DIY Kukkakruunu

 

Heissan!

Eilen maa pilkisteli ja terassi oli sulanut kokonaan lumen alta. Tänään tulee lunta taivaan täydeltä, ulos ei todellakaan huvita lähteä. Keväänkaipuussani aloin selailemaan kuvia viime kesältä ja muistin, kuinka juhannuksen alla etsin ohjetta kukkakruunun tekoon huonolla menestyksellä. Vaikka tänään juhannus ja muut ihanat kevään ja kesän juhlat tuntuvat olevan valovuoden päässä, niin eivät ne oikeasti ole. Sitä paitsi, miksei pääsiäisenäkin voisi askarrella kukkakruunuja! Pajunkissoista, tulppaaneista ja narsisseista saisi ihanan kevätkruunun.<3 Siispä tässä lyhyt vinkki ja pieni kuvakollaasi siitä, miten minä kukkaruunut tai kukkapannat, miten niitä haluaakin kutsua, tein.

Kruunun pohjalle hankin hiuspannan. Askartelin ensin yhden kruunun itsekseni ja juhannusaattona vein kukkaämpärin ja kasan hiuspantoja veljeni luokse, missä kokoonnuimme juhannusaattoa viettämään. Juhannuksen alla kiertelin kauppojen hiustarvikehyllyjä pantoja etsien, sillä en halunnut laittaa niihin älyttömiä summia. Pannan piti olla riittävän napakka, muttei mielellään sellainen, joka painaa korvan takaa. Päädyin ostamaan pannat Tokmannilta. Muistaakseni yhdelle pannalle jäi hintaa alle kolme euroa. Kukkia poimin omasta pihasta, pientareelta ja pienen määrän edullisesti myös kaupasta. Juhannusaattoa varten poimin kukat jo edellisiltana. Hyvin kestivät maljakossa ja kruunussa solmisen jälkeenkin, vaikka olivat illalla poimittuja.

Pannan ympärille kieputin kukkateippiä. Lisäksi minulla oli tarvikkeena kukkalankaa ja terävät kukkasakset. Paksun kukkalangan sijaan ohuempi myrttilanka käy ehkä jopa paremmin kruunun solmimiseen, kumpi vain käy! Kukat pätkin ehkä noin kolmen sentin mittaisiksi ennen solmimisen aloittamista, minkä aloitin pannan keskeltä. Kukkakruunussa seuraava kukka tai  pienehkö kukkanippu asetellaan edellisen sitomiskohdan päälle, kuten kransseja tai seppeleitä solmittaessa. Pannan loppuun tullessani solmin viimeisen kukat toiseen suuntaan ja kätken solmimiskohdan aiemmin solmittujen kukkien sekaan. Pantaa ei ole pakko koristella koko matkalta ja sen voi tehdä hyvin pienillä ja kepeillä kukasilla ja heinillä. Näissä minun kruunuissa on runsautta ja kerroksellisuutta kepeyden tai minimalismin sijaan.

Pikaräpsy harjoituskappaleesta

Laitoin kruunun muovipussiin, jonne suihkuttelin vettä ja säilytin sitä yön yli jääkaapissa. Kruunu oli aamulla aivan tuoreennäköinen. Jos kukkakruunu tuntuu liian raskaalta omaan päähän ja seppele tuntuu itselle sopivammalta kukkapäähineeltä, myös seppeleet voi solmia ennakkoon ja säilyttää samalla tavalla jääkapissa. Jotkut kukat pärjäävät siellä useamman päivän solmittunakin. Kruunu päässä olo on heti juhlava! Juhannusaaton ohjelmanumerona se oli kiva. Harmi, kun en voi jakaa täällä sukulaisteni aurinkoisia kukkakruunukuvia!

Ja jos nyt jäit ihmettelemään, mistä talviunilta olen blogiini kömpinyt, vieläpä näin kesämielellä, niin vastaan, että elän edelleen toivossa, jotta saan blogini uudelleen elvytettyä eloon. Ilman jatkuvaa julkaisupainetta aihetta kirjoittamiseen olisi vaikka kuinka, vaan se aika siihen täytyy ottaa. Varmaa en osaa tulevaisuudesta sanoa, mutta Instagramin  kautta saat tiedon aina, kun alan tänne rustailemaan.

