Perhosleinikkejä ja omena-kuohuviinikakkua - Iloista vappua!

Hassua, tuntuu aivan perjantailta, vaikka on tiistai. Huomisessa yhdistyy varmaan lauantai ja sunnuntai, ja sitten ollaan taas maanantaissa. No, uusi perjantai on sitten jälleen ihan nurkan takana!:)  

Viime perjantaina kävin Villiviinissä, ja etukäteen olin ajatellut tehdä jotain samantyylistä tarjottimelle (pienemmässä mittakaavassa), mitä Saija Sitolahti teki Kevätmessuilla. Nähdessäni Eijalla Pihapiiri -messuja varten hankitut perhosleinikit, muutin hetkessä mieleni ja otin pienen nipun tuota kukkaa, jolle olen nyt viime päivinä menettänyt sydämeni täydellisesti. Aivan ihana, uusi, tuttavuus!<3

Kotona tein kuitenkin niin, että rakensin ensin perhosleinikeistä ja pääsiäiskukkien rippeitä käyttäen asetelman olohuoneen tarjottimelle. Pienet maljakot ja pullot, ja yksittäiset oksat, saa kivasti koottua ryhmäksi tarjottimen avulla. Juuri sen vuoksi olen jonkinmoinen tarjotinhamsteri.:P 

Loput kukat asettelin Marimekon Ming -maljakkoon, ja sen sellaisenaan keittiön pöydälle. Perhosleinikeissä on jotain ruusumaista, mutta kepeämpää. Kukat tuntuvat saavat hauskan metallisen hohteen vanhetessaan, ja miten monta erilaista, puuterista, sävyä muutamaan oksaan mahtuu!

Eilisilta meni töihin leipoessa. Halusin pitkästä aikaa ilahduttaa työkavereita jollain herkullisella. Kokeilin tuoreessa Kodin Kuvalehdessä ollutta omena-kuohuviinikakkua, ja lisäksi tein tuttua marenkikakkua, molempia kaksinkappalein. Marenkikakkujen päälle laitoin toiseen Valion Irish Cream -rahkaa, ja toiseen valmista Sitruunarahkaa. Kakut katosivat lähes kokonaan päivän aikana, ja kovasti kehuja sai tuo omena-kuohuviinikakku. Jos olette kiinnostuneet reseptistä voin sen jakaa myöhemmin.

Jos meillä tänä vuonna olisi ylioppilasjuhlat, niin saattaa olla, että tuota omena-kuohuviinikakkua olisi hyvinkin meillä tarjolla.

Viimevuotiselta ylioppilaalta kyselin, aikooko hän ulkoiluttaa uutta lakkiaan nyt vappuna. Vastaus oli, että ehkä. Eipä ole itsellä juuri tullut lakkia käytettyä vuosiin, edes vappuna. Toista se oli ennen vanhaan, kun lakki päässä kuljettiin koko kesä!;)))

Oikein kuplivan ihanaa ja aurinkoista vappua!

Taina

Mamman marjapiirakka - kirpeä klassikko

Varmaan kuukauden päivät on pitänyt tehdä mamman marjapiirakkaa, sillä punaisten viinimarjojen kypsymisestä on ainakin sen verran aikaa. Suurin osa punaisista on onneksi jo poimittu talteen, vielä pitäisi ennättää mustat poimia.

Kävikin sitten niin, että ilmeisesti aika monet ovat kyseistä piirakkaa leiponeet, tai ainakin aikoneet, sillä viiden vuoden takainen postaus on noussut tuohon sivupalkkiin kuukauden luetuimpien postausten listalle. Viimein sain itsekin piirakan leivottua, oikeasti mamman marjapiirakan tekeminen on helppoa ja nopeaa. Koska reseptiä on hankala hakea vuosien takaa, niin laitanpa jo senkin vuoksi reseptin uudelleen jakoon, jotta jatkossa ei tarvitse selata postauksia ihan blogihistorian alkuun saakka. Suosittelen kokeilemaan, jos leipomus on vieras entuudestaan.

pohja:

100g huoneenlämpöistä voita

1 dl sokeria

1,5 dl vehnäjauhoja

1 dl graham- tai ruisjauhoja

1 muna

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

Nypi voi ja sokeri sekaisin (voi vatkakin, mutta näin syntyy vähemmän tiskiä ja saat tuntuman taikinaan). Lisää kananmuna ja jauhot, ja nypi nekin käsin. Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 175 asteessa 10 minuuttia.

täyte:

