Siivouspäivä

Viime keväänä Siivouspäivä meni multa ohi muiden kiireiden vuoksi, mutta silloin päätin, että ensi kerralla aioin olla tavalla tai toisella mukana. Myyntiäkin voisin kokeilla, mutta se vaatisi etukäteen kaappien siivousta, joten ostajana on paljon helpompaa osallistua kyseisen päivän viettoon.;) Tärkeintä on siis osallistuminen! 

Siispä tänä aamuna auton nokka kohti Pikku-Vesijärven rantaa...

Pikku-Veskun ranta on yksi kauneimpia paikkoja Lahdessa. Vanhat hopeapajut, hiekkakäytävät, sillat, vesiurut ja tietenkin itse järvi ovat niin upeita. Meidän hääkuvat on muuten otettu täällä rannalla 16 vuotta sitten, valtavan hopeapajun juurella.:)

 

Myyjiä oli ihan mukavasti paikalla, tosin enemmänkin olisi mahtunut. Olisi kovasti houkuttanut ostaa vanhaa Arabiaa eräältä naiselta....Oi voi, oli niin ihania!.. mutta pysyin tiukkana..

Tällaiset pienet ostokset sieltä tein. Kello ja tuollainen säilytin, varmaankin keinonahkaa, maksoivat kokonaista kolme euroa yhteensä. Kaverin pöydästä bongasin nukkekotiin hienon peilipöydän (ihan oikea peili) ja sitten vielä kimppu auringonkukkia kotiin vietäväksi.

Seuraavaksi suunnistin kaupungintalon puistikkoon katsastamaan myyntipöydät.

Upeat kukkaistutukset piti ensin kuvata...

Myyjiä oli vain muutama. Rahat säästyivät.;)

Tänään on ollut muutenkin toimelias päivä. Pitkästä aikaa kävin kesähuoneen ikkunoiden kimppuun, ja ikkunoiden kittaaminen alkaa sujua jo. Täytyy tehdä siitä oma postaus, kunhan ennätän! Huomenna vietetään 10-vuotiaan kaverisynttäreitä, luvassa villiä juhlintaa...

Viikonlopun jatkoa!

Taina

Ihana valo

 Ainakin kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä totean, että tämä kulunut kuukausi on ollut uskomattoman lämmin ja aurinkoinen.:) On kai aika poikkeuksellista, että näin elokuun lopulla, ilta kahdeksalta, lämpömittari näyttää vielä kahtakymmentä astetta, niin kuin on tällä viikolla näyttänyt.

Samalla toivon, että nämä ilmat pysyisivät oikein pitkään kirkkaina. Syksyn harmaudessa välillä toivoo, että voisi kömpiä karhun tavoin talviunille, ja herätä kevätauringon kirkkauteen...

Tänään ei kuitenkaan ole sellainen päivä!

 Tänään voin nauttia vielä lämmöstä ja valosta, vihreydestä ympärillä ja kukkivista kukista. 
Kesäistä viikonloppua!:)


Taina

Lego-insinööri

Tällä viikolla meidän nuorempi poika täytti kymmenen vuotta. Aika mahtava ikä! 

 

Ostin lahjaksi kirjan, jossa on erilaisia legorakennusmalleja ja lisäksi paketin legoja (niitä ei voi koskaan olla liikaa?). Viimeiset kolme päivää täällä onkin näyttänyt tältä...;)

Tässä vaiheessa vanhempana voi vetää syvään henkeä ennen murrosiän kuohuja.

Toisaalta temperamenttia riittää vaikka muille jakaa jo ennestään. Koulu on tälle pojalle vain välttämätön paha, ja paikka, jossa tapaa kavereita. Ihan vauvasta asti hän on osannut ilmaista itseään erityisen hyvin, ja joku ilmaisuun liittyvä ammatti olisi helppo kuvitella...sitten joskus.

 Jatkuvasti ihmettelen, miten saman perheen lapset voivat olla niin erilaisia syntymästä asti.  Toinen ihmetyksen aihe on, kuinka paljon lapsilta oppii sekä lapsista, mutta ennen kaikkea itsestään!:)

Taina

Melkein valmis

Kylläpä tämä elokuu on ollut sään puolesta ihan huippuluokkaa! Voisi kuvitella, että tuleva talvi olisi hiukan helpompi sietää, kun takana on näin paljon valoa ja aurinkoa...Senkin puoleen hyvä, että säät ovat suosineet, kun pihavajan rakentaminen on ollut vaiheessa. Nyt alkaa olla valmista! Ulkoa puttuu enää ajoliuska, sisältä lattian käsittely ja muutama lista. Ihmeen paljon tuollaisessa valmispaketissakin riittää puuhaa.

