Näytetään tekstit, joissa on tunniste jälkiruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jälkiruoka. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Mustikkakukkoa // Arvonnan voittaja



Mikkelin reissusta inspiroituneena leivoin pitkästä aikaa mustikkakukkoa. Jouduin hetken etsimään ohjetta, jonka löysin vuosia sitten @Maria´s blogista. Annosmaljojen sijaan olen tykännyt tehdä tätä piirakkavuokaan, silloin voi itse päättää annoksen suuruuden, mutta toki kukon ajatus hieman kärsii tästä muunnoksesta, sekä siitä, että laiskuuttani yleensä vain murustelen taikinaa paistoksen päälle.:P Oikeassa kukossa pitäisi tietenkin olla yhtenäinen taikinakansi. Maussa ei kyllä ole eroa, tekipä kukon piirakkamaisena tai sitten ihan kukkona!





Pohjaan en aivan tuollaista määrää laittanut voita, ja sitä voisi varmaan vähentää enemmänkin, ehkä jopa puoleen...

pohja ja päällinen
200g voita (käytin n.150g)
1,5 dl sokeria
4,5 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte
6 dl mustikoita
0,5 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja 


Sulata voi. Sekoita sokeri hieman jäähtyneeseen rasvaan. Lisää jauhot taikinaan. Painele taikina pieniin vuokiin (6kpl) tai piirakkavuokaan reunoja myöten. Jätä osa taikinasta sivuun (noin 1/4), jotta taikinaa jää myös kukon päälle.




Itse käytin jäisiä marjoja, kuten kuvasta näkyy. Sekoita mustikat sokeriin ja perunajauhoihin ja kaada marjat kuoren päälle. Lopuksi tee taikinakansi/kannet/ tai ripottele murusia, kuten minä tein. Pakkasessa oli myös vadelmia, joten niitä heitin tällä kertaa mustikoiden seuraksi.




Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia. Tänään oli pakko käydä ostamassa rasia vaniljajäätelöä kukolle kaveriksi. Tämä on NIIN hyvää! Osallistunpa tällä postauksella samalla viikon MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on sopivasti marja.:)




Pika-arvonta Deko-lehdestä on nyt suoritettu, ja teitä osallistujia olikin melkein 30 lukuintoista! Random. org valitsi lehden saajaksi Pirjon. Onnea Pirjo, laitoin jo sinulle sähköpostia!<3


Taina




 

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Louhisaaren juomaa ja dippimansikoita // Arvonnan voittaja



Ajatukset ovat jo juhannuksessa. Vaikkei suunnitelmissa ole mitään erityistä, ja sääkin taitaa muuttua tavanomaiseksi juhannussääksi, niin on kuitenkin kiva juhlistaa Suomen kesää, joka on riipaisevan lyhyt ja juuri tällä hetkellä niin kaunis. Siisti koti, hyvää ruokaa ja juomaa, sauna ja rentoa yhdessäoloa, vähän kuin jouluna, mutta kesäisin maustein, siinä on oma juhannusreseptini!







Monen monta vuotta olen suunnitellut Louhisaaren juoman valmistamista juuri juhannukseksi. Tällä kertaa olin ajoissa, ja tein koe-erän juomaa jo viime viikolla. Juoman valmistus on supernopeaa ja helppoa. Ohjeen poimin täältä, mutta sokerin määrää vähensin viidesosalla. Ehkä sitä voisi vieläkin vähentää, minusta puoli kiloa sokeria viiteen litraan on ihan järkyttävä määrä! Ainakaan itse en mausta huomaa, että sokeria pitäisi olla enemmän, ja kaikki sitä juoneet ovat tykänneet (paitsi meidän 5-vuotias kummipoika, joka pyysi saada oikeaa vettä maistettuaan juomaan...), Vähemmällä sokerilla maku on minusta enemmän kirpeä kuin makea. 

