Avoimet siirtolapuutarhat - Ideoita ja inspiraatiota

Jo viime kesänä Koivikon Katveessa -blogin Jenspa laittoi minulle kerran viestiä, että kannattaa suunnata Lahden Kotiniemeen, missä sijaitsevat siirtolapuutarhat avasivat tuolloin pihansa yleisölle ihasteltavaksi. Viime kesänä en paikalle ennättänyt, mutta tällä viikolla mainoksen nähdessäni päätin mielessäni, että tapahtuma ei jää tällä kertaa väliin. Niinpä eilen suuntasin ystäväni Tiinan kanssa, kamera tietenkin kaulassa, tutustumaan ensimmäistä kertaa elämässäni siirtolapuutarhojen maailmaan.

En ole oikeastaan täysin ymmärtänyt siirtolapuutarhamökkien ideaa...Ilmeisestikin mökkejä hankkivat kerrotaloissa asuvat ihmiset, jotka kaipaavat pihaa, puutarhaa ja kuopsuttamista? Nämä Kotiniemen tontit ovat hieman yli 300 neliön suuruisia. Suurin osa kohtaamistamme asukkaista oli yli 5-kymppisiä. Useimmista pihoista sellainen olo, että neliöitä voisi olla enemmänkin, ilmeisen intohimoiset puutarhurit päätyvät siirtolapuutarhan ostamiseen.:) Siirtolapuutarhojen mökit ovat ymmärtääkseni aina kuivanmaanmökkejä. Tuossa Kotiniemessä on veneranta, eikä uimarannallekaan ole pitkä matka. Läheinen järvi taitaa olla Alasenjärvi.

Tapahtumaan lähdin hakemaan ideoita ja inspiraatiota omaan pihaan. Ideoita on toki jo ennestäänkin kassillinen odottamassa toimeen ryhtymistä sekä rahan järjestymistä ideoiden toteuttamiseen...Jotkin ideat saivat tuolta selkeytymistä, kuten hyötyviljelyalueen myllerrys, tai oikeastaan selkeyttäminen ja helppohoitoisuuden parantaminen, mikä on ollut mielessäni viime keväästä saakka. 

Ihan uusia ideoitakin löysin! Näin mm. kivan telineen parvekelaatikoille, jotenkin se oli aivan meidän kodin tyylinen, yksinkertainen ja musta. Sellainen voisi sopia terassin reunalle. Hyvä idea mielestäni oli maanpeitekasvien istuttaminen pensasaitataimien väleihin. Osalla kasvoi aronian välissä hopeahärkkiä, joku puolestaan oli juuri istuttanut suikeroalpia uuden pensasaidan väleihin. Puutarhoista löytyi myös perennoja ja kesäkukkia, jotka aion laittaa omalle toivelistalleni muistiin. Pelkästään kukista ja istutuksista tulikin lopulta niin paljon ihania kuvia, että niistä teen oman postauksen!

Kun ulkomaanmatkoilla tykkään kaupunkilomilla kuvailla parvekkeita, ovia ja ikkunoita, siirtolapuutarhojen pihoihin johdattavissa porteissa, usein upeine köynnöskasveineen, koin samankaltaista kauneutta. Minusta on kiva, ettei kaupunki ole kaavoituksellaan määrittänyt portteja samanlaisiksi. Yllätyin mökkien värityksien suhteen. Olen ohiajellessa mieltänyt mökkien olevan perinteisesti punaisia tai keltaisia. Alueella oli useitakin mustaksi maalattuja mökkejä, jotka erityisesti ovat mieleeni! Jotenkin kuvittelin myös, että mökit olisivat lautamökkejä, olin väärässä. Ainakin Kotiniemen mökit näyttävät olevan hirsimökkejä.

Yksi pihoista oli erityisen ihana!<3 Mökistä ja pihasta pitää huolta kaksi sisarusta äitinsä kanssa. Toinen siskoista oli paikalla esittelemässä pihaa. Hän kertoi, että heillä maut käyvät melko hyvin yhteen. Pihaa oli rakennuttu yhdessä 11 vuotta. Kokonaisuus oli mielestäni erittäin siisti ja tyylikäs, mutta silti yllätyksellinen ja kodikas! Istutusten ja rakenteiden värit oli selvästi tarkkaan harkittu ja värivaletti tarkasti rajattu. Sisustuksellinen puutarha.<3

Aika ihania kesäkeitaita, eikös? Iso kiitos kaikille eilisen tapahtuman järjestäjille ja mahdollistajille!<3 Palataan niihin kukkiin, kunhan ennätän kuvat valkkaamaan!

Kaunista viikkoa!:)

Taina

p.s.: Kukkailotteluun voi osallistua vielä tänään!

