Näytetään tekstit, joissa on tunniste eteinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eteinen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Vihreän viehätys - Aika vaihtaa väriä



Tätä se koronakotoilu teettää! Kun kotona oleskelee suurin piirtein 24/7, on tällaisella sisustushirmulla ajatus poikineen, mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä, jos olisi paljon aikaa ja vähän enemmän rahaa käytettävissä.:) Nämä kaksi seikkaa rajaavat monta juttua tässä tilanteessa. Joutuu siis tyytymään nopeisiin ja edullisiin tapoihin tehdä muutoksia. Paras keino sisustaa uusiksi on mielestäni muutenkin siivota ja järjestellä. Ehkä toiseksi paras ja suhteellisen helppo keino on maalata jotain uusiksi. Tällä kertaa mentiin sillä.


Olin jo pidemmän aikaa katsellut kotia etsien sopivaa paikkaa vihreälle seinälle. Keittiön ikkunaseinä voisi toimia, siinä on aika vähän seinäpintaa, mutta toisaalta kaapistot ja ikkunat tekisivät maalaamisesta haastavaa... Näiden koronaviikkojen aikana tajusin, että eteisen harmaa seinä ei enää aikohin ole ollut mieleeni. Se näytti olohuoneen harmaan rinnalla raskaalta ja sinisävyiseltä. Kun sitten eräs tuttavani kysyi, olisiko minulla paikkaa Milk-valaisimelle, hän oli sitä myymässä, niin siitä se ajatus taas kerran lähti..



Eteisen seinän maalasin edellisen kerran viitisen vuotta sitten. Käytin tuolloin liitumaalia ja muutenkin olen viime vuosina tykännyt maalata juuri liitumaalilla (Huom! Chalk on suomeksi liitu, ei kalkki, mutta myös rautakaupanmyyjä kutsui liitumaalia kalkkimaaliksi..), koska se on vain niin älyttömän helppoa, edullista ja ympäristöystävällistä. Tykkään myös siitä, että liitumalilla maalatessa pinnasta tule mattainen ja elävä.

Tällä kertaa sävyn valinta meni purkin verran pieleen, sillä tilasin postin kautta purkin Vintron liitumaalia (jota myös nettisivuilla kalkkimaaliksi kutsutaan..) sävyssä Verdant. Vintrolla on mielestäni tällä hetkellä kaikkein monipuolisin värivalikoima liitumaaleissa ja tuo Verdant näytti ruudulla oikealta. Vaan koemaalaus sen vahvisti, minkä jo aavistin purkin avattuani, että tämä sävy oli liian minttu, vedenvihreäksi sitä kutsuisin, jos sille suomenkielinen nimi pitäisi keksiä. Kaapissa oli melkein litra harmaata liitumaalia ja ennen rautakauppaan menoa kokeilin vielä tuon Verdant-sävyn ja harmaan sekoitusta. Sävy oli mielestäni liian pliisu, kaipasin kunnon vihreää, joten eipä auttanut muu, kun ajaa rautakauppaan. 

Olihan siellä aika paljon väkeä, eikä tietoakaan kaikilla turvaväleistä...Jälleen summamutikassa valitsin sävyn, mutta tämä Rust Oleum Bramwell vaikutti kaupan suhteellisen niukoista vaihtoehdoista parhaalta. Koemaalasin jälleen muutaman vedon keskelle seinää, kuten yleensäkin maalia kokeillessani, ja totesin tämän sävyn olevan juuri oikea.;D



Koska saan tehdä tätä maalausta ihan itse (miehen mielestä meidän 15 vuotta sitten maalatut seinät olisivat varmastikin ihan hyvät), niin meillä ei tietenkään irroteta listota maalauksen ajaksi. Olenkin jo aika tottunut teippaamaan lattia-, jalka- ja ovilistoja. Mies kyllä aina irrottaa pistorasiat ja valokatkaisijat ja se käy häneltä näppärästi, olen pitänyt siitä huolen suhteellisen tiheällä maalaustahdilla.:P Liitumaalia on myös ihan seinämaalina, sillä maalasin meidän makuuhuoneen seinän muutama vuosi sitten, mutta tämä käyttämäni maali on siis ihan kalustemaalin nimellä. Sitä voi maalata myös telalla, mutta minä olen tykännyt käyttää paksua sivellintä.