5 litraa vettä
4 litraa mustaherukan lehtiä
25 g sitruunahappoa (myydään ruokakaupassa)
400g sokeria

Huuhtele mustaherukanlehdet. Laita ne ämpäriin ja kaada kiehuva vesi lehtien päälle. Sekoita sitruunahappo juomaan. Laita ämpärin päälle kansi ja anna juoman tekeytyä 12 tuntia. Poista juomasta lehdet. Sekoita sokeri. Nauti! Syreenijuoma oli muuten aika samantapainen valmistustavaltaan ja reseptiltään...




Satun lasten ylppäri- ja valmistujaisjuhlissa maistoin suklaaseen dipattuja mansikoita, ja ajattelin, että nämäkin sopisivat mainiosti juhannukseen vaikkapa kuohuviinin kaveriksi! Koska en ole mansikoita dipannut aiemmin, kokeilin tätäkin ennakkoon. Sulatin Pandan valkosuklaalevyn vesihauteessa, ja kun suklaa oli sulaa, dippasin mansikat ( 1 litra) yksitellen. Hellan viereen laitoin leivinpaperin, johon mansikat nostelin. Suklaa jäähtyi yllättävän nopeasti. Huom! Mansikat jäivät hieman kiinni astiaan jääkapissa, joten ne kannattaa ottaa lämpöiseen hieman ennen tarjoilua. Olin ihan kokonaan unohtanut ottaa kameralla kuvaa mansikoista, joten kokeillaan, miltä kännykkälaatu näyttää isona...:/




Kukkamakuja -kirja kiinnosti 40 blogini  seuraajaa. Tällä kertaa arpaonni suosi Päikkää! Onnea ja herkullisia kukkahetkiä!🌹 Laitoin sinulle jo sähköpostia.:) Kiitos Karistolle Kukkamakuja -kirjasta, se tulee varmasti käyttöön,  sekä kiitos vielä mahdollisuudesta arpoa kirja.<3


Taina

torstai 8. kesäkuuta 2017

Marenkinen mansikka-raparperipiirakka



Raparperikausi on aluillaan. Selailin erilaisia ohjeita, ja suunnitelmissa on tehdä lähiaikoina ainakin raparperihilloketta ja ehkä kokeilla myös raparperisiman tekemistä... Heti kokeiluun löytyi resepti lähempää kuin arvasinkiin, sillä Jenspan Koivikon Katveessa -blogista (asumme melko lähellä toisiamme, mutta emme ole koskaan tavanneet) menin sujuvasti hänen Keittiö Koivikon Katveessa -blogiinsa, ja sieltä löytyi montakin mielenkiintoista reseptiä! Raparperipiirakka marenkikuorrutuksella iski makunystyröihin jo ajatuksen tasolla.<3  Helppo, nopea ja muunneltava resepti!






Jouduinkin heti pohjaa tehdessä muuntamaan ohjetta, sillä vehnäjauhot loppuivat kesken. Taas. Juuri viime viikolla hain jauhoja lainaksi naapurista, nyt en kehdannut rynnätä naapuriin kesken leipomisen. Ruisjauhoilla olisi voinut varmasti korvata ainakin osan jauhoista, mutta päädyin kaurahiutaleisiin, ja ne sopivatkin pohjaan ihan loistavasti! Vasta jälkeenpäin tajusin, että olin lisännyt yhteensä 4,5 dl jauhoja ja kaurahiutaleita, kun alkuperäisessä ohjeessa jauhojen määrä on maksimissaan 2,5 desiä! Näköjään tästä ei ollut haittaa, vaan taikinasta tuli oikein hyvää ja se oli kaikesta huolimatta helppo painella piirakkavuokaan.:) Kyllä mulla kävi siinä leipoessa mielessä, että miksi vehnäjauhoja pitää laittaa paljon enemmän kuin, jos käyttäisi mantelijauhetta... ;D

Meidän raparperit taitavat olla vielä aika pieniä, joten kun olin pilkkonut kolme raparperinvartta, olisi pohja jäänyt hieman tyhjäksi. Niinpä päätin pilkkoa myös mansikkaa raparperin kaveriksi, muutoin käytin alkuperäistä ohjetta. Ohje on nyt siis juuri sellainen, jolla minä piirakan leivoin, kaikkine virheineen.