Liljoja & ale -ostoksia kotiin - Kukkailottelua

Kesällä tulee vähemmän käytyä kukkakaupassa, sillä luonto ja piha tarjoavat kukkia maljakkoon, ja toisaalta, ainakin toistaiseksi meillä on pihassa niin paljon tilaa perennoille, että kesällä kukkaeurot tulee kannettua puutarhoille. Toisinaan sieltä kukkakaupasta tosin voi samalla löytää perennoitakin...vaan ne kukkaset jääköön toiseen postaukseen.;) Hyvässä kukkakaupassa käynti voi olla kesällä ja lomallakin se viikon kohokohta! Sain  tästä jälleen itselleni muistutuksen.

Pitkästä aikaa (no, sehän on suhteellista, mutta itselläni tämä tarkoittaa useampaa viikkoa) menin Villiviiniin, sillä toivoin löytäväni jotain, joka sopisi korkeudeltaan joko Marimekon Ming- tai Urna -maljakkoon, ehkä jotain vaaleanpunaista, muttei liian vaaleanpunaista, sellaista, joka sopisi Hobby Hallin alesta ostamiini Annon tyynynpäällisiin. Löytyihän sitä! Liljoja nimittäin. Ei tuoksuvana, sillä tuoksuliljojen suhteen olen tullut hieman herkäksi. Nämä liljat ovat siis hajuttomia, mutta vestoksellisen kauniita! Sopivat mielestäni upeasti Mingiin.

Hobby Hallin ale-tarjoukset ovat tosiaan osuneet viime aikoina itselläni heikkoon kohtaan. Selasin yksi ilta sähköpostia, ja huomasin, että kaikki Annon tuotteet olivat puoleen hintaan vain tuon päivän ajan, ja kello lähenteli tietenkin puolta yötä. Olin pellavaisia tyynynpäällisiä hypistellyt kaupoissa, joten tuli kiire saada kellan- ja ruskeansävyiset, sekä yksi vaaleanpunainen päällinen tilaukseen. Vaaleanpunainen jäi vielä odottamaan kaappiin, sillä se olikin ihan samaa sävyä kuin talvella Pulsan Asemalta ostamani samettinen Linumin päällinen.

Hobby Hallista tilaisin muutamia viikkoja sitten myös himoitsemani Marimekon Flower -maljakon, kun huomaisin kaiken Marimekon olevan -20 prosentin alessa.  Ainoa pulma oli värin valitseminen, vaaleanpunainen oli lopussa, muutoin olisin tilannut sen. Päädyin arpomisen jälkeen oliivinvihreään. Se on kyllä kaunis. Ja kuten kaikki Marimekon maljakot, sitäkin voi mielestäni käyttää asetelmissa ilman kukkia. Nämä tyynyliinat ja maljakko ovatkin ainoat ale -ostokseni koko kesänä. Kirppisostoksia ei taideta laskea ale -ostoksiin...?;)

Kiitos edelliseen Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan kukkien tuomaa iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Linkki on auki kesäiseen tapaan maanantai-iltaan saakka, jotta useampi ennättäisi osallistua.:) Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Iloista viikonloppua!

Taina

An InLinkz Link-up

Mamma Mian maisemissa - Skiathos ja Skopelos

Kävimme alkuviikosta katsomassa Mamma Mia -elokuvan kakkososan. Tykkäsin, ja mieskin tykkäsi, vaikkei hän useinkaan tykkää musikaaleista. Abban musiikki on niin tarttuvaa, että tuskin olen ainoa, jonka on katsomossa pakko ainakin vähän hyräillä mukana.;D 

Aikoinaan, ennen tämän blogin syntyä, saimme juuri Mamma Mia -elokuvasta ajatuksen matkustaa elokuvassa näkyviin upeisiin Kreikan maisemiin. Uudempi elokuva on enimmäkseen kuvattu Kroatiassa, mutta ensimmäistä kuvattiin Skiathoksen ja Skopeloksen saarilla Kreikassa. Elokuvan jälkeen tuli sellainen olo, että on pakko etsiä kuvat vuosien takaiselta matkaltamme ja jakaa maisemat ja tunnelmat täällä blogissa. Kuvien etsiminen olikin ihan oma lukunsa, ilmeisesti juuri kyseisen vuoden kuvia on tuhoutunut vahingossa...Postauksen kuvat ovat kännykkäkuviani, onneksi kännyköissä oli jo tuolloin melko hyvät kamerat!