1 prk kermaviiliä 

1 muna

1 dl sokeria (tätä voi hyvin vähentää hieman)

marjoja 2-3 dl

2 tl vaniljasokeria

Sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada ne esipaistetun pohjan päälle. Levitä täyte tasaiseksi. Jos käytät pakastemarjoja, lisää ne kermaviiliin jäisinä. Jatka piirakan paistamista vielä 20-30 minuuttia, kunnes reunat ovat ruskeat ja täyte ei näytä höllyvän. Itse käytin tähän piirakkaan myös sunnuntaina poimitut puutarhavadelmat sekä pensasmustikat omasta pihasta. Eivät ne ainakaa huononna makua.;) Tällä kertaa pidin piirakkaa uunissa yhteensä 40 minuuttia, ja pohjasta tuli ihanan mehevä, olematta raaka. Tuo varsinainen leipominen vie ehkä maksimissaan kymmenen minuuttia, joten nopeasti valmistuu tämä loppukesän herkku, joka nostaa jo ajatuksena veden kielelle! Mielessä on ollut kokeilla samaa gluteenittomilla jauhoilla, sillä niin paljon on noita gluteenittoman syöjiä nykyään ystävissä.

Kivaa viikkoa!

Taina

Herkullista Ystävänpäivää!

Ihanaa ystävänpäivää kaikki siellä ruudun toisessa päässä!<3 Tänään iloitaan rakkaista ja ystävistä vaikkapa jotain herkullista syöden...

Kalenterikollaasia tehdessäni löysin lehtileikekasasta Kinuskikissan Mississippi Mud Cake -ohjeen. Otin reseptin esille odottamaan lähestyvää ystävänpäivää, ja  viikonloppuna tein kaksi eri versiota ohjeesta. Mielestäni tuo nimi on hieman harhaanjohtava. Minusta nämä muistuttavat kovasti perinteisiä mokkapaloja, sillä erotuksella, että pohjan päälle levitetään vaahtokarkkeja ja tomusokerikuorrutetta. Nimeksi antaisin ihan vain mokkapalat vaahtokarkeilla.;))

Ihan ensimmäiset palat hävisivät pelliltä salamana, vaikka oikeasti lopputulos näytti enemmän nakkikastikkeelta kuin leivonnaiselta.;) Suklaana käytin ensin 70% minttusuklaata, ja se toimi kyllä erittäin hyvin, mielestäni paremmin kuin Taloussuklaa, jota puolestaan käytin toisessa erässä. Suklaan määrää nipistin molemmilla kerroilla alkuperäisestä, ja koska tumma kaakao loppui ekaan erään, käytin toisella kerralla Cocovin raakakaakaota, jota kaapissa oli. Sitä annostelin alkuperäisohjetta vähemmän. Tomusokerin määrä kuorrutteessa on mielestäni alkuperäisohjeessa (7 dl) käsittämättömän suuri! Tylysti otin kuorrutteesta puolet pois, koska sokeria tuossa tulee ihan riittävästi muutenkin. Myös vaahtokarkkeja laitoin alkuperäistä (200g) vähemmän.

pohja:

2,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

3/4 dl vahvaa kahvia

125g voita sulana

2 munaa

n. 100g 70% minttusuklaata  

Päälle:

100-150g vaahtokarkkeja

3,5 dl tomusokeria

1 dl tummaa kaakaojauhetta

35g voita sulana

n.1 dl vahvaa kahvia 

Sekoita pohjan kuivat aineet kulhossa. Sulata voi. Lisää voisulaan kahvi ja suklaa.   Sekoita nestemäiset aineet ja kananmunat jauhoseokseen. Paista reunallisella pellillä, leivinpaperin päällä 175 asteessa noin 20 minuuttia. Ota pohja uunista, ripottele vaahtokarkit pohjan päälle ja laita pohja vielä kolmeksi minuutiksi uuniin.

 

Sulata kuorrutteen voi. Sekoita tomusokeriin kaakao, voi ja kahvia sen verran, että kuorrute on helppo levittää. Ohuella tomusokerikosristuksella voi vielä kaunistaa lopputuloksen, mutta se kannattaa ripotella vasta jäähtyneelle pohjalle. Leivonnainen voi jäähtyä hetken jääkaapissa, sitä on helpompi leikatakin jäähtyneenä.

Pahin flunssa alkaa onneksi helpottaa! Maanantai-ilta meni maatessa, eilen olinkin illan Helsingissä Maikkarin uuden sisustus-ja remppaohjelman tiimoilta, siitä lisää tuonnempana. Tänään ajattelin istua vielä koneen ääressä lisää ja vastailla kaikkiin kommentteihin. Nyt on lähdettävä hakemaan auto huollosta ja vietävä kuopusta riparitapaamiseen...

