Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulunodotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulunodotus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Joulu hiipii kotiin - Ensimmäinen adventti

 


Oikein mukavaa ensimmäistä adventtisunnuntaita! Nyt saa luvan kanssa joulutella! Jostain syystä en ole oikein päässyt tänä vuonna joulunodotustunnelmaan... tai ehkä se on uusi näkökulma jouluun. Sen näkökulman perustana on "vähemmälläkin selviää".  Eipä sen puoleen, jo monena vuonna olemme viettäneet joulua ihan vain omalla porukalla ja sillä tavalla, kuin meistä on hyvä. Muu olisi minusta hullua.  





Nyt viikonloppuna olen kodinhoitohuoneen yläkaappien kaivelun  ja koristeiden esille ottamisen sijaan tyhjentänyt tasoja kuivakukista, lyhdyistä, ja sen sellaisista, nostellut ylimääräisiä tavaroita jemmaan. Adventtikynttelikköäkään en ottanut tänä vuonna esiin. Tykkään niin paljon noista Marimekon Butticula- ja Puteli -kynttilänjaloista, että luulen meiltä irtoavan jotain vanhempia jälleen kirppismyyntiin. Joulukoristuksiksi olen suunnitellut lähinnä pahvitähti, kukkia ja kransseja. 




Tämän vuoden ensimmäiset hyasintit ovat auenneet vauhdilla, sillä takkaa on lämmitetty tässä viikonloppuna. Suunnittelin jo napsivani nuo kukat auettua maljakkoon leikoiksi. Hyasintit toimivat hyvin ulkonakin, mutta lämpötilan sahaamista miinus- ja plusasteiden välillä ne eivät kestä. Eli toivotaan, että olisi selkeästi muutama aste pakkasta!:)




Selkeä merkki talvesta on se, että pienet ja ohuet villapeitot eivät lämmitä riittävästi. Iltaisin olen aina jääkalikka. Otinkin taas käyttöön neulomani jättineulepeitot. Olohuoneessa käytössä oleva vaaleanpunainen on suosikkini kaikista tekemistäni. Jos haaveilet peiton neulomisesta, kannattaa käydä lukemassa postaus juuri tästä projektista!





Tänään syntyi jo toinen satsi piparkakkuja ja joulutorttuja. Normivuosina olen niitä yleensä vasta joulun alla leiponut. Taikinaterapia tulee tarpeeseen, kun tuo koronakin tuntuu aina vain jylläävän pahemmin. 




Edellisestä piparitaikinasta rakensin kasvihuoneen, nyt kokeilin uutta kuviokaulinta. Aika herkkuja ja kivannäköisiä tuli myös pipareista, joihin murskasin ranskanpastilleja taikinan sekaan...


Ihanaa joulunodotusta!
Taina


sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Joulua odotellessa voi uppoutua tunnelmaan



Leppoisaa sunnuntaihuomenta! Olen aloittanut tänä viikonloppuna joulunalusaikaan itselleni tyypillisen "hipsuttelun". Siihen kuuluu herääminen muiden vedellessä sikeitä, kynttilöiden polttaminen ja sellaiset jutut, joilla saa mukavasti joulumieltä, kuten joululehtien ja -kirjojen selailu ja helpot jouluiset askartelut. Eilen aloitin joulukalenterin tekemisen kuopukselle ja ajattelin vielä ainakin tämän kerran tehdä sellaisen esikoisellekin, vaikkei hän ole luukkuja joka aamu kotona aukomassa...On siis armeijassa. Ehkä niitä luukkuja on kuitenkin kiva avata sitten lomilla. Tämä on varmaan pojan mielestä noloa, että askartelen hänelle kalenteria ja vielä kirjoitan siitä julkisesti, mutta olen luottavainen, ettei hän itse käy näitä äitin juttuja lukemassa.:P Ajattelin ilahduttaa yllätyksenä.




Joulukorttien suhteen olen vielä odottavalla kannalla. Jos tuo postilakko jatkuu, niin eipä taida kannattaa askarrella niitä tänä vuonna lainkaan. Se olisi ensimmäinen kerta kai koko aikuis-iällä, kun kortit jäisivät lähettämättä. Olen kuitenkin toiveikas! Olisi myös hirmuisen kiva päästä lukemaan muutamat joulunumerot lehdistä, jotka ovat tässä lakon aikana ilmestyneet ja jääneet jonnekin jumiin.

