Pölkinvuoren kasvimaailma - Kevään kukkaistutusten suunnitteluun inspistä

Heissan ja mukavaa perjantai-iltaa!  Mielessäni on viime aikoina ollut kukkasipuleiden istuttaminen, vaikka yhtään sipulia en ole vielä hankkinut. Kai se on tapani varautua pimeään vuodenaikaan. Sitä jaksaa paljon paremmin, kun on jotain, mitä odottaa.:) Ihan pian täytyy varmaan laittaa sipuleita tilaukseen. Viime aikoina olen katsellut näitä kesäkuisia kuvia useampaan kertaan ja ihaillut kukkarunsautta. Inspiroidun! Toisinaan enemmän on vain enemmän!

Kävin kesäkuun alussa ystäväni kanssa Urjalassa, Pölkinvuoren kasvimaailmassa. Ensimmäisen kerran luin paikasta joskus kevättalvella, koronan jo iskettyä Suomeen Tuolloin surin, että vierailu Pölkinvuorelle ei olisi tänä vuonna mahdollista... parhaaseen kukinta-aikaan ainakaan. Vaan eipä kannata murehtia etukäteen, läksimme matkaan heti loman koittaessa, emmekä tehneet reissua turhaan. Oli kyllä vähän sellainen olo, että onkos tämä nyt vielä viisasta, koronan vuoksi...No, kukat sumentavat minulta järjen, minkäs teet!

Useimmat narsissit olivat toki kukkineet jo kesäkuun alkuun mennessä, mutta metsäpuistikossa riitti vielä yllin kyllin ihasteltavaa ja niitä narsissejakin oli kukassa vielä jonkin verran. Jos asuisin yhtään lähempänä, kävisin tuolla keväällä ja alkukesästä useamman kerran. 

Minulle saa suositella, jos tiedät jonkun erityisen hyvän paikan sipuliostoksille. Pölkinvuoren kasvimaailma myy juuri nyt kukkasipuleita ja ajattelin kokeilla sitä kautta tehdä ainakin pienen tilauksen. Joko sinulla on kukkasipuleita ostettuna?

Rentouttavaa viikonloppua!

Taina

Kesä 2020, onnen pieniä pipanoita

Elokuun viimeistä viedään, vaan kuten eilen sanoin, ei vielä heitetä heippoja kesälle! Sateisen päivän jälkeen näyttää ilma juuri kirkastuvan ja loppuviikosta on luvattu jälleen lämpimämpää. Säästä ei ollut nyt tarkoitus kirjoitella, vaan kuulumisia ja muistoja kuluneesta kesästä. Kaikenlaista kivaa siihen on mahtunut. Onneksi me ja suurin osa suomalaisista saimme viettää lopulta kesän, jossa korona ei näytellyt suurta roolia!

Keväällä tuntui, että mentiin aika tavalla jaksamisen äärirajoilla. Toukokuun lopulla kirjoittelin koronatuntoja opettajan näkökulmasta. Kesäkuussa kävimme vielä ensimmäisillä viikoilla siivoamassa vanhaa koulurakennustamme, sillä olemme aloittaneet väistötiloissa nyt elokuussa. Olinkin aika tavalla yllättynyt itsestäni, miten helposti tänä vuonna lomamoodiin siirtyminen kävi juhannuksen tienoilla. Yleensä paras keino irtautua töistä, olisi lähteä heti loman alussa reissuun. Nyt(kään) se ei ollut monestakaan syystä mahdollista. Juhannusviikolla aloin järjestellä juhannusjuhlia ihan vimmalla. Tein raparperimehua ja Louhisaaren juomaan, testailin reseptejä kuin olisi ollut suuretkin juhlat tulossa. Ehkä se oli sitten minun keinoni tällä kertaa irtautua työajatuksista. Oli ihanaa järjestää juhlat ja nähdä sisaruksiani perheineen, viettää heidän kanssaan pari superaurinkoista ja ihanaa päivää!