Piirakka voisi olla hyvää ihan näinkin, ilman marenkikuorrutusta jäätelön tai vaniljakastikkeen kera!


pohja:
100g huoneenlämpöistä voita
1 dl sokeria
2 kanamunan keltuaista
2 dl vehnäjauhoja
2,5 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

marenki:
2 kananmunan valkuaista
0,5 dl sokeria 




Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa keltuiaiset vaahtoon, lopuksi lisää kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina piirakkavuokaan (omani halkaisija on 28 cm ).  Ripottele pilkotut raparperit ja mansikat piirakan pinnalle, ja paista piirakkaa 15 minuuttia 200 asteessa. 

Pohjan paistuessa vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Kun pohja on paistunut 15 minuuttia, ota se uunista, leivitä marenki pohjan päälle ja jatka paistamista vielä noin 10 minuuttia, niin että marenki saa väriä.




Sen verran hyvää tästä tuli, että taidan tehdä toistekin! Onneksi kaapissa on vielä vähän jäljellä kahvin kanssa nautittavaksi...


Huomiseen Kukkailotteluun!

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Hyvää ja helppoa - Kulhokakku






Viime viikolla ilmestyneessä Kotivinkissä (no 9/2017) oli toinen toistaan herkullisempia reseptejä äitienpäivätarjoiluihin tai  muihin kevään juhliin. Meillä syötiin kulhokakkua viime viikonloppuna ja alkuviikosta ihan muuten vain.:) Alunperin tämä postauksen kakku kulkee lehdessä nimellä Cafe Latte -kulhokakku (8-10 annosta), vaan omassani ei ollut pisaraakaan kahvia, joten siksi jätin otsikosta pois kahviin viittaavat sanat. Oman tekeleeni nimeksi sopisi paremmin Marjaisa kulhokakku...







Kulhokakku on älyttömän helppo tehdä, koska se on tuollainen Pappilan hätävara-tyyppinen, lado ainekset kulhoon ja tarjoile! Pohjan voi leipoa vaikka edellisenä päivänä, kuten minä tein, ja vähän ennen tarjoilua sitten kokoaa ainekset tarjoiluastiaan. Sen verran aikaisemmin kannattaa kuitenkin tehdä kokoaminen, että kakun palaset saavat vähän kosteutta marjoista ja vaahdosta.

Tein muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen lähinnä sen mukaan, mitä kaapista löytyi valmiina ja yritin myös hieman keventää ohjetta. Sulkuihin  olen merkannut alkuperäiset aineet ja määrät.

kakkupohja:
100g voita sulatettuna
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 kananmunaa
250g rahkaa (150g ranskankermaa)
2 dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
160 g Raw Choco Lemon&Ginger-suklaata 
(100g tummaa suklaata, 100g valkosuklaata)

marjavaahto:
2 dl kuohukermaa
Valio Viola vadelmatuorejuustoa 200g (vaniljatuorejuusto)
3 rkl sokeria
(espresso-pikakahvijauhetta)

koristeluun runsaasti marjoja, hieman kinuskikastiketta 

Sulata voi. Lisää kaakaojauhe, kananmunat, rahka ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinan joukkoon. Lisää lopuksi karkeaksi rouhittu suklaa. Itse tyydyin palottelemaan suklaan sen ollessa vielä paketissa. Vähän hienompaa se olisi kieltämättä voinut olla...

Oma vuokani oli koko 20x20, ohjeessa 20x25, joten kakkuni paloista tuli hieman paksumpia kuin ohjeessa. Voitelin vuoan ennen taikinan kaatamista ja paistoin 200 asteessa 20 minuttia. 






Seuraavana päivänä palottelin kakun noin 3x3 cm:n palasiksi (ohjeessa 5x5), ja vieläkin pienemmiksi palasiksi voisi minusta laittaa! Ensin kokosin osan pohjaa ja täytteitä kirkkaaseen kulhoon (korkeus n.12 cm, halkaisija 11 cm vaikka näyttää kuvissa lähinnä juomalasilta), loput kasasin vadille ihan vain kokeillakseni, miltä kakku näyttää erilaisessa astiassa. Läpinäkyvässä kerrokset pääsevät paremmin esille, muttei tuo valkoisen kulhonkaan asettelu hullummalta näytä! Kokoamisen aloitin kakkupohjan palasista, sitten päälle vaahtoa, marjoja ja koristeeksi kinuskia. Tein niin monta kerrosta kuin astioihin mahtui.