Perjantaina meillä oli kuukausisiivous ja nyt on sitten jo kiva laittaa jouluista tunnelmaa ja sen kautta uppoutua joulunodotukseen. Blogiani seuranneille ei liene yllätys, että se tunnelma syntyy minulla aika pitkälti kukilla. Viime viikolla kirjoittelin ranskalaisista tulppaaneista ja ylipäätään tulppaaneista, jotka ehdottomasti kuuluvat jouluun. Kotiamme koristaa jälleen joukko kukkia, ensimmäisiä laatuaan pitkään aikaan: amaryllis, hyasintit, kimppu anemonea ja leinikkejä, sekä hopeabrunia.:) No joo, saattoi vähän karata käsistä, mutta puolustukseksi sanottakoon, että myin jälleen kirppiksellä vinon pinon turhaa tavaraa, ja pöydän tyhjennettyäni perjantaina suuntasin vain muutaman askeleen päässä olevaan Villiviiniin ja tämä on siis lopputulos. Olen luottavainen, että nämä kukkaset ovat sitä paitsi hyvin kestävää sorttia!




Joulupallot ajattelin ripustaa jälleen olohuoneen sarviin ja adventtikynttelikkö pitää kaivaa kaapista. Yksi tai kaksi kranssia olisi kiva ehtiä askartelemaan! Ehkä jotain samantapaista kuin viime vuonna... Siinä kai ne tärkeimmät joulukoristelut sitten ovatkin, lisätään adventin aikaan vaihtuvat kukkaset ja joulumusiikki taustalle. Joulukuuselle meillä on tällä nykyisellä järjestyksellä huonosti tilaa. En halua laittaa kuusta minnekään nurkkaan ja takan lämmittäminen tuo omat haasteensa kuusen sijoittamiseen. Viime vuonna meidän kuusi oli terassilla, lasioven takana. Saattaa olla, että tänä vuonna kuusta ei tule lainkaan... Se olisi kyllä suorastaan ennenkuulumatonta, sillä kuusi on ollut meidän perheen tärkein joulukoriste!  




Hei, tuli vielä mieleen; Viime vuonna meille kävi vahinko adventtikynttelikön kanssa, ja omasta hölmöilystäni haluaisin muistuttaa, että olkaa varovaisia, jos yhdistelette palavaa materiaalia tulen kanssa! Meillä oli onni onnettomuudessa, nyt olen viisaampi.

Mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa!
Taina


p.s: Joulumyyjäisten aika on myös käsillä. Kävin eilen sekä Muotoiluinstituutin joulumyyjäisissä, että Ornamon Design Joulu -myyjäisissä, molemmat jatkuvat tänään täällä Lahdessa. Suosittelen! Tänään aion suunnata Steinerkoulun joulumyyjäisiin. En ole käynyt niissä vuosiin, mutta kokemukseni mukaan ne ovat ehdottomasti käymisen arvoiset.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Jouluista tunnelmaa




Hyvää kolmatta adventtia!<3 Alkaa tuntua ihan joululta, toivottavasti sielläkin!<3 Itse en kaipaa paksua lumikerrosta, tuo pieni pakkanen riittää ihan hyvin, kun aurinkoa ei ole saatavilla. Hitunen lunta ja vähän pakkasta, ennusteiden mukaan taidamme saada ihan mukavan joulusään.:)





Tänä viikonloppuna on ollut jo aikaa valmistautua jouluun. Eilen kävin hakemassa havuja ja askartelin todella ison havukranssin etuterassille. Havuja jäi vielä ylikin, ja taidan tehdä niistä jotain vähän pienempää etuoveen. Kranssista nimittäin tuli hieman liian iso siihen laitettavaksi. Kranssista kuvia ja juttua myöhemmin, jos suinkin ennätän! Tänään aiomme suunnata ensin Koiskalan kartanon metsään ulkoilemaan ja ulkoilun päätteeksi hakemaan aamukahvin lisäksi ripauksen joulutunnelmaa kartanon meijeriltä (vanha postaus aiheesta).  Joulun kiireettömyyden ja rennon yhdessäolon lisäksi haluan erityisesti fiilistellä joulua etukäteen. Siinä mielessä täydellinen viikonloppu, kun ei ryhdy ahneeksi ja kuvittele ehtivänsä kaikkea.:)





