perjantai 31. elokuuta 2018

Kiitos, kiitos, kiitos! - Kukkailottelua









Kun toissa keväänä reilu kaksi vuotta sitten aloitin Kukkailottelun, en voinut kuvitellakaan, kuinka innostuneen vastaanoton kukkahaaste sai alusta alkaen. Moni bloggari on ollut mukana erittäin aktiivisesti, Susanna heistä ehkä kaikkein uskollisimpana, muistaakseni ihan jokaisessa Kukkailottelussa





Mietin ensin koostavani tähän viimeiseen Kukkailotteluun kollaasit vanhoista ilotteluista, mutta eilen töistä kotiin ajaessani muutin mieleni. Koska jokaisessa ilottelussa on ollut eri kukat, ei tämäkään postaus ole poikkeus. Niinpä ajoin Villiviiniin ostamaan ruusuja, jotka Eija myi hieman vastentahtoisesti, sillä tuoreempiakin olisi kylmäkaapissa ollut. Minä halusin kuitenkin juuri nämä. Upeasti auenneet ja ihanan väriset! Sain ne erittäin edullisesti tietenkin.:)






Kiitos ihan kaikille Kukkailotteluun linkittämällä osallistuneille, Instassa kuvia jakaneille, postauksia kommentteja jättäneille tai niistä tykänneille <3 Kukkailottelulinkki on auki vielä tämän pitkän viikonlopun, maanantai-iltaan saakka, tulkaa mukaan! Kukkailotteluun voi osallistua myös Instagramissa tunnisteilla #kukkailottelua @mansikkatilanmailla. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3


Tästä koneen ääreltä ajattelin siirtyä kohta terassille nauttimaan jälleen kerran auringonpaisteesta ja sitten hämärtyvästä illasta kynttilöitä poltellen. Huomenna suuntaan nuoruuden ystävien kanssa tyttöjen mökkireissulle, paljon onnellista oloa ja naurua siis luvassa. Toivottavasti teilläkin!

Ihanaa kesäviikonloppua!<3
Taina

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Syysterassin tunnelmaa



Terveiset meidän takaterassin hämystä! Terassi, kuten muukin elämä, keikkuu jossain kesän ja syksyn välimaastossa. Kesäkukkia, tunnelmavaloja, kynttilälyhtyjä...






Alkuviikolla vanhoja valokuvia selatessani totesin, että meidän vanha terassikalusto on lähes 20 vuotta vanha. Olin jo luopumassa niistä, mutta toisaalta, ne ovat edelleen muutamaa pinnaa lukuunottamatta ehjät, ja öljyämällä niistä tulee varmasti jälleen kuin uudet.








Kesäalesta meille muutti terassisohva ja pöytä, joka muuntuu haluttaessa rahiksi. Vaikka Kesähuoneella on meille tärkeä rooli oleskelupaikkana keväästä syksyyn, niin kylläpä tuntuukin hienolta, että terassillakin voi nyt mukavammin viettää aikaa. Ihanaa, että säät suosivat edelleen.<3 Viltti on erittäin edullinen ostos Jyskin uuden myymälän avajaisista Forumista, muutoin uutta on vain eilen Villiviinistä ostamani koristeapila ja heinä. En innostu ollenkaan krysanteemeista, ja nyt tuossa meidän terassilla on vielä liian lämmintäkin niille. Nuupahtaisivat ennen aikojaan. Purppuravaahtera on aleostos rautakaupan puutarhaosostolta, ja se saa nyt hetken olla tuossa terassilla, tarkoitus on istuttaa se lähiaikoina pihalle.