Parhaat hetket kotosalla on tänä vuonna vietetty meidän terassilla. Kesän paras ostos oli ilmatäytteinen poreamme, jonka ostimme juhannuksen jälkeen. Ammetta on käytetty viikottain siitä lähtien, useamman kerran viikossakin. Siinä on ollut kiva rentoutua jumpan tai juoksun jälkeen, viikonloppuisin olemme saunoneet, lilluneet ammeessa ja kuivatelleet terassilla musiikkia kuunnellen. Vähän kuin olisi lomalla ulkomailla, sillä ulkomaan lomiin lähes aina liittyy vedellä lotraaminen tavalla tai toisella.

Vaikka ulkomaille ei ollut asiaa, ei se haitannut, sillä kotimaassa riittää kyllä mukavia paikkoja nähtäväksi. Heti kesäkuun alkupäivinä houkuttelin työparini ja ystäväni Tiinan kanssani Pölkinvuoren Kasvimaailmaan ihastelemaan sipulikukkien kukintaa metsäpuistikossa. Olin lukenut paikasta joskus talvella ja surrut ennakkoon, ettei sinne voi tänä vuonna päästä kukkien parhaan kukinnan aikaan. Ehkä se kaikkein paras kukinta oli tuolloin takana, mutta paikka teki meihin silti vaikutuksen. Eri sipulikukat kukkivat vähän eri aikaan ja istutuspaikastakin riippuu, mihin kohtaan kukinta osuu. Jos asuisin lähempänä kävisin tuolla monta kertaa kevään/alkukesän aikaan! Kuvia tuolta reissulta en ole ehtinyt julkaisemaan, joten voipa olla, että jonain sateisena syyspäivänä piristän teitä mielettömällä alkukesän kukkapläjäyksellä...

Toinen päiväreissu, jonka teimme miehen kanssa kaksistaan, suuntautui Kotkaan. Sapokan vesipuisto oli vielä upeampi kuin uskoinkaan. Ajelimme takaisin kotiin Strömforsin ruukin kautta. Sapokan tavoin se on ollut pakkopäästäkäymään -listallani jo monta vuotta. Olisi kyllä ollut kiva jäädä yöksi reissuun, mutta emme olleet siihen mitenkään varautuneet. Tämä kun oli jälleen niitä reissuja, jolle lähdimme ajatuksella "pois pilven alta". Joskus tuntuu, että pilvet ovat jämähtäneet juuri meidän kohdalle. Onneksi autolla pääsee!

Asuntomessut ovat kuuluneet kesiini usein. Keväällä messujen toteutuminen näytti hyvin epävarmalta, vaan niin saatiin messut kuitenkin pidettyä! Messut sulkivat ovensa eilen. Koosteen lisäksi olen postannut Honka Huomenesta, Dublio Aallosta, HEVI kivitalo Lumitiikeristä sekä Designtalo Purosta. Vielä olisi ainakin pari taloa, jotka haluaisin esitellä sellaisille, jotka eivät messuilla päässeet käymään. Asuntomessut on muuten avautumassa nyt messujen päätyttyä virtuaalisesti! Kannattaa siis ottaa Asuntomessujen some-kanavat seurantaan.

Kesällä kotia on laitettu vain pikkuisilla jutuilla. Eteisen tauluseinä tuli muistaakseni valmiiksi kesäkuun puolella. Terassille hankin uudet tuolit ja pöytäryhmän alle ison juuttimaton. Keittiöön sain kaipaamani tilavamman hyllyn Marimekko -mukeille. Aika pieniä juttuja, mutta olen näistä erittäin onnellinen. 

Huomasitteko, että tänä keväänä ja kesänä lähes kaikki, mikä kukkii, on kukkinut upeammin kuin koskaan? Ihan kuin luontokin olisi tiennyt, että se on juuri oikeaa lääkettä raskaaseen kevääseen. Minä olin puutarhasuunnitelmine aivan auttamattoman myöhässä. Vaikutti siltä, että kaikki ihmiset ovat istuttaneet pihat täyteen perennoja, jäljellä oli kesäkuussa vain eioota tai raaskuja. Tästä on tullutkin aika tavalla kesä, jolloin en tehnyt puutarhassa mitään. Kitkin rikkaruohoja silloin tällöin ja keräsin kotiloita aina, kun niihin törmäsin. Ehkäpä tästä syystä minua on alkanut nyt jo kovasti mietityttää ensi kevään ja kesän istutuspuuhat. Ajattelin olla ajoissa.:) 

Tällainen kesä täällä..Ei hassumpi lainkaan. 