Juuri nyt kakku on enää kaunis muisto kuvissa ja makunystyröissä, mutta ajattelin, että tätä voisi tehdä vaikkapa töihin joku päivä. Luulen, että kakku katoaisi tuota pikaa...

Mukavaa keskiviikkoa!
Taina

p.s: Parhaat naurut on tänään saanut Pekka Poudan sääennusteesta, eikö?;)))


lauantai 27. helmikuuta 2016

Auringonpaistetta ja tiikerin marenkipilvi



Päivä on ollut juuri niin rento ja hieno kuin vain ensimmäinen lomapäivä vain voi! Aurinkokin paistoi ja ilmeisesti sekä huomenna, että alkuviikosta aurinkoa on lisää luvassa. Mahtavaa! 

Kävin aamulenkillä, ja myöhemmin vielä kameran kanssa ulkoilemassa, mutta postauksen aiheeksi valitsin kakkukokeiluni, joka tuoreimmassa Kotivinkissä (4/2016) oli nimellä Suklainen uunijäätelö. Minä nimesin tämän uudestaan, sillä vaikka sokeripohjassa oli kaakaota, vaihdoin alkuperäisen ohjeen suklaajäätelön Tiikeri-jäätelöön. Niinpä tämä kakku on nyt minulle Tiikerin marenkipilvi.;D




Lomalla ja viikonloppuisin on hauska panostaa ruokailuihin arkea enemmän, ja tein tänään hieman juhlavamman version arkiruoasta. Spagetti ja tomaatti-jauhelihakastike kuuluu meillä lähes jokaviikko ruokalistalle, koska se takuuvarmasti maistuu nuorisolle, ja on nopea valmistaa. Nyt tein myös tuollaisia tomaattileipiä ruoan seuraksi, ja Tiikerin marenkipilven jälkiruoaksi. Kakku ei tietenkään uponnut kertasyönnillä, ja puoli kakkua on nyt pakastimessa, vaikken yhtään tiedä, säilyykö se noin. 






Tarkoitus oli tehdä kakusta hieman matalampi kuin alkuperäisohjeessa, mutta siitä taisi tulla ihan yhtä korkea. Kakku on minusta helppo valmistaa. Ensin tehdään sokeripohja uunissa. Pohja leikataan pakkasen ja uunin kestävään astiaan sopiviksi paloiksi. Minä leikkasin pohjalevystä kaksi ympyrää ja kaksi ympyrän puolikasta, joten kakkuun tuli kolme kerrosta. Väleihin laitoin säästellen Lemon Curdia, koska se on aika makeaa, sekä ohuita siivuja Tiikeri-jäätelöstä. Marengin valmistuksen ajan kakku oli pakastimessa. Lopuksi levitin marengin kakun päälle (kuten kuvista näkee, olisi sen voinut tehdä huolellisemminkin) ja käytin kakun uunivastuksen alla alle minuutin, silti meinasi palaa...

Pohjaan:
4 kananmunaa
1 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kuivat aineet siivilän läpi. Paista 225 asteessa levinpaperin päällä uunipellillä  noin 6 minuuttia. Kumoa levy leivinpaperille, jonka päälle on ripoteltu sokeria. Leikkaa pohjasta haluamasi muotoiset palat kakkuvuokaa, joka kestää pakkasta ja uunia.

Täytteeksi:
hilloa tai marjoja makusi mukaan
jäätelöä ohuina siivuina

Laitan kakkupohja alimmaiseksi ja sen päälle täytteitä. Jatka samalla tyylillä niin, että päällimmäiseksi jää kakkupohja. Laita kakku pakastimeen, kun valmistat marengin.