 Mun työpanokseni on ollut lähinnä apulaisen hommia, paitsi maalauksessa sitten matalien paikkojen maalarimestarina toimimista.;)

Älkää edes kysykö, miten kesähuoneen lasit etenee! Kahteen viikkoon en ole tehnyt laseille yhtään mitään ja voitte uskoa, että se ottaa päähän. Aivan kuin kesä jatkuisi ikuisesti...Tuossahan ne terassilla odottaa.

  Pihatöihin on ollut hieman enemmän innostusta nyt, kun lämpöä on piisannut, ja sisälläolo olisi synti.;) Pitkästä aikaa innostuin napsimaan kuviakin kukista ja muusta. Omenapuut ovat niin kauniita juuri nyt! Laitanpa kuvia lisää joku toinen ilta...

Ihanaa, 
työviikko on jo yli puolessa ja viikonloppu häämöttää! 
Jaksaa, jaksaa...
 
Taina

Keittiö

Lupailin keittiöpostausta aikaisemmin. Samalla tyylillä
tätä on sisutettu kuin kodinhoitohuonetta ja vessojakin.
Tässä nyt muutamia keittiökuvia meiltä.

Keittiön suunnittelu aloitettiin melkein vuosi ennen
rakentamista. Olin tehnyt arkkitehdille, joka suunnitteli
talon meille, listan toiveista, ja hän piirsi
keittiöstä jonkinlaisen pohjan. Tätä alustavaa
suunnitelmaa sitten lähdettiin Topi-keittiöillä
muokkaamaan halutunlaiseksi. 

Aika hyvin sain omat toiveeni toteutettua.
Niihin kuului mm. runsaasti laskutilaa, ei alakaappeja,
riittävästi pistorasioita, tiskikone ja uuni
nostettuna korkeammalle ergonomian vuoksi yms..
Muistaakseni listassa oli apteekkarinkaappi,
jota ei sitten saatu enää tähän keittiöön mahtumaan.

Ruokapöytä teetettiin Fasetissa. Pöytälevy on vanhoja lankkuja, jalat uudesta puusta tehdyt. Olen viime aikoina miettinyt pöydän käsittelyä valkoiseksi...

Alkuperäisessä suunnitelmassa keittiön ja
olohuoneen välissä oli ihan kunnon seinä,
mutta onneksi tajusin hyvissä ajoin, että haluan
tilasta avonaisemman. Niinpä liesi on olohuoneeseen
päin, vasten noin metrin korkuista seinämää.
Seinämä peittää keittiön sotkut, ja säästää olohuoneen
lattiaa roiskeilta, mutta tekee tilasta avaran ja valoisan.
Ruokaa laittaessa voi katsella telkkaria olohuoneen
puolelta tai jutella olohuoneessa istuskelevien kanssa.

Lämpöritilä on jäänyt lieden päälle, mutta näitä kuvamokia pitää vissiin aina olla...?

Hanaksi valitsin Oraksen Venturan, jossa on erikseen
kylmä ja lämmin vesi, sekä tunnistin, jottei hanaan
tarvitse likaisilla käsillä koskea. Hana olisi nätimpi
ilman tuota lisäsuutinta, mutta se on minusta niin
käytännöllinen ,että menee kauneuden edelle.

Hyvä vinkki oli laittaa keittiöön keskuspölynimuriin
liittyvä rikkaimuri. Se löytyy lattian tasosta.
Kätevä tapa päästä muruista eroon lapsiperheessä!

Käsipyyhkeille on oikeasti kapea kaappi jätekaapin vieressä, mutta usein tulee ripustettua pyyhe tuohon oven nuppiin. Rikkaimuri on pyyhekaapin alla sokkelissa.

Ikeasta hankin viime syksynä Hektar-kattolampun
ruokapöydän päälle. Tykkään siitä ihan mahdottoman paljon!
Se antaa mukavan pehmeän valon pöydän ylle,
ja tuo pimeän aikaan tuikitarpeellista lisävaloa
mm. lehden lukemiseen.