Ihanaa kevään odotusta, ja ei kun kukkakruunuja suunnittelemaan! 

Taina

Kuivakukat - In vai out

 

Kimppujen rippeistä on moneksi! Vaikka oma asenteeni kuivakukkia kohtaan on ollut pitkään epäileväinen, olen pikku hiljaa alkanut ymmärtää, että kuivakukillekin on oma paikkansa. Vastentahtoisuuteni kuivakukkia kohtaan on tietenkin 90-luvun kuivakukkamuistoihin liittyvää. Kivaltahan ne silloin näyttivät, mutta jossain vaiheessa kuivakukkia alettiin nimittää kukkien ruumiiksi, pölynkerääjiksi ja vaikka miksi muinaisjäänteiksi... Trendit harvoin tulevat täsmälleen samanlaisina. Jos leikkokukat 90-luvulla olivat lähinnä ruusuja, harsokukkia ja krysanteemeja, muistikuvani mukaan kuivakukat taas olivat olkikukkia. Varmaan oli muitakin.:) Mutta kuten leikkokukissa, myös kuivakukkiin on tullut valtavat valikoimat kaikenlaista kaunista.

Viimeisen parin vuoden aikana erilaiset heinät ja kauniisti kimppuun kuivuvat leikkokukat ovat tulleet ryminällä osaksi leikkokimppuja. Sain viimein aikaiseksi solmia syyslomalla kimpun viime talven ja kevään aikana keräämistäni kimppujen rippeistä, joita olin kerännyt maljakkoon kirjahyllyn päälle odottamaan inspiraatiota. Villiviinin Eijalta sain pari valmiiksi kuivattua proteaa (noita isoja, tammenterhoja muodoltaan muistuttavia) joskus talvella. Proteoita on erilaisia, kolmaskin suuri kukka kimpussa on protea. Kaikkia kimpun kukkia tai heiniä en tunnista. Muistaakseni laukat on ihan omasta penkistä kerätty maljakkoon ja ne pitivät ihmeekseni värin. 

Tässä viikolla purin viimein kimpun, jonka solmin reilu pari viikkoa sitten Villiviinin sidontaillassa. Ruscukset (vihreät pohjalla), piikkiputket, krysanteemit, sudenporkkanat ja eucalyptuksen kukinnot otin talteen ja solmin niistä pikakranssin. Kultahehkut nappasin erilliseen maljakkoon työpisteelle ja jänönhännät lisäsin yöpöydälläni olevaan maljakkoon. Nyt siinä on lähellä toisiaan olevia sävyjä jänönhännistä.

Muutama viikko sitten hankkimiini Ernstin hyasinttimaljakoihin laitoin myös heiniä ja kuivakukkia, jotka olen jostain kimpuista säästänyt. Hyasinttiajan koittaessa nostan kuivakukat jonnekin talteen. Kesähuoneeseen voin ne aina viedä, jos alkaa tuntua, että ympärillä on liikaa kuivakukkia. 

Muuten, etuoven terassin kranssin bridal blush proteoista olen niin ikään nauttinut ensin tuoreena maljakossa ennen niiden sitomista ovikranssiin! Kuivakukista tosiaan on moneksi. Kammottavia pölynkerääjiä vai kiva lisä kodin vihersisutukseen. Mitä sanot?

