaan. Olen näköjään postannut useammin satamasta talvella kuin kesällä, mm. täällä, täällä ja täällä.  Laivaravintola Kaunis Veeran pitsat tai Teerenrannan sulamit saavat veden herahtamaan jo ajatuksesta kielelle. Kahvila Kariranta on varmaan Lahden suosituin kahvittelupaikka, jossa on vitriinit täynnä toistaan herkullisempia, paikan päällä leivottuja, leivonnaisia. Piano-paviljongin arkkitehtuuri on mielestäni silmiähivelevää, ja lasillinen kuohuvaa sen terassilla erityisen ylellisentuntuista. Satamasta lähtee tietenkin erilaisia risteilyjä, tunnin Vesijärvi-kierroksista useamman tunnin kanavaristeilyyn (postaus aiheesta) Vääksyyn, ja pääseepä laivoilla Heinolaan tai Jyväskylään saakka.

Satamasta kannattaa kävellä Pikku-Vesijärven puistoon eli Pikku-Veskulle, kuten me lahtelaiset paikkaa kutsumme. Lenkki lammen ympäri on kilometrin mittainen. Sitä  on usein kiertämässä iltaisin myös kuntoilijat ja urheiluseurojen harrastajat.  Näitä kuvia ottaessani puistossa oli mm. ilmainen puistojumppa menossa, sekä kansalaisopiston ryhmä piirtämässä ja maalaamassa upeita kuvia.

Lenkin varrella on Vesiurut, jotain, mitä en tiedä muualla Suomessa olevankaan. Vesiurkuesitys tarkoittaa sitä, että suihkulähteet syöksähtelevät musiikin tahtiin, ja pimeällä mukana on myös eriväriset valot. Vesiurkuesitysten aikataulut löytyvät täältä, itsenäisyyspäivän vesiurkuesityksestä kuvia postauksessa puolestaan täällä.

- Pikku-Veskun yläpuolella, Kariniemessä, on myös Lanu-puisto, jota suosittelen pelkästään kauniin lehdon vuoksi. Olavi Lanun patsaita on tullut kuvattua joskus vuosia sitten blogiinkin. 

- Stadion, maauimala ja Hiihtomuseo löytyvät samasta paikasta. Mäkihyppytorniin pääsee kesäisin hiihtohissillä ja tornista on huikeat näkymät yli Lahden. Samalla voi ihmetellä, miten kukaan, ikinä, voi lähteä sukset jalassa kyseisestä tornista laskemaan mäkeä! Mäkimontussa on kesäisin maauimala, todella kuuma paikka auringonpaisteella! Hiki tulee myös montusta saunaan kavutessa.;) Hiihtomuseo on  lapsistakin kiva, sillä mäkihyppysimulaattori on koukuttava vekotin. 

- Toinen erityisen kiva museo Lahdessa on radio- ja tv-museo, Mastola. Se sijaitsee Radiomäellä, samalla mäellä Lahden maamerkkien, radiomastojen kanssa. Museo oli remontissa pitkän aikaa, muttaon taas auki entistä ehompana. Myös siellä on kivaa tekemistä lapsille. Museossa pääsee kokeilemaan sekä radion, että television tekemistä.

- Perhepuisto Launeella on iso ja ilmainen. Siellä on mm. liikennepuisto, jossa pääsee polkemaan polkuautoja, leikkimään tankkaamista jne. Kipeily- ja liukumahdollisuuksia on niin paljon, että puistossa saa helposti päivän kulumaan, ja vaikeinta on yleensä saada lapset pois puistosta.;) Puistossa on mm. makkaranpaistomahdollisuus, ja toisaalta Launeen Mäkkäri on kävelyetäisyydellä.

- Yli-Marolan Kotieläinpiha on niin ikään maksuton pieni pihapiiri Asemantaustassa. Ihan ajantasalla en ole tämän hetken eläimistä, mutta viimeksi siellä käydässäni sai ihmetellä ainakin vuohia, kanoja, hevosia, possuja...