Jos jotain haluaisin muuttaa nykyisestä, niin
miettisin vielä tarkemmin jätteiden lajittelua. Olen
ahkera viemään pahveja (ruskeaa ja talouspahveja),
metallia ja lasia kierrätyspisteeseen.
Lisäksi meillä kerätään erikseen kaatopaikka- ja energiajäte, jonain päivänä kenties biojätekin! Sitten on vielä
tyhjien pullojen säilytysongelma...Valitettavasti
kuivat roskat lojuvat usein odottamassa jätepisteeseen
vientiä eteisen "vaatehuoneessa". 

Rakennusvaiheessa ajattelin, että puiset tasot
eivät ole hyvä vaihtoehto pienten lasten kanssa,
mutta tykkäisin aidosta puusta enemmän kuin noista muovi- lastulevykopioista. Suunnittelin, että kun tuo meidän
vanhempi lapsi viettää rippijuhlia, niin sitten voisi olla
sopiva aika vaihtaa puisiin tasoihin. Noh, ne juhlathan ovat yllättäin jo ensi kesänä! Ei taida olla uusia tasoja tulossa.;)

Näkymä elokuussa keittiönikkunasta etuterassille ja kotikadulle.

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen

Saattaisin päätyä Ikean keittiöön, koska niihin

on melko edullisesti kaikenlaisia herkkuja tarjolla.

Harmittaa, kun ne lisäherkut eivät mitoiltaan sovi

meidän keittiöön... 

Jos joku päivä saan eteisen kaapin raivattua

kuvauskuntoon, niin voin laittaa kuvia vielä

meidän eteisestäkin. Se on erittäin toimiva sellainen

(uskallan väittää niin), joten sitä olisi kiva esitellä.:)

Taina

Rapujuhlat

 

Juhlien täyttämä viikonloppu alkaa kääntyä loppua kohti. Eiliset rapujuhlat ovat varmasti yhdet hienoimmista juhlista ikinä, joissa olen ollut! Pienintä yksityiskohtaa myöten oli mietitty tarjoilu, kattaus, istumajärjetys ja koristelu. Uskomatonta kyllä, juhlien järjestämisestä oli päätetty vain muutama päivä aikaisemmin. Juhlien järjestäjinä oli kaksi miespuolista (lisää hämmästelyä..täällä ei oikeasti oo ollu naisia hääräämässä!) kaverusta, ja meitä juhlijoita oli lopulta 16 henkeä. Juhlapaikkana toimi kaverimme rantaterassi, ja kaiken kruunasi upea elokuinen ilta.:)

 Koska ravuilla tunnetusti ei mahaa täytetä, oli tarjolla rapujen ja paahtoleivän ohella kahta erilaista salaattia, itsetehtyjä sämpylöitä...

Saksiniekat oli haettu tuoreina aamutuimaan Sysmästä.

Tällaisia herkkuja en ollut ennen maistanutkaan: Kanamunia, joiden päällä on lohipasteijaa ja kaviaaria. Nam!

Mulla oli aamuksi tiedossa lapsen kuskaamista, joten tyydyin skoolaamaan kossun sijaan vissyvedellä. Ei haitannut ollenkaan, päinvastoin! 

Hämärtyvässä elokuunillassa on niin oma tunnelmansa. Laulettiin välillä, enimmäkseen kuitenkin seurusteltiin ja naurettiin paljon. 

 

Kännykkäkameralla kuvattu nouseva kuu ei oikein pääse oikeuksiinsa...mutta muuten...

Näitä juhlia tulee varmasti muisteltua monesti. Hei ihmiset, järjestäkää juhlia useammin!

Taina

Kaunis kerrostalokoti

Vähän alle sata neliötä tyyliä voisi olla myös tämän otsikkona! Kesällä kirjoittamani postaus Ihana koti maalla on ollut blogini luetuin juttu toistaiseksi. Vaikka sitä ei ole kommentoitu kovin paljon, on aihe ilmeisesti sellainen, että se kiinnostaa monia. Maalla tai ainakin omakotitalossa asuminen on aika monen suomalaisen toive (tilasto muutaman vuoden takaa).  Enemmistö suomalaisista ei kuitenkaan asu omakotitalossa. Siitä päästäänkin aasinsillalla tähän tyylikkääseen kerrostalokotiin, joka kuuluu ystävälleni.:) Tervetuloa kaupunkiin ja lähiöön!