Tunnelmallista pyhäinpäivän iltaa!<3

Taina

Tervetuloa kevät! - DIY helppo kevätkranssi

Jos moni onkin valitellut talven aikana pitkää marraskuuta, niin itseäni lumettomuus ei ole haitannut, vaikka ymmärrän tietysti, etteivät tällaiset "talvet" ole Suomen luonnon mukaisia. Synkistelyn sijaan olen ottanut ilon irti pitkästä keväästä! Näin suosittelen muitakin tekemään täällä etelässä. Esimerkiksi terassille voi jo hyvin laittaa sipulikukkia. Siellä ne säilyvätkin huomattavasti paremmin kuin sisällä lämpimässä. Kannattaa laittaa kukat niin, että ne voi oikein kylmän yön satttuessa joko suojata kylmältä tai nostaa yöksi sisälle. Etuterassille aloin rakentamaan kevättä eilen ja tänään jatkoin askartelemalla kranssin oveen. Olen tästä kranssista niin innoissani, että saakoon ihan oman postauksen. Terassista lisää, kunhan saan sieltä toisenkin puolen siivottua talvesta.

Viimeisimmässä Koti ja Keittiö -lehdessä (3/2020) oli aivan mahtava idea kranssiin! Ideana on solmia kranssipohjaan oksista ristikko, johon voi sitten pujotella kukkaset. Loistoidea, jossa on valtavasti mahdollisuuksia muunteluun esimerkiksi vaihtamalla oksat tai kukat toisiiin kuin alkuperäisessä ohjeessa on.

Suurin työ kranssissa itselläni oli poistaa rottinkirenkaasta joulun jälkeen solmimani kierrätyskranssin ainekset. Varsinkin kukkateippi oli tahmaista ja vaikea irrottaa. Jos sinulle on kranssiksi sopiva rengas tms. valmiina, säästät ajassa ainakin vartin.:)

Ristikkoon ja rottinkirenkaan ympärille kävin leikkaamassa omasta pihasta lamoherukanoksia. Lamoherukka on osoittaunut täydelliseksi materiaaliksi kransseihin. Se on erittäin voimakkaasti kasvava maanpeitekasvi, joten sitä voi leikata huoletta. Itse asiassa lamoherukka meinaa hiipiä kohti Kesähuonetta ja sitä täytyy muutenkin leikata kasvun hillitsemiseksi. Kranssiin tämä kasvi sopii senkin vuoksi hyvin, että se on taipuisaa ja silmut muodostuvat jo varhain keväällä, kuten kuvistakin näkyy. 

Aluksi kieputin yhden kierroksen lamoherukkaa  rottinkirenkaan ympäri. Kieputtelin myön vihreää rautalankaa eli kukkalankaa yhden kierroksen, jotta oksat jäivät paikoilleen. Tämän jälkeen solmin oksista ristikon ympyrän sisälle. Kiinnittelin oksia sieltä täältä kukkalangalla toisiinsa ja renkaan reunaan. Noin puolessa tunnissa pohja oli valmis. Samantien läksin ostamaan kranssiin sopivia kukkia Villiviinistä. Saikin sitten nämä kukat ilmaiseksi, sillä ihana Eija lahjoitti minulle tulppanit kranssiin! Kiitos, kiitos, kiitos!<3 Kranssista tuli mielestäni aivan ihana!<3 

Tulppaanit kestävät varmasti muutaman päivän noin ja sitten ne on helppo vaihtaa uusiin. Tekisi mieli kokeilla pohjan tekoa pajun tai koivun oksilla... Kukkina voisi käyttää oikeastaan mitä tahansa sipulikukkia ja leikkojen sijaan jättää vaikka sipulit osaksi kranssia...

Ihanaa kevättä!<3

Taina

DIY - Sytytyslappuja kynttilän lopuista

Vuoden alussa sitä on ihanasti täynnä intoa ja energiaa. Hyvä hetki kaikenlaisille tee-se-itse -jutuille, käsitöille ja itsensä uusiksi laittamiselle! Tuota energiaa kannattaa tosiaan käyttää hyödyksi. Itse olen suunnitellut yhden ja toisenkin paikan täydellistä tyhjennystä ja uudelleenjärjestelyä täällä kotona. Ajattelin ottaa vaihteeksi kirppispöydän ja olla melko armoton niin tavaroiden kuin vaatteidenkin suhteen. Sellainen, mitä ei käytetä, joutaa kiertoon. 