Olohuoneen pöydälle rakensin perjantai-iltana asetelman, jossa yhdistelin uutta ja vanhaa. Kolmen hyasintin ruukun ostin ruokakaupasta viidellä eurolla. Muoviruukku, jossa hyasintit sellofaanin alla olivat, ei tietenkään käy kyseeseen, onneksi talvella maalaamani saviruukku oli juuri passeli hyasinteille.  Clasulla ihastuin vihreisiin tuikkukippoihin, Jyskissä taas pieniin joulupalloihin, joista toisen eli sinisävyisen setin pallot ovatkin jo adventtikynttelikön osana. Kesällä ostin Sokoksen kodinosaston tyhjennyksestä pussillisen vihreitä joulupalloja muutamalla eurolla. Havut saksin vanhemmasta asetelmasta, jonka vihreät vetelivät viimeisiään ja pienet, kävylliset oksat, napsin maljakosta. Ikivihreät näyttävät pitkään hyvältä (ihan varma en ole, ovatko nuokaan enää elossa...) ja ne on helppo vaihtaa tuoreisiin loppuviikosta, jos alkavat kärsiä lämpökynttilöiden hehkusta ja muuttuvat ruskeiksi.  Asettelin kaiken Pentikin betonivadille, joka on tavallisesti ollut käytössä pääsiäisenä, pupujen ja betonimunien alustana ainakin. 

Asetelmasta tuli mielestäni kiva pari adventtikynttelikölle, jonka siirsin nyt sohvan takana olevalle tasolle.




Nyt lähden etsimään lämpimiä ulkoilutamineita, tuo pakkanen tuntuu yllättävän kylmälle, kun siihen ei ole vielä tottunut. 

Oikein tunnelmallista kolmatta adventtia ja mukavaa joulunalusviikkoa!<3

Taina


tiistai 4. joulukuuta 2018

Hieman jo joulua kotiin



Hei, ja iloista joulukuuta! Viikonloppuna oli kiva laittaa jo vähän jouluista kotiin, kun ensimmäinen adventti antaa siihen ihan virallisestikin luvan. Molemmille pojille tein joulukalenterit omiin huoneisiinsa. Esikoinenkin vielä sitä halusi (eipä sen puoleen, monilla oikeasti aikuisilla on aina omat joulukalenterit..), joten molempien huoneessa roikkuu nyt pussi poikineen. Instaan laitoinkin viikonloppuna kuvan kuopuksen huoneesta. Tuntuu olevan herääminen helpompaa, kuten aina ennenkin joulukuussa, kiitos joulukalenterin.;)





Adventtikynttelikkönä on sama betoninen House Doctorin kynttelikkö kuin viime vuonna. Tällä kertaa löysin juuri tuohon kynttelikön väliin sopivan pienen sypressin Neilikasta. Kynttelikön keskelle sopivan ruukun, johon tämä sypressi puolestaan mahtui, löysin Prismasta. Ruukussa oli valmiiksi jouluinen kukka-asetelma, mutta se puolestaan oli hieman liian leveä adventtikynttelikössä käytettäväksi, vaikka tyyliltään olisi tuohon sopinutkin. En kuitenkaan halua kasvien osuvan liekkeihin... Niinpä siirsin asetelman vanhaan, kaapista löytyneeseen, saviastiaan, joka oli liian leveä kynttelikön keskelle, mutta sopiva asetelmalle ja sypressi sai asetelmasta vapautuneen ruukun. 





Kynttelikön koloissa on tänä vuonna sini-harmaa sävyisiä, pieniä, joulupalloja, jotka puolestaan tarttuivat mukaan Jyskistä. Ostaessa ajattelin, että voisin ehkä käyttää noita kranssin koristeena. Kranssien solmimiseen ei ole aikaa vielä ollut, joten hyvä, että tulevat käyttöön vaikka sitten näin kynttelikön täytteenä.:)




Neilikasta on peräisin myös isompi sypressi hennolla "lumipeitteellä". Olohuoneen sivutasolle rakensin jouluisen asetelman, josta sypressin lisäksi löytyi paikka edellämainitulle Prisman kukka-asetelmalle ja samasta paikasta vuosia sitten ostetulle keramiikkaa olevalle enkelille.




