Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. tammikuuta 2020

Koti joulun jälkeen



Ensimmäinen kokonainen arkiviikko on selätetty ja siitä selvittiin kunnialla. Jihuu! Yöunet ovat kyllä lyhentyneet lomasta varmaan pari tuntia yötä kohti, sillä lomalla tuli nukuttua todella pitkiä yöunia... 



Tällä viikolla emme tietenkään ole malttaneet mennä ajoissa nukkumaan, sillä kahlasimme miehen kanssa C Morelta Riviera -sajan ensimmäisen kauden kymmenen jaksoa läpi. Sarja tarjoaa paitsi jännitystä, myös visuaalista iloa rutkasti. Monessa kohdin huokailin ja kommentoin tarkkaan mietettyjä yksityiskohtia esim. puvustuksessa ja lavastuksessa, uskomattoman kauniista maisemista puhumattakaan. Viimeisen osan katsoimme eilen, valitettavasti se oli mielestäni pettymys. Suosittelen sarjaa silti ihan vain noiden edellämainittujen seikkojen vuoksi!



Suurimman osan joulusta korjasin pois heti itsenäisyyspäivän , siis hupsista, uudenvuoden jälkeen ennen töihin paluuta. Tänä vuonna en kovin paljon koristuksia laittanut muutenkaan, sillä muistin jo joulun alla, kuinka paljon inhoan joulukoristeiden siivoamista pois. Se on homma, joka saa minut surulliseksi. Viime viikonloppuna siivoilin loputkin joulujutut pois, eikä se nyt sitten tuntunut niin kurjalta, pelkästään hyvältä, kun kotiin palasi järjestys ja tilantuntu.



Ruokakaupasta mukaan tarttui puuvillan oksia, joita mies jossain vaiheessa toissa syksyä epäili allergiaoireidensa lähteeksi. Enpä nyt muista, mikä allergiaoireet tuolloin aiheutti, mutta muistaakseni todettiin, kun oksat lähtivät naapuriin, etteivät ne sittenkään olleet syypää oireisiin. Olohuoneen pöydälle nostin myös uskomattoman kauan kestäneet skimmiat, jotka ovat peräisin joulukimpusta! Ehkä ne ovat jo kuolleet? Kovin elävännäköiset silti.:)



Olen poltellut kynttilöitä ihan urakalla marraskuusta alkaen. Tarkoitus on käyttää ennestään kaapista löytyviä kynttilöitä ja olla ostamatta uusia. Sen kyllä huomaa kynttilöiden väreistäkin...mutta yritän tyhjentää kynttilävarastoja niin, että ensi syksynä voin hyvillä mielin hankkia  kynttilät sen värisenä kuin sillä hetkellä tekee mieli.


Joulun jälkeen kodin väripaletti on edelleen melko luonnonläheinen (noita vaaleanpunaisia kynttilöitä ja peittoa lukuunottamatta) ruskeiden, vihreiden ja harmaiden sekoitus. Kunhan toinen sohva, toivottavasti pian, saapuu, veikkaan vaihtorumban mattojen suhteen jälleen käynnistyvän. Siihen saakka mennään näin.

Leppoisaa viikonloppua!
Taina

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Marja-aika - Kuningatarpullia


Kokonainen arkiviikko ja ensimmäinen viikonloppu arjen aloituksen jälkeen alkaa olla nyt takana. Mukavaa on ollut töissä, vaikka arkiviikko kyllä tuntui jostain syystä paljon viittä päivää pidemmältä. Monesti kouluvuosi alkaa tynkäviikolla, ja silloin tulee ehkä aloiteltua pehmeämmin. Viidessä päivässä ehtii jo avata kirjan, jos toisenkin, antaa läksyjä, ja suunnitella kaikenlaista tulevaa vuotta varten!


Erittäin iloinen olen ollut oman, tuoreen luokiolaisen, puolesta, joka on silminnähden tykännyt nyt koulunkäynnistä. Vaikka hänellä on pari kahdeksasta neljään päivään, ja kolme hieman tuota lyhyempää, sekä läksyjä vielä runsaasti illaksi, on hän ainakin vielä tehnyt ne läksytkin hyvillä mielen ja tunnollisesti. 