Marenkiin:
3 kananmunan valkuaista
2,5 dl sokeria
1 dl vettä

Italialaisittain valmistettava marenkin tehdään näin: Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Laita vesi ja sokeri kattilaan ja kuumenna 120-asteiseksi. Minulla ei ollut lämpömittaria, joten tein kuten ohjeessa neuvottiin, annoin sokeriveden kiehua pienen hetken. Kuuma sokeriliemi kaadetaan ohuena nauhana valkuaisten sekaan samalla koko ajan vatkaten. Vatkaamista jatketaan niin kauan, että marenki on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi ja se on hyvin paksua. Kun marenkin on kakun päällä, voi koko komeuden käyttää uunivastuksen alla 260 asteessa, jotta pinta saa väriä. Minulla tuota marenkia muuten jäi yli, pienemmälläkin määrällä olisi tullut hyvin toimeen.




Hyvää oli, ja tästä jäi kyllä sellainen kipinä, että voisi tehdä tätä jollain toisellakin täytteellä, tuoreilla marjoilla ja vaniljajäätelöllä vaikka! Tämä appelsiini-sitruuna-versio sopii jälleen ihan loistavasti tähän kevääseen, jonka ajattelen pakkasesta huolimatta alkaneen.:)

Vielä yksi syreenikuva! Tästä näkee, kuinka aurinkoista tänään olikaan.





Rentoa viikonlopun jatkoa!
Taina

lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulua



Hyvää tapaninpäivää! Ulkona tulee ja myrskyää, taivas on kuitenkin sininen ja aurinko pilkahtelee, on tästä kuitenkin pienelle happihyppelylle lähdettävä pian. Kävin jouluaattoaamunakin lenkillä, ja huomasin, että pururata on poikkeuksellisen hyvässä kunnossa siihen nähden, että on joulukuu. Minusta tuntuu, että olen päässyt aika hyvin yli lumettomuudesta, eikä lumenpuute ole latistanut joulutunnelmaa lainkaan. Hyviä puoliakin löytyy, jos ne haluaa nähdä.


 


Joulupöydän kattaukseen pyysin miehen irroittomaan vanhan peilin, joka oli aika heikosti kiinni taustalevyssään. Peili on ollut lapsuudenkodissani ainakin 70-luvulla, jolloin sen puiset päätypalat olivat punaiset. Peili on oikeastaan odottanut kunnostamista, joten nyt olen ottanut ensi askeleen kohti peilin korjaamista...Peilin päälle ripottelin ostamaani tekolunta ja lopuksi asettelin kynttilöitä ja kukat (pari valkoista ruusua, amaryllis, pari leinikkiä ja muutama afrikantähdikki ja Tuijan oksia) peilin päälle. Harmaat lautasliinat ostin syksyllä Stockmannilta. Mustat peurakoristeet, jotka kieputin lautasliinojen ympärille, ovat House Doctorin joulukoristeet, jotka ostin alesta Lahden Sokoksesta.


 
 


Ennen joulua sain todellisen inspiraation jouluruokiin liittyen Emosen joulublogista.:) Tein meillä sekä rakuunaporkkanoita, että appelsiinihalloumia Emosen ohjeiden mukaan. Todella hyviä ovat molemmat! Tuota halloumia voisi kyllä syödä minusta ihan lämpöisenäkin, sen verran koemaistelin sitä aatonaattona...Se sopisi minusta hyvin muutenkin illanistujaisiin. Varsinaista salaattia en tehnyt, vaan näiden edellämainittujen lisäksi pilkoin tomaatteja, jotka sekoitin fetaan ja basilikan lehtiin. Tottahan meillä oli perinteisesti myös kalaa, kinkkua ja perunalaatikkoa. Melkein tässä tulee nälkä kirjoitaessa!;D Jälkkäriksi tein Pannacottaa perusreseptillä, jonka löysin Dan Sukkerin sivulta. Päälle kaivoin passionhedelmää ja granaattiomenan siemeniä. Huh, miten hyvää! Bailyes kakku (johon en muuten käyttänyt yhtään Baileysiä) on vielä melkein kokonaan syömättä, samoin lahjaksi saamani piparkakkutalo.