Nyt mulla alkaa olla jo kiirus vaatekaappiin penkomaan, mitä sitä pukisi joulujuhliin päälle...Toivotaan, ettei ihan kaikki lumi sulaisi, tuohan pienikin määrä kummasti valoa tähän pimeyteen!

Kivaa, jouluisaa, tiistai-iltaa!
Taina

torstai 29. marraskuuta 2018

Inspis // Adventtikynttelikköjä



Jotenkin vaikea uskoa, että joulukuu on vain parin yön päässä. Tämä marraskuu on mennyt aivan kuten arvelinkin, työteliäissä merkeissä. Blogi on jäänyt työkiireiden jalkoihin, yritän vastailla edellisiin kommentteihin viimeistään huomenna!<3 

Joulu ja joulunodotus ovat kyllä olleet mielessä jo useamman viikon, mutta mitään konkreettista en ole ennättänyt tekemään ensimmäisten joulukukkien hankkimista ja joulumusiikin kuuntelua lukuunottamatta, jos niitä nyt voi tekemisiksi mainita.:) Olen kuitenkin erittäin tietoinen, että huomenillalla  tai viimeistään lauantaina olisi aika koota adventtikynttelikkö, vaikka ajatus siitä, millainen kynttelikkö on tänä vuonna, on vielä hieman hämärän peitossa.

En muista, onko meillä ollut adventtikynttelikköjä ennen blogini aloittamista. Muistan ainakin ihailleeni niitä vuosia sitten Bonnierin joulukirjoista (joista kirjoittelin viime vuonna). Voi hyvinkin olla, että meillä on ollut adventtikynttelikköjä jo aiemminkin, mutta valokuvia löysin viideltä edellisvuodelta. Vanhoja kuvia katselemalla saattaa inspiroitua ja oivaltaa, ehkä tästä koosteesta on iloa muillekin kuin minulle!

Joulun 2013 alla meillä polteltiin valkoisia pöytäkynttilöitä valkoisella lautasella, jonka päälle olin kasannut kiviä. Numerot kynttilöissä on ostettu Finnmarilta, ja niissä on piikit, jotka työnnetään kynttilään. Numeroita täytyy tietenkin siirtää sitä mukaa, kun kynttilät palavat. 






Seuraavana vuonna kynttilät olivat tummanharmaita, pöytäkynttilöitä jälleen, alunen oli vaihtunut harmaaseen, Millan putiikista ostettuun kuviolautaseen. Lehtikuusenoksat ja männynkävyt toimivat tuona vuonna koristeina, eivät kuitenkaan liian lähellä elävää tulta.





Kolme vuotta sitten askartelin betonisen kynttelikön, joka muodostuu numeroista 1 - 4 . Postaus kyntteliköstä löytyy täältä. Kynttiläkuppeihin käyvät Pentikin poron tuohukset. Tämän kynttelikön huono puoli onkin ehkä käytön kalleus. Nuo tuohukset palavat todella nopeasti ja ovat melko hinnakkaita. 

Tuolloin ensimmäisenä joulunalusena asettelin kynttelikön mummolta saamani Arabian Arctica tarjoilulautaselle ja koristukseksi nyhdin tekomarjaoksia lintujen nokkimasta kranssista.
  





Kuvia katsellessani huomaan, että kyntteliköt näyttävät menevän minulla kaksi vuotta suurin piirtein samanlaisina, pieniä muutoksia tietenkin pitää näin vaihtelunhaluiselle ihmiselle olla.:)

Siispä toissa vuonna käytin samaa numerokynttelikköä kuin edellisjouluna, mutta koristukset ja alunen vaihtuivat toisiksi. Nyt kynttelikön alla oli valkoinen, kuviollinen, tarjoilulautanen, jonka olen vuosia sitten ostanut Paperikuusta (ei taida löytyä muualta kuin Lahdesta). Mondaytosunday -maljakko sai olla kynttelikön seurana ja vihreät oksat toivat betonille kontrastia. 