Terassin öljysimme ennen lakkiaisia mustan ja kelonharmaan sekoituksella. Puolet mustaa, puolet harmaata. Kun aiemmin terassi oli öljytty mustalla, antaa kelonharmaa pehmeämmän sävyn terassiin. Silloin toukokuussa öljysin mustalla myös aiemmin puunväriset Nelson Gardenin kasviportaat. Viime viikolla maalasin viime syksynä valamani betonikynttilälyhdyt valkoraidallisiksi, kuten olin alunperin ajatellut tehdäkin. Kaikki ainakaan.;)






Kauniita syyspäiviä!
Taina

perjantai 24. elokuuta 2018

Aavistus syksyä - Kukkailottelua



Näin se viikko jälleen livisti käsistä, tukka putkella, kuinkas muuten. Viime viikon Kukkailottelun kukkaset tuossa edessäni vielä ilahduttavat. Sain viime viikolla myös erittäin kauniin kimpun Susannalta, hänen lomailessaan Suomessa. Susanna kirjoitti ihanan postauksen vierailustaan meillä, jutun voit lukea täältä.







Tällä viikolla käväisin Helsingissä Jyskin uuden konseptimyymälän avajaisissa. Siitä juttua toivottavasti viikonloppuna luvassa. Samalla reissulla kävin ostoksilla "tuhlaamassa" osan hiljattain tienaamistani kirppistienesteistä. Postausta siltäkin saralta tulossa myöhemmin...Matkan varrelle sattui ihastuttava kukkakauppa, Form&Flora, joten sisään oli mentävä kiireesti, sillä olin liikkeellä ihan viime minuuteilla. Nopsaan valikoin muutaman marjapensaan oksan, yhden ison unikon siemenkodan, sekä pari heinää. Floristi laittoi vielä yhden törmäkukan oksan kaupan päälle, ja minä lähdin kotiin superonnellisena "kukkasista".







Kotona asettelin ne Marimekon Ming -maljakkoon keittiön pöydälle. Oksat sopivat mielestäni siihen erinomaisen hyvin, ja tuovat aavistuksen syksyä, muttei siten huutomerkkillä, kuten monet syksyyn kuuluvat punaiset ja keltaiset kukat.:) 






Tämän viikon Kukkailottelu on tällä erää toiseksi viimeinen. Ensi viikonloppuna vielä jatketaan Kukkailottelun merkeissä, onhan elokuu, mutta sitten pidän taukoa kaikesta aikataulullisesta bloggaamisesta. Puolitoista vuotta, lähes jokaisena perjantaina, on ollut Kukkailottelua, viime syksynä ja talvella Perjantaimyyssejä. Nyt on aika ainakin hetki vetää henkeä, ja postailla silloin, kun huvittaa, ja mistä huvittaa. Eiköhän nuo kukat näy jatkossakin täällä, mutta linkitysmahdollisuutta ei sitten enää ole. Nyt on siis erinomaisen hyvä hetki tulla mukaan Kukkailotteluun, jos sellaista on suunnitellut tekevänsä.:)

Kiitos edelliseen Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan kukkien tuomaa iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Linkki on auki kesäiseen tapaan maanantai-iltaan saakka, jotta useampi ennättäisi osallistua.:) Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Juuri äsken kotiuduin muuten kaupungilta, ja aikamoinen viikonloppu on täällä Lahdessa tiedossa. Väkeä lappoi junista ja linja-autoista aivan valtavasti. Meillä ei harmittavasti lippuja konserttiin ole, mutta toivottelen silti oikein hyvää Cheekendiä ja viikonloppua kaikille!:)

Taina



tiistai 21. elokuuta 2018

Lensball - Maailma kädelläsi, pallon sisällä



Istuin reilu pari viikkoa sitten ystäväni Satun syntymäpäivillä. Hän oli saanut mieheltään lahjaksi Lensballin, "valokuvauslelun", joillaista olin ihmetellyt joissakin kuvissa aiemmin kesällä. Siltä istumalta googlasin pallon ja laitoin miehelleni viestin, että tuollainen kelpaisi minullekin synttärilahjaksi. Ne synttärit kun ovat vain pari päivää Satun synttäreiden jälkeen.