Tyypillinen kerrostaloeteinen on pitkä, kapea ja epäkäytännöllinen. Täällä siitä on kuitenkin tehty niin toimiva ja kaunis kuin mahdollista. Vaaleilla pinnoilla ja hyvällä valaistuksella saa paljon aikaan. Turhat tavarat on karsittu pois. Kuvasta jää näkyvistä vasemmalla oleva kenkäkaappi sekä taso, jonka päälle voi istahtaa tai laskea vaikka kauppakassit kenkien riisumisen ajaksi. Aivan välttämättömyyksiä nykykoideissa! Montakohan kenkäparia ihmisillä keskimäärin 70-luvulla oli, ja kuinka monta paria niitä kenkiä ihmisillä nykyään on?

Näissä 70-luvulla rakennetuissa taloissa on usein iso olohuone. Sitäkään ei välttämättä ole helppo sisustaa! Aika usein näkee sisutuksia, joissa tavarat kiertävät huoneen reunoilla. Täällä ruokapöytä ja sohvapöytänä toimiva arkku sekä sohvan divaaniosa "rikkovat" huoneen pitkittäislinjaa, ja tekevät kokonaisuudesta kodikkaan ja viihtyisän. Myös tekstiileillä saa paljon pesämäisyyttä suurempaankin tilaan. Kauniit, maanläheiset värisävyt tekevät tunnelmasta rauhallisen.

 

Tässä talossa on tehty valtavat remontit viime vuosina. Vesiputket, julkisivut ja parvekkeet on uusittu. Parveke onkin nyt kuin yksi lisähuone, jos ei talvella, niin kaikkina muina vuodenaikoina. 

Tässä vinkki itselle syysistutuksiin.

Keittiö on täällä uusittu joitakin vuosia sitten edellisten asukkaiden toimesta. Täälläkin tilassa näkyy kodin emännän kädenjälki. Välitilan laatat mietityttävät, kun ne eivät oikein ole asukkaille mieleiset. 

Keittiön kodikasta tunnelmaa...

 Harmi, kun en saanut kunnon kuvaa keittiön verhoista! Kuvista tuli liian pimeitä tänne laitettavaksi. Tässä kodissa asuu kuitenkin verhoihminen!;)

Keittiöstä oli aiemmin kulku huoneeseen, jota on käytetty sekä makuuhuoneena että ruokailutilana. Nyt ovi on suljettu ja huone on rauhoitettu makuuhuoneeksi, jonne on kulku vain olohuoneesta. Aiemmin olohuoneen ja tämän makuuhuoneen välissä oli liukuovi, ja jossain vaiheessa siihen on tarkoitus sellainen vielä laittaa, mutta tällä kertaa lasista.

Näkymä olohuoneesta makkariin.

 

 

 

 

Verhoihminen on selvästi myös tapetti-ihminen! Tapeteilla on saatu haluttu tunnelma aikaiseksi.

Ovi keittiöön jää nyt kaapistojen taakse. Peilit tuovat tilantuntua ja avaruutta. Kaapistoja tässä tilassa ei aiemmin ollutkaan, joten ne tuovat nyt välttämätöntä säilytystilaa vaatteille.

Tässä kodissa asuu myös kummipoikani, 17-vuotias nuorimies.  Sama tyyli jatkuu täälläkin, mutta miehekkäämmällä tavalla.:)

Ekaluokkalainen pieni neiti omistaa tietenkin ihanan prinsessahuoneen!:)

Läpinäkyvä tuoli ja kapea työtaso ovat ihana pari!

Söpöilyä!:)

Verhojen ja tapettien lisäksi on pakko ihailla vielä kynttiläasetelmia, joita täältä löytyy runsaasti. Kukkien, kynttilöiden ja helmien kaunistava vaikutus toimii!

Festivoa voi käyttää näinkin! Ihan erilainen tunnelma kuin pitkillä kynttilöillä.

Pentikin upeat kyntteliköt on kuin tänne suunniteltu.

Kiitos T, että sain jakaa tätä kauneutta muidenkin ihailtavaksi!

Taina