Joulupukki toi minulle yhden lahjan. Valitettavasti se ei ollut se unelmatontti, josta haaveilen.:P Sain uuden läppärin, joka tuli kyllä todella tarpeeseen. Vanhan kanssa meni hermot lähes joka kerta, siitä hävisi verkko vähän väliä, eikä virta riittänyt, jos kone ei ollut koko ajan kiinni seinässä. Tässä nyt opettelen uutta konettani samalla.:)

Nyt lähden pakkaamaan vaatetta päälle, ja hilppasen ulkoilemaan. Palataan joulujuttuihin vielä myöhemmin!

Taina

torstai 10. syyskuuta 2015

Kotitekoista jäätelöä / Arvonta



Kesällä olin huomaavinani, että omatekoiset jäätelöt tuntuivat olevan hyvinkin suosittuja blogeissa. Varsinaisesti ei tule mieleen yhtään reseptejä, mutta ainakin Mantelilaakson kuiskaus -blogin Susannan upeat (jätski)kuvat (klik, klik, klik,) saivat minutkin suunnittelemaan kotijäätelön valmistamista. Kesti yllättävän kauan ennen kuin löysin jäätelömuotit kaupasta, ne oli kuulema kaikki myyty loppuun elokuun alkuun mennessä. Jäätelötikut ostin tuolloin White on White-kaupasta Helsingistä, ne olivat niin kivannäköiset ja muistaakseni vielä alennuksessakin...Muotit osuivat pitkän etsinnän jälkeen silmiini Tigerissä.


Jäätelökonetta meillä ei ole (eikä tule), viimeksi olen tainnut tehdä mehujäätä joskus nuoruusvuosina 80-luvulla. Itse en ole myöskään jäätelön suurkuluttaja, mutta pojille ostan kyllä jätskiä, ja lämpiminä kesäpäivinä sitä on lupa syödä yksi jäätelö per ukko.:)



 

  




Yhtenä iltana tällä viikolla ryhdyin tuumasta toimeen. Reseptejä oli haeskellut jo aiemmin, ja erityisesti Dansukkerin sivuilla on useampi mielenkiintoinen resepti jäätelön tekoon ilman jäätelökonetta. Myös ensikokeiluni on sieltä, jäätelön perusohjeesta pienellä muunnoksella tehty. Koska nuo hankkimani muotit on kai ennemmin suunniteltu mehujäälle, tein saksilla pienen reiän tuppeen jäätelötikkua varten. Pitihän mun päästä nyt käyttämään ostamiani tikkuja! Alkuperäisen ohjeen jogurtin vaihdoin rasvattomaan rahkaan, sattuneesta syystä sitä on nykyään meidän kaapissa. Ruokosokeria meillä ei puolestaan ollut, vaikka yleensä on, joten käytin ihan tavallista sokeria. Osan jäätelöstä lusikoin muotteihin, ja osan Arabian pakkasenkestävään uunivuokaan.






Soseuta marjat ja sokeri. Vatkaa kuohukerma, keltuaiset ja ruokosokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää rahka (tai jogurtti, jos niin mielummin haluat) ja sekoita sileäksi. Lisää marjasose vaahdon sekaan ja pakasta vähintään viisi tuntia. Hämmennä seosta pakastumisen alussa muutaman kerran. Voi olla, että joudut testaamaan makua joka kerta hämmentämisen yhteydessä.;D

Muoteissa olevaa jäätelö en tietenkään voinut hämmentää, se ehkä hieman tuntui valmiin jäätelön rakenteessa, muttei haitannut maussa. Maku oli kyllä aivan mielettömän hyvä! Nyt tekisi mieli kokeilla jäätelöä punaisilla viinimarjoilla, ja toista, johon laittaisi vaikka suklaata ja keksinpalasia...Voisi myös tehdä cookieseja ja laittaa jätskiä väliin!






Sitten päästäänkin tuohon otsikossa lupaamani arvontaan! Tällä kertaa arvon syyskeittiöön paketin, jolla pääsee herkkujen valmistuksen alkuun. Palkinto sisältää jäätelömuotit (valitettavasti en tajunnut ostaa toista pakettia tikkuja), keksileimasimet sekä paketin isoja kuppikakkuvuokia. 