Pallo on ollut nyt minulla viisi päivää, ja olen aivan täydellisesti sen lumoissa. Pallokuvat ovat herättäneet heti niin paljon kiinnostusta, että päätin postailla "palloilusta" sen, minkä tällä tietämyksellä osaan kertoa. 

Pallo kääntää kaiken siinä näkyvän ylösalaisin. Pallo tuntuu ikään kuin kokoavan näkymän pallon takaa sen sisälle. Palloa voi pitää kädessä tai kädellä kuvatessa, tällöin kameralle jää vain toinen käsi.  Pallon voi asettaa kuvauksen ajaksi esimerkiksi  maahan, kiven tai kannon päälle, vaikka oksanhaaraan, jos alusta on vain tarpeeksi tukeva tai tasainen, eikä pallo lähde vierimään kesken kuvaamisen. 








Ennen kuvan ottamista kohdistan kameran palloon ja tarkistan näkymän pallon sisällä. Kuvausassistentti, joka pitää palloa, on ihan hyvä keino tehdä kuvaamisesta sujuvampaa. Lasipallo toimii myös polttolasina, sen huomasin sunnuntaina rannalla yksin kuvatessani. Aurinko osui suoraan palloon, ja kädessä tuntui sen verran kova polte, ettei suorassa aurigossa kuvaamisesta siksi tullut mitään. Jonkun kuvan olen napannut myös pallon päältä. Männynneulasia ei neulasiksi uskoisikaan! Ihan tavallinen maisemakuvakin, johon olen pallon asetellut mukaan, muuttuu mielenkiintoisemmaksi pallon ansiosta. 








Heti paketin avattuani räpsin kuvia hetken sisällä. Muutaman kuvan jälkeen menin pihalle, ja totesin, että pallo sopii ainakin tällaisella aloittelijalla parhaiten ulko- ja maisemakuvaukseen. Varmaan pallolla saisi hauskoja henkilö- ja sisustuskuviakin, jos osaisi! Harjoittelu jatkuu... Pallon avulla voi poimia ympäristöstä kauniita yksityiskohtia. Se on oiva leikkikalu valokuvaukseen, vain oma mielikuvitus on rajana. Kuvanmuokkauksella voi sitten halutessa häivyttää ympäristöä leikkaamalla kuvasta "ylimääräiset" pois tai vaikka kääntämällä kuvan ympäri tai sivuittain, joilloin horisontti joko kääntyy oikeinpäin, tai muuttuu tarkoituksella muuksi. 







Lensball on antanut jo näin lyhyessä ajassa erittäin paljon intoa ja inspiraatiota valokuvaamiseen. En muista, koska viimeiksi olisin ollut näin innoissani valokuvaamisesta. Maailmaa alkaa katselemaan uudella tavalla, uusia kuvausmahdollisuuksia etsien.  Ideoita kuvaamiseen voi etsiä ainakin Instagramista, #lensball -tunnisteella löytää aivan järisyttävän upeita kuvia ja ideoita. Vähän harmittaa, ettei minulla ollut tätä palloa kesällä Seychelleillä! No, toisaalta, ihan arkinenkin ympäristö muuttuu pallon kautta paljon mielenkiintoisemmaksi. Voihan olla, että tämä lensball -innostus hiipuu jossain vaiheessa, mutta hintaansa nähden pallo on mielestäni edullinen investointi valokuvaukseen harrastuksena. Pallon mies tilasi lahjaksi minulle täältäTämä postaus ei siis ole mainos, vaan syntyi pelkästään ilosta, jonka lensball toi tullessaan.