Olen kyllä hurjan tyytyväinen väriin! Esimerkiksi täältä löytyy kuvia eteisestä harmaaseinäisenä. Eteinen suorastaan heräsi eloon uuden värin myötä. Suunnittelin lipaston maalaamista valkoiseksi tai vaihtamista uuteen, ehkä tammi tai saarni toimisi, mutta menköön ainakin toistaiseksi mustana. Toisaalta lattian beige saattaisi riidellä puunsävyisen lipaston kanssa, enkä jaksaisi maalata laattalattiaa, vaikka kovasti mieli tekisikin! Lipaston kannen olen maalannut vuosia sitten liitumaalilla, sävyllä Graphite, ja muun osan lipastosta mustalla Tikkurilan kalustemaalilla. Vetimet ajattelin laittaa taasen vaihtoon (vaalea nahka voisi toimia) viimeksi vaihdoin ne lipaston maalaamisen yhteydessä.  Vetimet on vielä tilaamatta. Kuopuksen huoneen seinältä nappasin ensihätään taulun tuomaan osviittaa siitä, mitä seinällä voisi olla. Se selvästikin kaipaa jotain uutta ja kepeää. Palataan siihen sitten, kun sitä uutta on ilmaantunut! 

Taina

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Toimivampi eteinen - arkeen ja juhlaan



Ennen tämän ihanan lämpöaalloon tuloa kävin suunnitelmieni mukaan eteisen kimppuun, joka kyllä on ollut tilava ja periaatteessa toimiva tätä ennenkin: reilusti neiliötä, säilytystilaa runsaasti kaapeissa sekä liukuovien takana, penkki, jolle istahtaa, avaruutta ja valoa, mutta...





Turhaa tavaraa oli kertynyt kaappeihin ja hyllyihin, kuten suojia ja kypäriä, joille ei meillä ole enää käyttäjiä. Varsinkin pojilla on ollut tapana nakata takit ja muut tavarat kotiin tullessa eteisen penkille. Harvemmin takit ovat päätyneet peiliovien takana olevaan naulakkoon. Esikoinen oli jo pitkään vienyt takkinsa oman huoneensa naulakkoon, mikä minusta on aivan väärä paikka ulkovaatteille. Pitkään mietittyäni päädyin hankkimaan Ikeasta samanlaisen tangon vaatteille, kuin liukuovien takanakin on, mutta tämä uusi laitettiin eteisen penkkisyvennyksen seinälle. En aikaisemmin ollut halukas laittamaan minkäänlaista naulakkoa tuohon syvennykseen, koska se tekee tilasta levottomamman. No, penkillä lojuvat vaatteet eivät olleet sen kauniimpi vaihtoehto, joten tässä asiassa totesin käytännöllisyyden menevän estetiikan edelle.





Joskus aikojen alussa syvennyksen sivuseinille olin hankkinut avainnaulakon, sekä Ikeasta hyllyllä varustetun liitutaulun. Näillä molemmille tuli lähtöpassit. Ikean Skådis, jota meillä on myös olohuoneessa, toimii hyvänä pohjana erilaisille lokeroille, joihin saa piiloon sitä pientä, mutta tarpeellista sälää, jota eteisessä pyörii. Taulun alle tilasin OMAshopista (iso peukku nopeasta toimituksesta ja vähän liiankin houkuttelevista valikoimista) Estique organazerin, johon saa muutamat avaimet talteen, ja esim. aurinkolasit, sillä reunallisessa hyllyssä on pehmuste. Halusin nyt keskittää säilyttimet yhdelle seinälle, mikä on mielestäni huomattavasti esteettisempi ratkaisu, kuin ripotella seinille sinne tänne kaikenlaista. 