Osallistua voit joko kommetoimalla tämän postauksen perään tai postauksen Facebook -linkin perään. Mikäli olet lukijaksi kirjautunut tai tykkäät virallisesti blogini Fb-sivusta, saat kaksi arpaa. Tällä kertaa voit myös linkittää arvonnan blogissasi tai jakaa Facebookissa. Tällöin saat kolme arpaa. Mukaan voi liittää kuvan tuosta edeltä. Kerro kommentissa, kuinka monella arvalla olet mukana. Muistathan jättää vaikka sähköpostiosoitteen, mikäli et ole kirjautunut Googleen tai muutoin tuttu!:) Aikaa osallistua on viikko, ensi keskiviikkoon saakka.

Ja hip hei, se on kohta taas viikonloppu...aurinkoinen sellainen!

Taina

 

 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Laiska, laiskempi juhannus



Hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa, ei kiirettä: juhannus vuosimallia 2015. Kuvissa perjantain kattausta. Vanhempi pojista on siis riparilla isosena, joten ruokakuntaan kuuluu hetken aikaa vain kolme henkeä. Syötiin ja sanottiin ensin kotona kolmestaan, ja myöhemmin istuttiin veljen luona iltaa. Kotiin palattiin jo kymmenen aikaan, ja katseltiin miehen kanssa Mentalist-tallennuksia illan päätteeksi.


 


Ostin muuten pitkästä aikaa granaattiomenaa salaattia varten. Omenan kuoriminen eli siementen irrottaminen on aiemmin ollut työlästä, mutta tällä kertaa tajusin googlettaa ennen kuorimista, ja löytyypä hyvät ohjeet (videoiden kera), miten granaattiomenan siemenet saa todella helposti ja nopeasti irti hedelmästä! Toinen pitkästä aikaa mieleen tullut herkku, on nuo saksanpähkinät kevyesti vaahterasiirapissa pannulla paahdettuna. Molempia herkkuja tuli syötyä Amerikassa, mistä sitten sain idean laittaa näitä juhannuspöytään.




Jälkkäriksi syötiin köyhiä ritareita vaniljavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. Tämäkin perinneherkku on ollut ihan unohduksissa! Ensimmäiset kotimaiset mansikat on nautittu, ovathan ne aivan kamalan kalliita, mutta todella hyviä.  




 
Eilen tuntui, ettei sade lopu ollenkaan. Onneksi kuitenkin jossain vaiheessa, jotta pääsin ystäväni kanssa pienelle kävelylle, ja poimimaan kukkaset kesähuoneeseen! Tässä samalla pieni kuvapläjäys kesähuoneesta ja sen liepeiltä. Ne kuvaamatta jääneet kesäkukatkin.:) Laitoin toiseen ruukkuun yhden ruohosipulin, se on minusta hauska idea. Istutin yhden ruohosipulin myös penkkiin. Muistelen, että ruohosipulin haju karkottaisi ötököitä?





Kynttiläkruunu on odottanut ripustamista viime syksystä asti, nyt se viimein roikkuu katossa, mutta ketjua tai ripustustankoja on tänään haettava kaupasta, jotta kruunuun uskaltaa laittaa kynttilät palamaan. Kaapeista kaivelin sopivaa liinaa, ja nuo raidalliset näyttivät tähän kokonaisuuteen parhaalta. Ne ovat kirppariostos joskus, jostain. Yksi lampaantalja pitäisi hankkia, ja puusohvakuume on juuri nyt aika kova! Oven pieleen voisi juuri ja juuri mahtua tällainen. Floridasta ostamani hellehattu pääsi nyt kesähuoneen seinälle täydentämään kokoelmaa.





Myöhäinen teini-ikä vissiin iskenyt, sillä eilen nukuttiin melkein kymmeneen ja tänään puoli yhteentoista! Oikeasti, tällaista ei ole tapahtunut varmaan 20 vuoteen...

Täällä paistaa nyt aurinko, ihanaa! Laiskanpulskeata sunnuntaita!

Taina

p.s: Blogiarvontaan pääset osallistumaan täältä