Asiasta ihan toiseen, eli marja-aikaan, joka jatkuu edelleen. Osa punaisista viinimarjoista on minulla vielä poimimatta, tarkoitus on saada pensaat niistä tyhjiksi tulevan viikon aikana. Marjat ovat valtavan isoja ja nyt jo erittäin kypsiä, mutta näin se tahtoo olla joka vuosi...Odottelen malttamattona marjojen kypsymistä ja yht´äkkiä tuleekin kiire, että saa ne poimittua ennen kuin tippuvat.:) Me syödään punaisia ihan sellaisenaan puuron tai jogurtin kanssa, lisäksi niitä voi hyvin käyttää smoothiessa. 



Marjat sopivat hyvin moniin leivonnaisiin, ihan vastahan kokeilin kuningatarkakkua! Bongasin jostain lehdestä, olisiko ollut Kotivinkki, tällaisen kuningatarpullaohjeen. Tänään leivoin pullia jo toistamiseen, niin hyviä niistä tuli. Kuvat ovat kyllä sieltä puolentoista viikon takaa. Tuo meidän kuopus on muuten sellainen pullahiiri, että tykkää pyytää karkkipäivänä (meillä on edelleen sellainen...) usein itselleen pullaa. 


Pullataikinan teen aina samalla jauhopussin ohjeella. Tein taikinan molemmilla kerroilla 1,5 -kertaisena ja osasta taikinaa leivoin tavallisia pyöreitä pullia. Ikean leivonta-aluselle kaulitsin taikinaa suurin piirtein sen verran, kuin siihen järkevästi mahtuu. Tämän jälkeen pullapohjalle levitetään vanijatuorejuustoa ja ripotellaan mustikat ja vadelmat puolikkaalle pullapohjaa. Se puoli, johon ei tule marjoja, nostetaan marjaisan puolen päälle. Taikina leikataan veitsellä ensin noin 3-4 sentin koikoisiksi suikaleiksi. Lopuksi nämä suikaleet leikataan vielä keskeltä auki, mutta jätetään kiinni yläosastaan. Lopuksi suikaleet kieputetaan toistenta ympäri. Pullia kohotetaan vielä hetki liinan alla ja ennen paistamista voidellaan kananmunalla ja päälle ripotellaan raesokeria. Paista 200 asteessa kauniin ruskeiksi, meidän uunissa tämä tarkoittaa noin 15 minuuttia.


Tänään olin ajatellut tehdä pullista hitusen pienempiä, mutta kuinka ollakaan, niistä tuli vieläkin isompia kuin edelliskerralla! Tällainen pullantuoksuinen sunnuntai täällä. Kuinkas teillä?

Mukavaa uutta viikkoa!
Taina




tiistai 12. maaliskuuta 2019

Oivalluksia ajasta ja sen käytöstä




Tammi- ja helmikuu olivat todella kiireisiä. Työpäivät venyivät iltoihin, ja piti suunnitella tarkemmin ruokaostokset ja kokkailut, kaiken lisäksi olen kuljettanut eväitä töihin lähes kaikkina alkuvuoden päivinä ja tehnyt miehellekin salaatin niiksi päiviksi, jolloin hän tekee töitä kotona. Tällä hetkellä on hieman rauhallisempi jakso menossa, mutta kevään edetessä vauhti varmasti taas kiihtyy ja vuorokaudessa tuntuu olevan liian vähän tunteja. Onneksi tuo rakas puolisoni on niin kovin innostunut kaikenlaisista arkea helpottavista sovelluksista. Hän oli meistä se, joka ehdottomasti halusi kokeilla ruokaostosten tekemistä verkon kautta lähimarketista kotiinkuljetuksella. 