Bonanza-tuoli odottaa uutta paikkaa jouduttuaan keittiössä työttömäksi...



Eteisen kaapistojen toiselle seinälle ripustettiin muuten nyt samalla lehtiteline, jonka hankin monta kuukautta sitten. Ennen lehdet lojuivat kirppislöytöjakkaralla, jolle nakkaan työlaukkuni kotiin tullessa. Nyt lehdille on oma paikka ja laukulle oma. Jakkaran alla on ollut iso punoskori paperinkeräyseen meneville lehdille ehkä pari vuotta. Sitä ennen niitäkin kertyi kasoihin sinne tänne.









Normaalisti meillä viedään kesän tullen talvikengät varastoon, mutta talvikamppeet ovat saaneet roikkua  peiliovien takana tangossa tai eteisen kaapissa, jossa minun ja mieheni takit ovat ihan arkenakin. Liukuoven taakse on kätketty urheilutamineet ja vaikka näissä kuvissa nyt ei näykään, usein myös kierrätykseen menevät roskat. Nyt päätin, että siivoamme talvivaatteet varastoon, ja eteiseen tuli rutkasti tilaa. Eipä tarvitse ennen ylppäreitä enää raivata tilaa vieraiden takeille. Tuo kierrätyksen määrä on muuten lisääntynyt erittäin paljon reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyään ottaisin sen aivan toisella tavalla huomioon kotia suunnitellessa. Pidin aikoinaan tärkeänä, että tuohon tilaan tulisi ikkuna, jotta luonnonvaloa olisi saatavilla vaatteita ja varusteita valitessa. Saattaa olla, että ikkunan viemällä tilalla olisi voinut ratkaista kierrätysroskien säilytykseen liittyvän pulman.







Eteinen on ollut tällainen nyt reilun viikon verran.  Aluksi näytti siltä, että kuopuksen takki ja tavarat eivät vieläkään löydä naulakkoon. Nyt on alkanut sujumaan paremmin! Olen hyvin luottavainen, että meidän eteinen on nyt entistä toimivampi ja pysyy paremmin järjestyksessä kuin ennen (kuvia vajaan neljän vuoden takaa).

Huomenna on helatorstai ja vapaapäivä, säätkin suosivat. Jihuu! Jos ennätän, saatan avata Kukkailottelun jo huomenna, viimeistään perjantaina joka tapauksessa. Kukkailottelujen merkeissä tavataan siis!

Taina

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Tuolivalssia



Tuoli, ja sen sopivuus kullekin, on todella henkilökohtainen juttu. Ainakin meidän perheessä mielipide siitä, onko joku tuoli hyvä istua vai ei, rippuu täysin istujasta. Tottahan se on, että vartalon mittasuhteet vaikuttavat istumamukavuuteen!







Oma pieni työpisteeni olohuoneen seinustalla on jäänyt todellisuudessa aika vähälle käytölle, sillä Torin kautta ostamani tuoli on liian matala myös Torin kautta ostetulle Jyskin (halvalle ja huonolaatuiselle) työpöydälle. Käyttöön nähden mulla menee hermot yllättävän usein työpöydän laatikoiden kanssa.;) Työpöytää useammin olen istuskellut tietokone sylissäni sohvalla tai koepinon kanssa keittiönpöydän ääressä. Mietin vanhan tuolin alle renkaiden laittamista, mutta epäilen, että tuoli jäisi silti liian matalaksi.


Siitä on jo kohta kolme vuotta, kun hankin nuoremman pojan huoneeseen työtuoliksi Hayn About A Chairin. Viime aikoina juniori on sysännyt tuolin aina syrjään pöydän äärestä. Hän on istuskellut mielummin aikoinaan mummilasta tuodulla jakkaralla, joka näyttääkin olevan juuri oikean korkuinen sekä pöytään, että istujan pituuteen nähden. Niinpä oli tullut aika napata tämä designklassikko pojalta itselleni, kuten alunperin haaveilin! Mikä parasta, Hay About A Chair tuntuu oikean korkuiselta ja muutenkin ergonomiselta itselleni, varsinkin kun nappaan vielä miehen työpisteeltä jalkatuen jalkojeni alle.