Matkan Skithokselle teimme kesä-heinäkuun taitteessa 2012. Lennot mies varasi Aurinkomatkoilta, joka ainakin tuolloin teki pakettimatkoja saarelle. Hotellin varasimme oman budjettimme mukaan netin kautta. Hotellin nimi oli Magic Hotel, ja ilmeisesti hotelli toimii edelleen. Olimme erittäin tyytyväisiä hotelliimme. Huoneistomme oli kaksikerroksinen ja parvekkeellinen. Pojat nukkuivat samassa tilassa, mutta parvella. Aamupala oli oikein hyvä ja sitä tarjoiltiin kauniilla terassilla, josta oli merinäköala.  

Olemme useammassa paikassa Kreikassa matkailleet, mutta nämä kaksi saarta eroavat suuresta osasta Kreikkaa ainakin siinä, että saarilla kasvaa puita, tai oikeastaan metsää. Molemmat saaret hurmasivatkin vehreydellään. Matkaamme sattui myös sadekuuro, jollaista en olisi voinut kuvitella Kreikassa kesällä olevankaan. Tämä tapahtui sellaisena aamuna, kun olimme lähdössä laivareissulle Skopeloksen saarelle. Katujen viemäreistä suorastaan syöksyi vettä ylöspäin, vettä tuli niin paljon. Sateen jälkeen lämpö palasi hetkessä, mutta epäilen, että juuri kosteus on se syy, miksi näillä saarilla puita kasvaa.

Skiathoksen saarella rantoja riittää! Kaikkiaan niitä on yli 60. Me taisimme käydä vain kahdella.;))) Hotellimme alapuolella oli Agia Paraskevi -ranta, hiekkaranta (Kreikassa on aika usein kivirantoja), jolla kävimme muistaakseni useamman kerran viikon aikana. Toinen ranta, jossa kävimme, on Koukonaries -ranta. Se on joskus valittu yhdeksi Välimeren kauneimmista rannoista. Tuon rannan lähistöllä oli myös nudistiranta, Little Banana, ja meidän kuopusta huvitti tuolloin kovin ajatus nakurannasta, jonka nimi on pikku banaani.:)

Vuokrasimme yhdeksi vuorokaudeksi auton, ja noissa maisemissa sen on hyvä olla sellainen, joka jaksaa kivuta mäkiä. Meidän automme oli Suzuki Jimny, eli pienehkö jeeppi. Sillä kävimme läheisen mäen päällä juomassa jotain kylmää ja ihastelemassa näkymiä. Pakko tunnustaa, että minua hirvitti mäelle kavutessa suurin piirtein yhtä paljon kuin taannoin hiekkadyyneillä Dubaissa. Jyrkimmät mäet oli päällystetty betonilla, oletettavasti pelkoni alaspäin liukumisesta ei ole ihan turha...

Skopelos muistuttaa hyvin paljon Skiathosta, mutta jäi sellainen olo, että siellä on vielä rauhallisempaa, sillä Skopeloksella ei pääse lentäen. Haaveissa onkin ollut noista päivistä saakka uusi matka samalle suunnalle, mutta niin, että yöpymisiä olisi molemmilla saarilla. Laivamme Skopeloksella ei valitettavasti mennyt maihin siinä kohdin, mistä olisi päässyt kipuamaan Mamma Mia -elokuvan loppukohtauksen kirkkoon. Luultavasti en ole paikasta kummoista kuvaa saanut kännykkääni, sillä sellaista en muista olleenkaan. Samoin ikuistamatta jäivät laivamatkalla delfiinit! Parissakin kohtaa delfiinit seurasivat laivan sivuilla (ehkä miehistö syöttää niitä..), mutta parhaat kuvauspaikat menivät nopeimmille ja pisimmille.:/

Ruoka Skiathoksella oli erityisen hyvää. Jos vertaan esim. Kreetan  tai Rhodoksen ravintoloihin, Skiathoksella hyvää ruokaa sai jokaisessa ravintolassa, jossa kävimme. Elämäni parasta lammasta olen syönyt tuolla, ravintolan nimi oli Portobello. Ruokailimme siellä pari kertaa. Kuvissakin näkyy ravintolan keskellä kasvanut oliivipuu, jollaisen toivoisin omaankin pihaan! No, oikeasti olisi parempi, että ilmasto ei muuttuisi enää yhtään. Niin surullista, miten metsäpalot parhaillaan piinaavat mm. Kreikkaa.

Upeat maisemat, hyvin hoidetut talot, satamassa huvijahdit...Yksi juttu vielä! Koska noilla saarilla on puita, oli iltaisin riesaa myös "hyttysistä". Ne olivat ainoa asia, jota en saarilta jäänyt kaipaamaan. Näitä kuvia läpikäydessä alkoi tuntua, että kyllä pitäisi monen vuoden jälkeen päästä näihin maisemiin. Josko vaikka haaveeni kivuta Agios Ioannis Kastr -kirkkoon vielä toteutusi...

Taina