Toivottavasti sinunkin kesäsi on ollut pieniä, iloisia, asioita tulvillaan!<3

Taina

Kukkia, koulutusta ja lisää kukkia - Viikon varrelta

Kesällä olisi rutkasti enemmän postausaiheita talveen verrattuna, mutta ainakaan vielä ei ole oikein tehnyt mieli istuskella tietokoneen äärellä...Ajattelinkin pitkästä aikaa tehdä rehellisen sillisalattipostauksen, joista osasta aiheista voisi postailla ihan erikseen, mutta tuleepahan varmistettua, että nämä jutut tallentuvat näin edes jotenkin blogiinkin. Olkaa hyvät, siis sillisalaattia, kukkaisaa sellaista!

Aloitetaan aikajärjestyksessä vaikka viikonloppukimpusta, jonka hain viime perjantaina Florenciasta. Ihana hakea välillä kesälläkin ihan oikea, sidottu, kimppu leikkokukkia! Valko-vihreä kimppu oli niin kaunis, että sain siitä inspiksen uusien profiilikuvien ottamiseen. Kun lamppu syttyy, pitää toimia.:) Ojennan kameran silloin tällöin miehelle ja annan vähän ohjeita kuvien suhteen. Hän osaa mielestäni ottaa hyviä kuvia, ja minä osaan olla suht luonnollinen kameran edessä hänen kanssaan. Näistä tällä kertaa otetuista tykkäsin eniten kuvasta, jossa nuuhkuttelin noita viikonloppukimpun pioneita. Kuvassa on minusta kiva tunnelma, vaikka osa hiuksista on lähtenyt karkuteille.

Viikonloppuna käväistiin miehen kanssa kyläpäivillä Vääksyssä, ja poikkesin samalla Zoom Designiin, hakemaan kukille uutta vaasia eli Nicolas Vahén säilytysämpäriä. Ämpärin sisälle mahtuu hyvin lasimaljakko. Pysyy ämpärin sisusta siistimpänä, jos vaikka haluan säilyttää siinä joskus jotain muuta kuin kukkia! Lupiinitalkoisiin olen osallistunut vasta tämän yhden kimpun verran, jolla itse osallistuin viikon Kukkailotteluun. Tällä viikolla teemana on Pientereelta poimittua, ja aikaa osallistua vielä pari päivää. Ensi viikon teemana on Kukkaseppele. Ohjeet Kukkailotteluun löytyy tästä postauksesta.

Sunnuntaina ajoin Tampereelle oppimaan uutta Brändipäivään Villa Wiviin. Valokuvaaja Petra Veikkolan ja Helmivillakon Erika Välimäen vetämä päivä tarjosi paljon ajattelimisen aihetta ja jonkin verran myös luovaa tekemistä. Meitä oli innostavien vetäjien lisäksi 12 innokasta naista jakamassa tätä hienoa päivää. Koulutuspäivä oli mielestäni antoisa, ja pään sisällä ajattelutyö jatkuu. Villa Wivistä ja Brändipäivästä saisi ihan oman postauksenkin, mutta annan nyt itselleni aikaa työstää omia ajatuksiani, ja jos aihe myöhemmin tuntuu pulpahtavan pintaan, postaan siitä perinpohjaisesti. Vaikka minulla oli kamera mukana kurssilla, otin suurimman osan kuvista kännykällä. Niiden siirtäminen koneelle on jostain syystä (mistä en mitään ymmärrä, koska liikaa tekniikkaa) tällä hetkellä niin hankalaa, että joudutte tyytymään pioneihin, jotka kuvasin päivän päätyttyä ikkunalaudalla.