Taina


sunnuntai 19. elokuuta 2018

Uudet tuolit keittiöön






Kolme vuotta sitten ostin meille Torin kautta neljä kappaletta Bonanza -tuoleja, ja myöhemmin vielä kaksi lisää, Torin kautta nekin. Varsinkin ne neljä ensimmäistä tuolia oli pinnoiltaan aika kehnossa kunnossa. Ajan myötä maalasin tuolit liitumaalilla ja vahasin maalipinnan, jotta maalipinnasta tuli pyyhkimistä kestävä. Tykkäsin tuoleista paljon, eikä viehtymys tuolien ulkonäköön ole kadonnut vuosien aikana. Yksi niistä jää minulle ompelutuoliksi kodinhoitohuoneeseen. Muut lähtevät ammatikuvaajan työhuoneelle valokuvauskäyttöön. Siihen ne tuolit ovatkin ihan omiaan. Vaikka Bonanzoissa oli paljon parempi istua kuin edellisissä punostuoleissa, niin ainakin minulla istuinosan terävä reuna alkoi aina painaa takareittä kauemmin pöydän ääressä istuessa, vaikkapa sunnuntailehteä lukiessa. 

Haluan, että keittiön tuoleissa voi istua pitkiä aikoja ihan seurustellenkin. Talviaikaan, kun tuoleilla oli lampaantaljat, tuntui tuoli mukavalta, mutten halua pitää taljoja keittiössä läpi vuoden. Siksi ajatus Bonanzoista luopumisesta kypsyi tässä kesän aikana.






Tuolin tai tuolien hankinta on minusta aika iso päätös ihan taloudellisessa mielessäkin. Istumismukavuus selviää oikeasti vasta käytössä, mikä tekee valinnasta vielä pulmallisempaa. 

Meidän uudet keittiön tuolit pistin merkille heti keväällä Kodin Terrassa käydessäni. Nämä ovat siis oikeastaan pihalle tai puutarhaan tarkoitetut istuimet. Tuolin muotoilu viehätti. Muovi istuinosassa vähän mietitytti, sillä periaatteesta haluaisin huonekalujen mieluiten olevan luonnonmateriaalia. Samoin emmin jalkojen puunväriä, näyttäisikö se liian punertavalta keittiössämme. Plussaa puolestaan oli mielestäni se, ettei tuolissa ole kiinteää kangaspäällystettä istuinosassa, sillä meidän perheessä ne olisivat hetkessä likaiset! Viime viikolla kävimme vielä miehen kanssa koeistumassa tuolit kertalleen ja muutaman päivän miettimisen jälkeen kannoimme uudet tuolit keittiöön.







Näissä House -merkkisissä tuoleissa on erittäin mukava istua! Istuinosan muovi on taivutettu niin, ettei tuolin reuna ala painaa takareisiä. Nyt kelpaa lueskella keittiössä tai istua iltaa ystävien kanssa. Vaikka tuo Lohals -matto on kooltaan 2m x 3m, niin nämä tuolit yhdessä suuren ruokapöytämme kanssa täyttävät maton leveyden melko tarkasti. Mattoa ei siis riitä enää siinä vaiheessa, kun tuolin siirtää reilusti irti pöydästä. Näissä tuoleissa on kuitenkin nuo taimmaiset jalat eri kulmassa kuin etummaiset, niin tuoli ei myöskään keiku, vaikka etu- ja takajalat ovat eri tasolla matosta johtuen. Pelkoni jalkojen värin sopimattomuudesta hälveni samantien, kun ensimmäinen tuoli oli kasattu. Keittiön seinällä olevan hyllykön puulevyt ovat kutakuinkin samaa sävyä, ja mielestäni jalkojen ruskea sopii nätisti myös maton väriin.






Nämä tuolit ovat erittäin tukevantuntuiset. Muoviosa ei vaikuta todellakaan rimpulalta. Tuolit näyttävät myös hymyilevän iloisesti.;D Tuolin "suusta" voi kätevästi helpottaa nostamista. Vähitellen alan päästä eroon tavasta varmistaa polvella, ettei istuinosa irtoa selkänojasta.:P Bonanzoissa, kuten aika usein pinnatuoleissa, oli pinnat löystyneet, ja liimaukset hävinneet vuosien saatossa. Näissä tuoleissa sitä vaaraa ei ole. Kuvia keittiöstä juuri ennen näiden tuolien tuloa voit katsoa vaikka täältä. Aika tavalla muuttui keittiön ilme modernimpaan suuntaan, vai mitä?