💗 Taina

.

Nam! - Luumu-omenatuorejuustokakku

Toissa viikonloppuna kahvittelin Katin kanssa Pioni ja Piirongissa, ja valitsin tuolloin kahvin kaveriksi luumu-omenajuustokakkua palan. Kakku oli mielestäni aivan taivaallisen hyvää, joten googlailin reseptiä ja löysin ohjeen (klik), joka kuulosti siltä, mitä olin maistellut. Tässä teille aivan ihana ja helppo ohje joulunpyhienpöytään!

Korvaan lähes aina osan kakkujen kermasta tai tuorejuustosta rahkalla, niin tälläkin kertaa. Useissa resepteissä kakku on koristeltu suklaalla, ja itse asiassa leivoin kakun myös töihin ja koristelin sen suklaapalasilla. Jotenkin ehkä tykkään kakun ulkonäöstä ilman suklaata, eikä maku sitä mielestäni kaipaa. Kaunis, jouluinen, kakkukoriste voisi olla puolukanvarpu.:) Töihin leivoin kakun isompaan vuokaan, joten siinä oli ohuempi pohja ja ohuemmin täytettä kuin tässä kuvien kakussa.

 pohja:

200g piparkakkuja

75g voita sulana

 

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Murskaa piparkakut, sekoita sulan voin kanssa ja painele seos vuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin odottamaan. 

täyte:

250g rahkaa

2 dl kuohukermaa vatkattuna

1 prk tuorejuustoa

1 dl tomusokeria

1 dl luumumarmeladia

1 dl omenasosetta

1 tl vaniljasokeria

1/2 tl kanelia

3 rkl omenamehua

2 tl liivatejauhe 

Sekoita rahka, tuorejuusto ja vatkattu kerma. Lisää sokeri, luumumarmeladi, omenasose ja mausteet. Sekoita liivatejauhe 2 ruokalusikalliseen kylmää vettä. Lämmitä mehutilkka mikrossa ja sekoita liivatevesi mehuun. Lisää sitten mehu täytteeseen tasaisena nauhana kaataen ja samalla täytettä sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja laita kakku hyytymään jääkaappiin ainakin neljäksi tunniksi.

Olen huono käyttämään liivatetta. Nyt kokeilin kauan sitten ostamaani liivatejauhetta ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Saattaa tosin olla, etten ole täysin ymmärtänyt liivatejauhepurkin kyljessä ollutta tekstiä oikein, mutta kakut hyytyivät, ja se on pääasia. Sellaista "tiukkaa" päällistä ei kumpaankaan kakkuun tullut, ehkä liivatetta voisi olla yksi teelusikallinen enemmän. 

Kakku on mielestäni ihanan raikas maultaan ja sopii hyvin kahvin seuraksi. Vielä jos omenasoseessa olisi sattumia...

Ihania joulun makuja!

Taina


Muistathan, että joulun Kukkailottelulinkki on auki! 

Taikinaterapiaa - Mustikkaleivokset

Joskus tilanne vaatii leivontaterapiaa, tänään oli sellainen päivä! Leipominen on itselleni yksi tapa rentoutua. Silloin kaikkein mukavinta, kun se tapahtuu ihan vain huvin vuoksi, ilman paineita onnistumisesta. Nautin myös leivonnaisten kuvaamisesta. Pysävät samalla tavalla mukavasti paikoillaan kuin kukatkin.:P

Pläräilin alkukuusta vanhoja sisustus-ja naistenlehtiä ennen kuin laitoin ne kirppikselle myyntiin. Kävivät muuten ihan omituisen hyvin kaupaksi, yhtään ei jäänyt töihin askarteluihin vietäväksi! Sieltä lehtipinoista löysin Koti ja Keittiö -lehden puutarhalehden 2/14, joka ei joutunutkaan kiertoon mm. herkullisen tuntuisen leivontareseptin vuoksi. Pientä sovellusta tein sen mukaan, mitä kaapissa sattui olemaan. Jotain häikkää ohjeessa oli ainakin paistoajan suhteen. Arvelisin, että leivospohjat olivat uunissa loppujen lopuksi noin puoli tuntia, vaikka ohjeessa paistoajaksi oli mainittu 10 minuuttia / kullanruskea väri.

leivospohjat:

225g vehnäjauhoja

80g tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

125g voita 

3 munankeltuaista

2 rkl kylmää vettä

täyte: 