Tuolin vaihdos muuttaa työpisteen ilmettä paljon. Tykkäsin vanhan tuolin tuomasta kontrastista, mutta toisaalta uudesta keveydestä, jota tuli tilalle. Vanhan tuolin korkea selkänoja näkyi kivasti sohvan reunan yläpuolelle sohvalta katsottaessa, uusi tuoli ei juuri näy. Ilme muuttui modernimmaksi. Täytyi soittaa eilen myös siskolle, sillä haluaisin tuohon työpisteen seinälle taulun. Joku "moodbord" seinä/kollaasi voisi olla inspiroiva, mutta sijainti olohuoneessa kallistaa vaa´an taulun puolelle. Ehkä jotain abstraktia? Kirjasinlokerikko saa siirtyä muualle tai lähteä kiertoon.

Vanhan tuolin siirsin toistaiseksi eteiseen. Se tuskin jää tuohon, sillä harmikseni se tuntuu liian massiiviselta tuohon paikkaan, osittain tummasta väristä johtuen. Varsinaista tarvetta tuolille ei eteisessä ole, sillä eteisessä meillä on kiinteä penkki (Täällä kuvia koko eteisestä, olen joskus tehnyt siitä erillisen postauksen, vaan tunnisteet ja otsikointi on näköjään menneet pieleen...). Tuoli kaipaisi kunnostamista. Jo syksyllä mietin kansalaisopiston kurssia, jossa tuolin olisi voinut verhoilla ja pinnan käsitellä uudelleen (vaaleaa ja pellavaa on  mielessäni). Jos tuoli on minulla edelleen syksyllä, niin minun on varmaan pakko ilmoittautua kunnostuskurssille.






Mitenkäs teillä? Valitaanko teillä tuolit ensisijaisesti ulkonäkö, ergonomia tai kenties joku muu ominaisuus edellä? Onko tullut hutiostoksia? Itse koen tuolien ostamisen melko hankalaksi, sillä oikeastaan tuolin sopivuus selviää todella vasta oikeassa käytössä. Kun pojat olivat vauvoja, ostettiin molemmille Tripp Trapp -syöttötuolit sillä ajatuksella, että ne olisivat säädettävät ja pitkäikäiset tuolit. Ihan hyvä ajatus, mutta kumpikaan ei tykännyt istua kyseisellä tuolilla myöhemmin.:P Onneksi sain ne myytyä eteenpäin!

On muuten ollut erikoisen pitkän tuntuinen tämä viikonloppu. Melkein kuin olisi lomalla ollut. Ihanaa huomata, että tammikuu on jo puolessa, ja tämä piiitkä talvikuukausi on kohta lusittu.;)


Kevättä kohti!
Taina




perjantai 18. marraskuuta 2016

Kukkailottelua ja menovinkki viikonlopulle!



Minun Kukkailottelussani näkyy nyt joulu, sillä kuten eilisessä koostepostauksessa totesin, ei jouluun ole enää kuin vähän yli viisi viikkoa! On ihan oikein ottaa ilo irti joulukukista nyt, tammikuussa koittaa sitten toisenlaisten kukkasten aika.







Niinpä kävin ostamassa itselleni pari amaryllistä Villiviinistä. Ihan totta! Eija sulki kauppansa kesän alussa, kävi toisissa töissä kesällä, ja totesi, että kukkakauppa on se hänen juttunsa sittenkin, niinpä meillä on tuossa lähellä jälleen ihana ja tuttu kukkakauppa runsaine valikoimineen.<3 Halusin nimenomaan amarylliksen, joka on valkoinen, mutta siinä on pieni aavistus vaaleanpunaista. Sellaisen myös ilokseni sain!