Tässä kodissa on asuttu jo neljätoista vuotta! Tuntuu aivan uskomattomalta, miten nopeasti vuodet ovat vierineet. Lapset ovat kasvaneet sinä aikana pikkutenavista lähes aikuisiksi. Eilen toin varastosta parit pieneksi jääneet luistimet ja kengät, joita on tuskin ehditty pitää ennen kuin jalka on kasvanut jälleen. Siinä on hyvä kirppispöydän alku.

Vaikka talvi onkin ollut aika epätalvi tähän mennessä täällä etelässä, on meillä takkaa lämmitetty monta kertaa viikossa. Sähköä yritetään säästää leudosta talvesta huolimatta. Vuoden viimeisessä Kodin Kuvalehdessä Ruususuu ja Huvikumpu -blogia Annin palstalla oli ihana idea sytytyslapuista, joihin käytetään valkoisten kynttilöiden pätkiä, vanulappuja ja paperilautasliinoja. Olen joskus askarrellut sytykeruusuja, mutta ne olivat minusta aika työläitä, sillä ensin pitää tehdä munakennoista ruusuja ja sitten kastella niitä monta kertaa streariinissa. Nämä lappuset syntyivät paljon nopeammin. Juuri hyvä ohje tällaiselle, jolla mieluiten pitäisi olla valmista heti.

Jo yhdestä pienestä lautasliinasta tuli 16 lapun verran sytytyslapun kaunistuksia, joten ihan hirmuisen suurta lautasliinapinoa ei saa tähän tuhlattua millään. Valkoisia kynttilänpätkiä minulle oli kertynyt joulun aikaan Mariskoolin verran. Valkoisen steariinin läpi paperin kuviointi pääsee vielä oikeuksiinsa, siksi valkoiset kynttilät!

Aluksi siis leikataan lautasliinasta vanulapun kokoisia ympyröitä. Minä jätin taustapaperin ohjeesta huolimatta paikoilleen, sillä olisi tuntunut hullulta heittää ne roskiin..Alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan jättämään vain lautasliinan uloin kerros. Steariinin sulatin vesikattilan päällä omassa kulhossa. Kun steariini alkoi sulaa, otin kattilan pois liedeltä ja loputkin pätkät sulivat siinä hiljalleen. Kattilan kansi kannattaa varata lähettyville, sillä steariini voi leimahtaa, jos se kuumenee liikaa. Otin yhden vanulapun kerrallaan grillipihteihin ja uitin sen steariinissa. Laput laitoin kuivamaan leivinpaperille, missä ne kuivuivat varmaan kymmenessä minuutissa. Lopuksi keräsin sytytyslaput käyttöä odottaneisiin lakritsipurkkeihin. 

Kokeilin myös vanulapun korvaamista parilla erilaisella jätepahvilla, mutta näiden lappujen ulkonäkö ei ollut erityisen kaunis. En niistä ottanut edes kuvaa.  Lautasliinan alla on hyvä olla jotain valkoista, ainakin jos lautasliinan pohjaväri on valkoinen. Vanulappujen tilalle voisi kokeilla valkoista hukkakangasta, esim. vanhaa lakanaa tms...Flanelli imisi varmaan hyvin steariinia. Hukkakangas olisi vanulappua ekologisempi vaihtoehto! 

Paperilautasliinoista käytin esikoisen lakkiaisista saakka laatikossa lojunutta Finlaysonin Kesäkuu -kuosia, sekä Marimekon Kuusikossa -kuosia. Aika ihana tuliainen tai lahja olisi kaunis purkki näitä lappuja!

Inspiroivaa vuoden aloitusta!

Taina

Joulukuusen ja -vihreiden uusiokäyttöä / DIY talvikranssi

Joulukuusi kannettiin jo viime viikolla pihalle. Sitä poissiivotessa tuli mieleen, että kuusesta saisi valtavan kranssin tai monta pienempää. Eilen ryhdyin tuumasta toimeen. Vaikka kuusemme oli, kuten tavallista, jalokuusi, en halunnut käyttää kranssiin pelkkää kuusta. Niinpä napsin oksia myös terassille ostamastani isosta sypressistä (en usko, että se näyttää hyvälle muutenkaan kovin pitkään), sekä pihan  timanttituijasta. Ilmeisesti tuijassa yöpyy tähän aikaan vuodesta pikkulintuja, olin saada sydänkohtauksen pariin otteeseen, kun pimessä kävin oksia leikkaamassa.