100 valkosuklaata sulana

200g mascarpone-juustoa

200g rahkaa

60g tomusokeria

puolikkaan sitruunan mehu

koristeluun

mustikoita ja tomusokeria

Murenna voi jauhojen ja sokerien sekaan. Sekoita keltuaiset. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Itse käytin haarukkaa apuna. Laita taikina kelmun sisään ja jääkaappiin tunniksi. Lämmitä uuni 160-asteiseksi. Voitele vuoat (riitti hyvin yhdeksään vuokaan, joista kolme on melko isoja) ja painele taikina vuokien pohjalle ja reunoille. Paista, kunnes taikina näyttää kypsältä.:)

Valkosuklaan sulatin mikrossa ja lapoin lusikalla jäähtyneiden leivosten pinnalle. Lopuksi sekoitin mascarpone-juuston, rahkan, tomusokerin ja sitruunamehun, ja annostelin täytteen leivosten päälle. Mustikat ja ripaus tomusokeria, ja leivokset ovat valmiit!

Huomaan taikinaterapian toimineen. Leipomiseen keskittyminen ja leivosten kuvaaminen tyhjentää mielen muista asioista, lopputulos on sivuseikka. Tällä kertaa kyllä varsin onnistunut sellainen!

Perjantainaattomietteissä;)

Taina

Kovanonnenkakkua - 20 vuotta naimisissa

Tänään on tosiaan vietetty meidän 20-vuotishääpäivää, posliini- tai pronssihääpäivää, kutenWikipedia kertoo. Hyvin arkisissa merkeissä on päivää viettetty, käytiin päivällä tosin kahdestaan syömässä Mamma Mariassa, ja nyt illalla leivoin kakkua ja toki hieman kuohuvaa sitten juhlan kunniaksi nautittiin. Tuo leipomani kakku on alkuperäiseltä nimeltään Marianne-poke(=tökkäys)kakku, mutta minä nimesin sen tänään epäonnenkakuksi. Sopii siis täydellisesti hääpäivänviettoon!;) Vakavasti puhuen olen oikein onnellinen tuosta rakkaasta puolisostani ja näistä vuosista yhdessä. Kaikkiaan niitä on seurusteluaika mukaan lukien jo lähes 25 vuotta. <3 Ihan kiva olisi ollut lähteä jonnekin kahdestaan juhlistamaan yhteisiä vuosia, vaan nyt ei ollut mahdollisuutta. Arjen toimivuus ja pienet asiat, ne pätevät mielestäni myös parisuhteessa.

Kakkuun palatakseni, olen nyt kahdesti leiponut tätä, ja aina (kummallakaan kerralla) ei tosiaan mene niin kuin Strömsössä.  Ensimmäisellä kerralla suklaa ei todellakaan uponnut kakun reikiin (tästä nimitys tökkäyskakku, kakkuun tökitään reikiä), vaan suklaa valui ylt´ympäriinsä. Mielestäni ohjeessa olisi voinut olla myös maininta siitä, että kermavaahtoa ei kannata laittaa liian aikaisin kakun päälle...Ensimmäisestä kakusta tuli aivan kammottavan näköinen, vähän kuin joku olisi oksentanut kaukun päälle.:P Hyvää se oli silti!

Tällä kertaa päätin jättää suklaasulan tekemättä, ja välttää sudenkuopat oveluudella. Kävi niin, että irtopohjavuoka alkoi valuttamaan taikinaa pohjan ja reunojen välistä. Onneksi oli juniori lisäkäsinä lähettyvillä, että jäi jotain paistettavaa toiseen vuokaan! Olen joskus vuosia sitten ostanut Hackmanin kakkuvuoan, jonka irtopohja ei todellakaan irtoa, vaikka tekisi mitä. Kaadoin taikinat siihen, niin eipä enää karanneet taikinat.:) Hyvää ja (teoriassa) aika helppo kakku leipoa, suosittelen!;D Hieman yksinkertaistin myös kakun koristelua, sillä kaapissa ei ollut Marianne-murskaa yms. Koristeluun käytin kermavaahdon ja marjojen lisäksi 70% minttusuklaan palasia. Kuopus kehui kakkua paremmaksi kuin ensimmäinen versio oli, vaikka hän söi siitä ensimmäisestäkin suurimmat palaset.

Pakko vielä kertoa lopuksi, että eilinen "aikainen" nukkumaanmeno ei sitten sekään mennyt ihan niin kuin ajattelin. Tänä aamuna heräsin sateenropinaan puoli kymmeneltä! En ikinä nuku niin pitkään. Joten ehkä on paras vain kukkua, nyt kun sen vielä on mahdollista. Eiköhän se arkirytmi palaa, kun arki oikeasti alkaa. 