Amaryllikset olivat ensin alkuviikon olohuoneessa ja mielestäni kuvat kukista olohuoneessa onnistuivat paremmin kuin nämä eteisessä napsitut (liian vähän valoa), mutta vaihtelun vuoksi halusin kuvata kukkaset muualla kuin olohuoneessa. Tuohon eteiseen nuo amaryllikset sitten lopulta jätinkin. Ehkä käyn viikonloppuna hakemassa jotain muuta jouluista olohuoneen pöydälle...Nyt siinä on vain oksia.








Jo otsikossa lupailin menovinkkiä, joten tässä se tulee. Huomenna lauantaina ja ylihuomenna sunnuntaina järjestää siskoni (jonka maalaamat taulut tuossa eteisen seinällä roikkuvat) huikean hienot, jo perinteiset, joulumyyjäiset Riihimäellä (Metsänkulmantie 276)! Myyjäisissä on niin ihania juttuja tulossa myyntiin.<3 Etukäteen niihin voi tutustua ainakin osittain Tiriteijaa-navetan Facebook-sivulla. Siskon taulujakin on myynnissä, ja arvatkaa vaan, tekisikö mieleni ostaa työhuoneen seinälle voikukkataulu... Se on ihana, vaikken voikukkien ystäväksi lukeudukaan.;D Viikonloppuna nokka kohti Riihimäkeä siis! 

Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu Kukkailotteluun alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitä postaukseen linkki tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin  #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3 Viime viikon Kukkailottelun kooste löytyy eiliseltä eli täältä.


Tunnelmallista viikonloppua!💚
Taina 

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Halloween-kurpitsat maalaamalla



Eilen päätin tarttua lokakuun hyvän mielen listaani. Jotain olen sieltä ennättänyt jo tehdä, kuten siivonnut osan kesäkukista ja laittanut syysistutuksia tilalle, mutta homma on vielä niiden suhteen hieman vaiheessa. 

Ostin siis kaupasta kaksi kurpitsaa ja hain varastosta Annie Sloan  -chalkpaint maalipurkit. Viime vuoden maalauprojekteista minulta löytyy neljää eri väriä tuota maalia. Tänä vuonna ajattelin päästä kurpitsoiden askartelussa huomattavan paljon helpommalla kuin viime vuonna, ja pääsinkin! Viimevuotinen Helinä-keijun kaiverrus on aika työläs tehdä ja viimeksi maalasin kurpitsat suihkuttamalla, mutta nyt siis halusin kokeilla Annie Sloan -maalia. Älyttömän helppoa ja kivaa!






Kertamaalaus riitti, ja tuo maali kuivuu melkein sitä tahtia, kun sitä sutii. Suurempi kurpitsa on maalattu sävyllä Duck egg blue ja pienempi Graphite-sävyllä. Varret jätin luonnollisen vihreiksi.

Mietin kurpitsoiden viemistä terassille syysistutusten sekaan, mutta näiden värit tuntuivat heti istuvan tuohon eteisen lipastolle, siskon maalausten viereen, joten siihen ne nyt jäivät. Takan päältä nostin vuosia vanhat peikonpähkinäoksat ja puhaltelin niistä suurimmat pölyt pois...vaikka halloweeniin kai sopisikin pölypallerot ja hämähäkinseitit.;) Viime vuoden ostoksia on paristolla toimiva valonauha, jonka vielä viritin tuomaan tunnelmaa.



 



Nyt kun nuo maalit on taas helposti saatavilla, voi olla, että tulee maalailtua jotain muutakin. Eilen innostuin sipaisemaan toisen kerroksen maalia viime syksynä grafiitinharmaaksi maalaamalleni Bonanza-tuolille, sillä tuolloin minulla oli vain pieni purkin pohjallinen maalia, ja joissain paikoissa maalia oli alunperin turhan ohuesti.  Saattaa olla, että yksi kolmesta valkoisesta Bonanza-tuolista saa vielä tuollaisen ankan munan värin pintaansa...