Oikein mukavaa uutta viikkoa!
Taina


Kukkailotteluun on aikaa osallistua vielä tänään ja huomenna! Klik


perjantai 17. elokuuta 2018

Syystunnelmaa kotiin - Kukkailottelua




Vaikka tuolla ulkona ihana kesä jatkuu, on ilmassa varsinkin aamuisin ollut rutkasti syksyntuntua. Töiden ja koulujen alku tuo myös mukanaan väistämättä syksyisiä fiiliksiä, mutta tällaisen piiitkän kesän jälkeen ne ovat varsin positiivisia. Täyspitkiä housuja tai pitkähihaisia ei ole pahemmin tullut käytettyä edelleenkään huhtikuun jälkeen, vielä tällä viikolla on ollut töissä todella lämmin ja vaatetus sen mukaan.







Jos itselleen ei vielä voi syysasuun pukea, niin kodin pukemista syksyisempään asuun ei voi estää!;) Kesähuoneesta hain ruskean ja harmaan lampaantaljan tuomaan lämpöistä ja kotoisaa tunnelmaa olohuoneeseen. Sinne jäi vain valkoiset taljat, niitä voisin ehkä hankkia pari lisää, niin ei tarvitsisi näitä värillisiä viedä Kesähuoneeseen ollenkaan. Huomasin nimittäin, että tuo harmaa talja työtuolillani on muuttanut väriä hieman sinertäväksi, vaikka sen piti olla ihan aidosti läpeensä harmaa talja, ei värjätty. Osaakohan joku sanoa, voiko aito lampaantalja vaihtaa väriä esim. auringonvalon vaikutuksesta? Viime kesänä opin kantapään kautta, että värjättyjä taljoja ei kannata viedä Kesähuoneeseen, jos haluaa säilyttää värit sellaisena, kuin ne on ostettaessa. 








Viime viikonloppuna käväisin pikapikaa Ikeassa matto-ostoksilla, ja siltä reissulta löysin ihanan ison rottinkikorin torkkupeitoille. En tiennyt, että Ikealla on tällainen tuote myynnissä. Tuohon koriin laitoin jo molemmat viime talvena ja keväänä neulomani jättineulepeitot, ne mahtuvat siihen hienosti! Kuvia ottaessani vihreä peitto oli vielä makuuhuoneessa omassa korissaan, ja vain vaaleanpunainen tässä uudessa korissa. Liian paksuja nuo jättineulepeitot ovat näillä lämpötiloilla päivätorkuille, mutta kauniit koristeenakin.:) Hankin muuten kevään alesta vielä yhdet langat varastoon tuollaista jättipeittoa varten, ja heti kun ennätän, aion aloittaa jälleen neulomisen. 







Ruskeansävyjä on mieli halannut jo jonkin aikaa, kesälläkin. Pitkästä aikaa halusin käyttää Pulsan Asemalta talvilomalla ostamaani saviruukkua kukkamaljakkona. Siispä hain Villiviinistä pari hortensianoksaa, kärhöä, muutama leijonankita sekä allium...Olisiko suomenkielinen nimi laukka?  Sohvan takana olevalla tasolla on kesäinen kirppislöytö Forssasta, ruukku ja jokin rahapuuta muistuttava viherkasvi, hintaa yhteensä 3 euroa.:)






Kiitos edelliseen Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan kukkien tuomaa iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Linkki on auki kesäiseen tapaan maanantai-iltaan saakka, jotta useampi ennättäisi osallistua.:) Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3



Kauniin kesäistä viikonloppua kuitenkin!:)
Taina