Viime vuonna ostin betonisen kynttelikön jo kesällä alesta Sokoksesta. Siinä viehättä pyöreä muoto yhdistettynä betoniin. Oli jälleen aika käyttää kiviä kynttelikössä (tällä kertaa koristekiviä). Keskelle jääneeseen aukkoon asettelin pienen astian, jossa oli sammalta, sekä Schleichin peuroja. Tanskan reissulta itselle tuliaisina tuotu metallinhohtoinen maljakko ja lepän oksat pikkuisini käpyineen toivat niin ikään luontoa osaksi joulukoristelua.





Kolmena edellisvuonna olen tehnyt itselle myös kalenterikynttilän, johon ohjeet löytyy täältä. Tänä vuonna tielleni ei ole vielä osunut kivoja kynttilöitä purkissa, vaikka olen niitä monestakin paikasta katsellut. Kannattaa ostaa useampi samanlainen kynttilä, kun sellainen kohdalle sattuu, sillä olen joskus siirtänyt tarran uuteen purkkiin, kun vanha on poltettu loppuun ennen kuin edes ollaan joulussa.;D Viime vuonna huomasin kömmähdykseni tarrassa vasta kuvista. Uuden tarran tekeminen ja tulostaminen käy onneksi nopsaaan!




Tässähän ihan innostuu itsekin, kun vanhoja kuvia katselee! Täytyy varmaan ryhtyä selailemaan joulukirjoja ja -lehtiä, eiköhän ajatus kyntteliköstä pian muodostu...

Oikein kivaa ja inspiroivaa loppuviikkoa!
Taina

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Jouluttelun voi aloittaa kukilla!



Voisi luulla, että pimeys ja hämyinen tunnelma tekisivät jouluisen tunnelman. Hassua kyllä, minulla taitaa olla ihan päinvastoin.:) Jo vuosia sitten olen todennut, että minulle joulu todellakin on enemmän mielentila kuin joukko traditioita. Jostain syystä pääsen helpommin joulutunnelmaan(kin), kun aurinko antaa virtaa ja valon leikki käy seinillä ja lattioilla.





Viikonloppuna alkanut pakkasjakso, johon on kuulunut myös kauniita auringonpaisteisia hetkiä, on herättänyt minussa uinuvan jouluihmisen. Joulukoristukset meillä on aina olleet aika maltillisia, viime vuosina olen tainnut tykätä tuoda joulutunnelmaa eniten joulukukilla. Pojille ja miehelle koristukset ovat samantekeviä, joten tässä asiassa minä päätän.:) 





En ole oikeastaan tykännyt amarylliksistä kovin kauaa. Ihan viime vuosina ne ovat salakavalasti hiipineet suosiooni. Kun näin ruokaostoksilla aivan mielettömän upeat leikkoamaryllykset, en voinut niitä mitenkään sinne kauppaan jättää! Paketissa oli kaksi vartta, ja koska en pystynyt päättämään, ottaisinko vaaleanpunaisemmat, kerrotut, vai vaalemmat ja yksinkertaiset, niin otin sitten molemmat. Paketin hinta oli noin 10 euroa, ei paha noin upeista kukista!





Jouluruusun ostin jo pari viikkoa sitten. Viikonloppuna huomasin, että peikonlehden ruukku olikin halki, ja lähdin ostamaan sille uutta ruukku Villiviinistä. Uusi ruukku päätyi kuitenkin jouluruusulle, ja peikonlehdelle löytyi sittenkin ruukku omasta jemmasta. Savisen kynttilänjalan kaivoin kaapista ruukulle kaveriksi, ja sattumoisin tuore Suuri joulukirja toistaa samaa värimaailmaa.




Paitsi että joulu on mielentila, niin siihen mielentilaan kuuluu mielestäni olennaisina odotus ja valmistelut. Tästä se alkaa! Mitenkäs siellä, joko teitä kovasti jouluttaa?

Taina

p.s: Vinkit Ming-maljakon puhdistamiseen otetaan ilolla vastaan. Kuten kuvista näkyy, on seisova vesi jättänyt maljakkoon likaa, ja koska tuo suuaukko on niin kapea, on melkein mahdotonta pestä maljakko harjalla kunnolla...