Kranssinpohjana käytin tällä kertaa keväällä tilaamaani Parolan rottingin kranssirengasta. Tämä on muistaakseni 40 cm halkaisijaltaan. Minulla on näitä oikeasti kaksi kappaletta, sillä olen ajatellut tehdä uuden version makuuhuoneen valaisimesta ja käyttää näitä kranssirenkaita siinä, mutta toistaiseksi tuo on jäänyt (jännä juttu) tekemättä...

Rottinkia suojellakseni ja toisaalta saadakseni oksat paremmin kiinnittymään kieputin kukkakaupasta ostamaani kukkateippiä renkaan päälle. Ainakin rottinkisen hulavanteen päälle on ollut hieman vaikea saada sidottua tiukasta oksia, sillä rottinki on vähän liukasta ja hulavanne melko paksu. 

Kuusesta leikkasin aika reilunkokoisia, ehkä noin 20 -senttisiä, oksanpäitä. Sypressin ja tuijan oksat olivat hieman lyhyempiä. Jokaista lajia oli muistaakseni noin 15 oksaa. Solmin ensin oksat nipuiksi, joissa jokaisessa oli pohjalla kuusenoksa, välissä sypressi ja päällimäisenä tuijanoksa. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä jokaisesta omia nippujaan ja vuorotella niiden solmimisessa, mutta tällä kertaa päädyin siis tekemään sekanippuja. 

Niput solmin samalla paksummalla kukkalangalla (eli vihreällä rautalangalla) renkaan ympäri rautalankaan kieputtaen. Joskus aiemmin solmin jokaisen nipun omalla rautalangalla, mutta tykkään enemmän tästä tavasta, jossa rautalankarulla kulkee työn mukana, eikä lankaa tarvitse pätkiä. Kuvassa näkyy myös rulla ohuempaa kukkalankaa, mutta sitä en käyttänyt tällä kertaa. Varasin sen vain käden ulottuville kranssia aloittaessani.

Kun niput peittivät koko renkaan, tein vielä kuivatuista appelsiinisiivuista, juuttilangasta ja puunvärisistä helmistä koristeen kranssin keskelle. Nuo appelsiinisiivut on minusta niin ihania!<3 Noista siivuista voisi tehdä vaikka kranssin pelkästään tai ripustaa niitä mobileksi...

Aika mukava tapa käyttää joulukuusta ja jouluvihreitä, kun parasta ennen päivä niissä on mennyt umpeen!  Ulkona ikivihreät kranssit säilyvät yleensä hyvin. Olikohan juhannuksen tienoilla, kun viime vuonna purin kuusikranssin etuportaalta...;) Kuusta on muuten runsaasti jäljellä, joten jos joku ystävistä kaipaa kuusenoksia, niin täältä saa tulla hakemaan!  

Tänään latoin valkoiset kynttilänpätkät uusiokäyttöön, mutta se on oman postauksen arvoinen juttu.:)

Pehmeää paluuta arkeen!

Taina 

Simppeli rottinkikranssi ja etuterassin juhannusasu

Tänä vuonna vietämme jälleen juhannusta kotona omalla porukalla. Miehellä jatkuu työt ensi viikolla, joten emme jaksa lähteä ajamaan juhannusruuhkiin mökille pohjoiseen. En tosin edes muista, milloin olisimme viimeksi siellä juhannusta viettäneet... Meille sopii kotijuhlat, oman fiiliksen mukaan voi nauttia muutamasta kesäpäivästä ja -yöstä sydämen kyllyydestä, ja kyllä nyt kelpaa nauttiakin! Iltaisin ajattelen, että nämä illat on kyllä parasta just nyt. Aamulla puutarhassa kierrellessäni päätänkin, että kyllä nyt on ihanaa...On kai vain todettava, että kesä (tällaisena kuin se nyt on) on parasta.<3