Noista siskon maalauksista tulikin mieleen, että marraskuussa hänen navetallaan Riihimäellä on jälleen Joulumyyjäiset! Myynnissä navetalla on siskoni taulujen ja käsitöiden lisäksi monien muiden lähialueen taitajien käsitöitä yms. kaunista ja kivaa, vaikka joululahjoiksi. Suosittelen lämpimästi, ja olen itsekin menossa!

Leppoisaa sunnuntaita!
Taina 

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Eteisen seinä - Valmis!



Aurinkoista vapunpäivää ja ihanaa toukokuuta! Ajelimme eilen siskontyttären syntymäpäiville Riihimäellä, oli kivat juhlat, ja päästiinpä edes hetkeksi pois sadepilven alta.;D Siskon koti on muuten viime aikoina mennyt harppauksin eteenpäin, voisin ehkä joskus kysyä uutta kuvauslupaa...On siellä niin ihana tunnelma! Siskoni oli jälleen maalannut ahkerasti, ja kuinka ollakaan, sieltä uusien taulujen joukosta löytyi kaveri hänen aiemmin maalaamalleen taululle, joka tuli meille kevättalvella.:)







Torstain "kukkadominossa", jossa kukat vaihtoivat paikkaa ja maljakoita, laitoin eteisen lipastolle parin viikon takaisesta kimpusta pari neilikkaa, uudesta kimpusta pieniä eukalyptyksen oksia ja muutama viikko sitten pusikosta katkaistun vaahteran oksan. Tuo vaahtera on minusta jotenkin erityisen kaunis, ja jouluruusutaulussa on juuri tuota samaa vihreän sävyä.
 





Minusta taulut sopivat tuohon aivan loistavasti, ja on aina mukava tulla kotiin, kun eteinen on kodikas ja kutsuva. No, lipaston päälle kertyy toisinaan tavaraa kuin varkain, vaikka yritän opastaa myös muita perheenjäseniä siirtämään lipaston päältä tavarat jonnekin muualle säilytykseen...

Vielä ehdit osallistumaan tämän viikon Kukkailotteluun! Käy katsomassa ohjeet täältä.:) Luvassa kaunis ja lämmin kevätviikko,  nautitaan siitä!


Taina 

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Hullu risunainen vauhdissa






Maanantain aamulenkiltä (mahtavaa lomaluksusta) palasin kotiin pajunoksien kanssa, ja mies totesi, että hullu risunainen tuli. Ihmettelen vaan tätä ymmärtämätöntä suhtautumista kaikenlaisten oksien kauneuteen! No, mua ei haittaa, vaikkei ymmärräkään. Kyllä hän silti kiltisti pysäytti auton ja jäi odottamaan sunnuntaina, kun piti käydä taittamassa pari puunoksaa tien poskesta...Olen myös kohtuullisen varma, että siellä blogini lukijoissa tätä hulluutta ymmärretään harvinaisen hyvin.;)




Eteisen lipastolle ajattelin pajunoksat laittaa, ja laitoinkin, nuukahtaneiden leinikkien tilalle. Nappasin oman taulutekeleeni saman tien pois seinältä (siinä jo maalikin rapisee jostain syystä) ja laitoin siskoni maalaaman taulun tilalle. Taulu sopii minusta paremmin tuohon eteiseen kuin esim. kirjastoon. Oli niin keväinen fiilis, että hain vielä myöskin siskoni savesta muovaileman pupun kukkien ja oksien seuraksi tarjottimelle, ja eteisen uusi ilme oli valmis. Ehkä tässä on jo hieman pääsiäisen odotustakin ilmassa, sehän on kolmen viikon päästä!:)

Onpa muuten ollut mukava ottaa valokuvia, kun valoa on riittävästi! Tänäänkin kamera on räpsynyt järven jäällä ja täällä kotona. Olen entistä varmempi, että kyllä tämä tässä on nyt kevät.<3

Taina