Tiistaina ajelin Facebook -kirppisostoksen perässä Järvenpäähän. Sovellus näytti aluksi, että edullinen lampaantalja (olin juuri todennut, että niille olisi vielä tilausta) olisi myynnissä Iitissä, joten laitoin viestin sillä mielellä, että Iitti on ihan tuossa vieressä. Kun selvisi, että talja onkin Järvenpäässä, en enää halunnut perua kauppoja, siispä päätin liittää reissuun vähän matkailua. 

Taljan edellinen omistaja asuu ihan lähellä Ainolaa, Jean Sibeliuksen kotia, joka minulla oli käymättä. Satuin Ainolaan hyvään aikaan, sain kulkea talossa ihan yksikseni, flyygelin viritystä kuunnellen. Video talon sisältä löytyy Insta -tilini profiilin alta. Hurmaannuin täysin Ainolan tunnelmasta ja satumaisen ihanasta puutarhasta. Jean ja Aino saivat asua Ainolassa pitkän, ja ilmeisen onnellisen, elämän. Käkkyräiset, suuret, männyt Ainolan pihassa ovat varmastikin olleet olemassa, paljon pienempinä vain, jo Sibeliuksien eläessä. Ainolassakin olisi aihetta vaikka kokonaisen postauksen verran, mutta jääköön nyt kirjoittamatta. Suosittelen lämpimästi esim. kesäreissukohteeksi! Ennen Ainolaan menoa käväisin muuten ihastuttavassa kesäkahvilassa, Vellikellossa, joka sijaitsee myös Ainolan lähistöllä vanhassa viljamakasiinissa. Sille myös suositus.

Muuten olen tällä viikolla sitten touhunnut pihalla, terassilla ja Kesähuoneessa. Pesin höyrypesurilla terassin olonurkkausta, ja kiipeilin mummon keittiöjakkaralla, jota olen pitänyt erityisen tukevana kiipeilyalustana. Jakkara muuttui kuitenkin lentotukialukseksi, kun astuin liian reunalle jakkaraa höyrypesuri kädessä. Onni onnettomuudessa, suurimmat kolhut tulivat kyynärpäähän, joka on kestävää tekoa ja takareiteen, jossa on pehmusteet omasta takaa.:P Pientä osumaa ylpeyteen sain myös.:)

Ilmalentoani seuraavan päivän yritin ottaa vähän rauhallisemmin, ja tärkein tekoni tuona päivänä oli kranssin solmiminen Kesähuoneen oveen, ja lahjaksi saamani 100 upeaa ruukkuistutusta -kirjan selailu.:) Kaivelin terassille vähän rekvisiittaa vaatehuoneesta ja löysin sohvatyynyjä, jotka ostin monta vuotta sitten Kesähuonetta ajatellen. Osaa niistä olen käyttänyt olohuoneessa, mutta Kesähuoneessa niitä ei olekaan tarvittu.  Terassille ostin uuden juuttimaton Etolasta, sillä vanha, muovinen, oli jo niin likainen, ettei siitä tuntunut lika irtoavan edes painepesurilla. Halkaisijaltaan 140-senttinen matto on ihan passeli tuohon kohtaan, mutta riipputuolin alle sopisi minusta toinen samanlainen...

Eilen pesin Kesähuoneen ikkunat, ja kyllä nyt kelpaa katsella ikkunoiden läpi. Kunhan aurinko taas paistaa, täytyy ottaa kuvia, jotta uskotte.;) Kesäkukat alkavat olla paikoillaan, ja tomaatit ja yrtit täyttävät Kekkilän kasvulaatikon. Pihalla hommia riittäisi vaikka kokopäiväiseen puutarhurointiin, mutta se, mitä ei ehdi tänä kesänä, ehtii jonain seuraavista.:)

Kannattaa seurailla Instassa stoorien puolella, sinne on jotenkin helppo laittaa juttua pikaisesti, ilman tuntikausien viilauksia!:)

Oikein ihanaa viikonloppua!

Taina