- Ruokapaikoista omia suosikkejamme ovat keskustan Santa Fe ja Mamma Maria., molemmat ovat torin laidalla. El Toron pippuripihvit ovat hieman tyyriit, mutta enpä ole parempia vielä missään koskaan maistanut. Keskustan paras kahvittelupaikka on mielestäni kahvila Oskari, ihana aikahyppy kaupungin sydämessä! Postaukseni kirjoittamisen jälkeen talo on saanut suojelupäätöksen, ihan mahtavaa! Muita mukavia kahvipaikkoja on Matkakeskuksen vieressä Kahvila Asemapäällikkö sekä Apulandia Hennalassa, jossa pääsee kahvittelun ohessa tutustumaan Apulannan museoon.

- Kesämatkailuun itselläni kuuluu vahvasti kirppisten kiertely.:) Hennalan Lanttila taitaa olla Lahden suurin kirppis, mutta siellä ei ole jostain syystä tullut itselläni käytyä pariin vuoteen. Ehkä juuri sen suuruuden vuoksi... Launeelta löytyy rypäs hyväntekeväisyyskirppareita, Fida, SPR:n Kontti sekä toinen Pelastusarmeijan kirppiksistä, toinen sijaitsee Vesijärvenkadulla. Näiltä kaikilta voi tehdä kivoja löytöjä edullisesti. Oma lempparini on lähikirppiksemme Matruska, josta olen moneen otteeseen kirjoitellutkin. Matruskassa käydessä suosittelen poikkeamaan myös Villiviinissä kukkaostoksilla! Saimaankadulla sijaitsevat Cetor ja Kieppi, molemmista olen tehnyt joskus hyviä löytöjä.

- Rautatienkadulla eli Rautsikalla on monen monta ihanaa putiikkia, joita voin lämpimästi suositella. Petit St Louisin omistajien ideoimat, Support your Local -tuotteet, ovat kattavimmin tarjolla varmasti juuri heidän liikkeessään. Viereisestä MariMarista olen ostanut erittäin kivoja vaatteita juhliin. Vastapäisestä Marakattimarssissa puolestaan myydään kotimaisia sisustus- ja lifestyle tuotteita, sekä lasten ja aikuisten vaatteita. Rautsikan varrella sijaitsevat myös Millan putiikki (lifestylea, sisustusta ja vaatteita) sekä vielä hetken aikaa Neilikka, joka tekee pian muuttoa Aleksanterinkadulle, Trio vastapäätä. 

Lahden ympäristössä on runsaasti kivoja paikkoja, joihin poiketa samalla! Hollolan puolella sisustajan ja puutarhurin ostosparatiisi on Pioni ja Piironki, jonne voi poiketa myös ostamaan Kinnarin tilan tuotteita tai nauttimaan kahvit herkullisten leivonnaisten kera. Ikivanha postaus sisältää kuvia kahvilasta.

Vääksy on upea kesäisin. Kanavalla on pakko käydä seuraamassa sulutusta ja syömässä jätskiä ainakin kerran kesässä. Uimaranta, jonne suuntaan aina, vaikka meiltä on sinne lähes tunnin ajomatka, on Vääksyssä Kalmarinranta. Niin upea, ettei sitä meinaa uskoa kotimaanrannaksi ollenkaan. Vääksyssä voi syödä Kanavan Kunkussa tai käydä kahvilla Ranskalaisessa kyläkaupassa. Siinä nurkilla on myös Zoom Design, jonne voisin helposti tyhjentää lompakkoni. Vääksystä lyhyen ajomatkan päässä on Urajärven kartano, josta kirjoittelin vuosia sitten, vierailun arvoinen paikka ehdottomasti!

Heinolastakin olen vinkkaillut blogissani useampaan otteeseen, Vohveliravintolasta, ja Cafe Kailaksesta muun muassa.

Tervetuloa Lahteen!<3
Taina