Taina

Mustikkakukkoa // Arvonnan voittaja

Mikkelin reissusta inspiroituneena leivoin pitkästä aikaa mustikkakukkoa. Jouduin hetken etsimään ohjetta, jonka löysin vuosia sitten @Maria´s blogista. Annosmaljojen sijaan olen tykännyt tehdä tätä piirakkavuokaan, silloin voi itse päättää annoksen suuruuden, mutta toki kukon ajatus hieman kärsii tästä muunnoksesta, sekä siitä, että laiskuuttani yleensä vain murustelen taikinaa paistoksen päälle.:P Oikeassa kukossa pitäisi tietenkin olla yhtenäinen taikinakansi. Maussa ei kyllä ole eroa, tekipä kukon piirakkamaisena tai sitten ihan kukkona!

Pohjaan en aivan tuollaista määrää laittanut voita, ja sitä voisi varmaan vähentää enemmänkin, ehkä jopa puoleen...

pohja ja päällinen

200g voita (käytin n.150g)

1,5 dl sokeria

4,5 dl ruisjauhoja

1 tl leivinjauhetta

täyte

6 dl mustikoita

0,5 dl sokeria

0,5 dl perunajauhoja 

Sulata voi. Sekoita sokeri hieman jäähtyneeseen rasvaan. Lisää jauhot taikinaan. Painele taikina pieniin vuokiin (6kpl) tai piirakkavuokaan reunoja myöten. Jätä osa taikinasta sivuun (noin 1/4), jotta taikinaa jää myös kukon päälle.

Itse käytin jäisiä marjoja, kuten kuvasta näkyy. Sekoita mustikat sokeriin ja perunajauhoihin ja kaada marjat kuoren päälle. Lopuksi tee taikinakansi/kannet/ tai ripottele murusia, kuten minä tein. Pakkasessa oli myös vadelmia, joten niitä heitin tällä kertaa mustikoiden seuraksi.

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia. Tänään oli pakko käydä ostamassa rasia vaniljajäätelöä kukolle kaveriksi. Tämä on NIIN hyvää! Osallistunpa tällä postauksella samalla viikon MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on sopivasti marja.:)

Pika-arvonta Deko-lehdestä on nyt suoritettu, ja teitä osallistujia olikin melkein 30 lukuintoista! Random. org valitsi lehden saajaksi Pirjon. Onnea Pirjo, laitoin jo sinulle sähköpostia!<3

Taina

 

Juhannusruusuja maljakossa ja sokeroituna - Kukkailottelua

Kesä on aika tavalla myöhässä, sillä esim. meidän Kesähuoneen nurkalla kasvava juhannusruusu on ollut parhaassa kukassa vasta viime viikonloppuna ja tämän viikon alussa eli siis heinäkuun alussa. Hyvä ettei minulta jäänyt kukinta kokonaan väliin, kun olen ollut jatkuvasti menossa! Mielessäni olin jo asetellut juhannusruusun oksan moneen kertaan pieneen Tine K:n maljakkoon. No nyt on! Eiväthän nuo kauan maljakossa kestä, mutta vallattomuudessaan ovat minusta jotain vastustamattoman kaunista ja tuoksu, se on ihana!

Olen muutenkin odottanut innokkaana juhannusruusun kukintaa, sillä halusin kokeilla myös juhannusruusulla terälehtien sokerointia. Juhannuksena sokeroin läheisen leikkikentän aidasta poimimani ruusun terälehtiä. Ne olivat oikein hyviä! Nyt tein saman juhannusruusulla. Ohjeet sokerointiin poimin Kukkamakuja -kirjasta. Sokerointi on helppoa. Terälehdet sivellään kananmunan valkuaisella molemmin puolin ja Siro-sokeria ripotellaan molemmin puolin terälehteä. Kuivuminen kestää muutaman tunnin, terälehden koosta ja paksuudesta riippuen.

Sokeroidut terälehdet nakkelin jälleen marenkisen mansikka-raparperipiirakan päälle. Juhannusruusun maku on ruusunmakuinen, ei liian voimakas, ettei tunnu hajuveden maulta. Kaupan ruusut eivät syötäväksi kelpaa, enkä söisi liian läheltä autotietä kasvavia ruusuja.  

Kiitos jälleen viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille! <3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3

Aurinkoista ja lämpöistä viikonloppua!

Taina 

An InLinkz Link-up