Vaikka meille ei ole vieraita tulossa tai muutenkaan tarvetta laittaa paikkoja, muuta kuin omaksi iloksi, olen yleensä viimeistään tässä vaiheessa siivoillut etuterassin edustuskuntoon kevään jäljiltä, niin nytkin. Tuo etuterassi näkyy meiltä tielle, joten tykkään, että se olisi lähes aina kauniisti sisustettu.:) Huomasin tosin, että terassi pitäisi jälleen kerran pestä, sillä siitepölyä on varsinkin terassin nurkissa, vaikka pari kertaa olen tainnut pestä tuon terassin jo aiemmin tässä keväällä ja kesän alussa. Pienen terassin pesu on onneksi nopea homma. 

Toukokuussa sairastaessani tein nettiostoksia Parolan rottingilta. Jotain puuhaa sitä on keksittävä kipeänä ollessa...Olin jo pitkään haaveillut isosta, rottinkisesta, kranssipohjasta, ja mielestäni rottinkivanne on juuri sellainen. 

Eilen viimein ryhdyin tuumasta toimeen eli nappasin maljakosta toissaviikkoisen kimppuni eukalyptuksen oksat (osa kimpusta on edelleen keittiön pöydällä pikkumaljakoissa), rautalankaa ja satiininauhan, joka on tullut jonkun Florencian ihanan kimpun mukana. Sidoin eukalyptuksen oksat vanteeseen rautalangalla, lisäsin muutaman oksan valkoista laventelia ruukusta (varmaan pysyy hyvänä, kun sitä kerran kuivatetaan tuoksuihinkin...?) ja lopuksi solmin satiininauhan peittämään viimeistä sidoskohtaa. Aikaa meni enintään vartti! Juuri sellainen diy -juttu, josta tykkään.

Hieman kauemmin vierähti, kun sovittelin terassilla jo ennestään olleita kukkia ja tavaroita silmiäni miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Tarjotinpöytä on ollut etuterassilla muistaakseni viime syksystä saakka. Tällä hetkellä sen päällä on punoskorilla lumipalloheisi, jonka ostin reilu viikko sitten. Se odottaa istuttamasta, joten täytyy keksiä jotain muuta tuohon, kunhan alan istutushommiin. 

Ystäväni toi minulle valkoisen hortensian kyläillessään. Istutin hortensian isompaan ruukkuun yhdessä lankaköynnöksen kanssa. Ne viihtyvät tuossa etuterassilla, sillä se on pohjoisen suuntaan. Takaterassimme on aivan liian kuuma paikka hortensialle. Palloamppeliin istutin tänä vuonna neilikkaa ja apilaa. Neilikkaa siinä on ollut ennenkin, sen olen todennut viihtyvän paremmin tuossa kuin takaterassilla, apila näyttää kasvavan kohisten, sillä taitaa sopia paikka kuin paikka!

Kannoin sisältä kukkaämpärin portaille, tarkoitus on kerätä siihen iso kimppu luonnonkukkia juhannukseksi. Tällä hetkellä siinä on oman pihan akileijoja. Oveen ripustin kranssin, joka mielestäni sopii tähän alkukesään. Olen aikoinaan hankkinut noita ovikransseja vuosien saatossa monia, niitä on kiva vaihtaa vuodenaikojen ja tilanteiden mukaan. Tekokukkakranssissa on se hyvä puoli, että ne eivät lakastu, ja aika luonnollisennäköisiäkin ne ovat nykyään.

Kranssin satiininauha lepatti eilen tuulessa niin kauniisti.<3 Joka kerta ovesta kulkiessani havahduin kauneuteen. Eikö niin pitäisi käydä joka kerta?

Aurinkoista keskiviikkoa!

Taina

p.s: Uusin Kotivinkki (13/19) ilmestyi tänään ja sen kannessa on aivan ihana kranssi sidottuna rottinkiseen kranssipohjaan. Myös sisäsivuilla on kauniita rottinkikransseja vihreillä köynnöksillä ja jouluruusun kukilla toteutettuna. Vink, vink!