Kokemukseni ruokaostosten tekemisestä netin kautta ja kotiinkuljetuksesta ovat olleet pelkästään hyviä! Netistä on helppo valita tuotteita, ja ostoslistahan näyttää usein hyvin samanlaiselta kerrasta toiseen, joten tilaamiseen ei mene kovinkaan kauan aikaa, kun tuotteita on jo valmiina siellä edelliskerrasta. Tilaukseen voi sitten lisäillä tai sieltä voi poistaa tuotteita, jos niitä ei joka kerta ole tarvetta tilata. Aiemmin tein yleensä kerran viikossa isot ostokset ja hain  sitten kerran tai kaksi jotain täydennystä lähikaupoista. Nyt alkuvuodesta ne isot ostokset on tehty netin kautta, ja täydennystä haettu tuttuun tapaan lähikaupoista. Täydennyksen tarve on selvästi vähentynyt, kun ostokset on mietitty etukäteen. Mielestäni myös ruokahävikki on meillä vähentynyt entisestä.



Viime perjantaina meninkin pitkästä aikaa suoraan töistä kolmen maissa Prismaan. En edes muista, koska viimeksi olen niin tehnyt...Syksylläkin kävin kaupassa sunnuntaisin niin kauan, kun siellä oli liha-ja kalatiski auki, mutta sitten se taas oli tyhjänä sunnuntaisin, ja lopetin sunnuntaiostokset. Olin aika yllättynyt ja turhaantunutkin, kun kauppareissu kaikkine jonotuksineen kesti noin 1,5 tuntia. Aika kauan minusta. 

Tänään poikkesin lähimarkettiin hakemaan täydennystä. Sain siihenkin kulumaan aikaa melkein tunnin. Jotkut asiat täytyy siis oppia kantapään kautta. Meillä käytetään jatkossa nettiä ruokaostoksiin, keksin jotain mieluisampaa puuhaa ajalle, jonka käyttäisin ruokaostoksiin. 



Yritän siis jatkossa vältellä ruokakauppoja, ja keskittyä mielummin kukkakauppoihin.;) Siellä sielu lepää.

Aika on jokaisen ihmisen pääoma, jota on vähiten varaa hukata tai hävitä. - Thomas Edison -

Taina

perjantai 11. tammikuuta 2019

Ansaittu viikonloppu



Arki, ja samalla viikonloppujen ihanuus, on täällä taas!<3 Kalenteri on jo täynnä ohjelmaa ainakin alkutalven osalle, työpalavereita, tapaamisia ja koulutusta, yksi kiva reissukin on jo varattu, heikompaa saattaisi jo hirvittää... Hyvä puoli kiireisessä arjessa on, että tämä talvi menee tästä ennen kuin on oikein tajunnutkaan.;) Huono puoli on se kiire.:/




Tänään läksimme miehen kanssa lenkille vielä auringon mukavasti paistaessa, todella harvinaista herkkua arkipäivänä talvella! Sainkin sitten jalkaani niin inhottavan säryn kävellessä, että lenkki jäi paljon lyhyemmäksi kuin olin ajatellut. Täytyy kokeilla huomenna, auttaisiko jalkineiden vaihto toisiin. Tätä on ollut silloin tällöin, sellaista penikkataudin tapaista säären sivussa, mutta yleensä se on loppunut, kun lenkkiä vain jatkaa sinnikkäästi. Siksi en myöskään usko, että kyse olisi penikkataudista...  Ihanaa, kun huomisellekin on luvattu aurinkoa, tavalla tai toisella täytyy siitä huomenna nauttia!




Eilen kävin tietenkin palkitsemassa itseni hyvin suoritetusta viikosta ja ajoin kotiin Villiviinin kautta. Ihana kimppu neilikoita sopuhintaan, vähän vahakukkaa ja eucalyptusta ja yksi brunia. Muut asettelin runsaaksi kimpuksi olohuoneeseen, Clasun vaateripustimeen solmin pieniä eucalyptuksen oksia ja yläosaan pienen nipun vahakukasta ja yhdestä katkomastani neilikasta. Neilikan nappaan sitten pois, kun alkaa näyttää kuolleelta. Selvästikin nyt oli tällainen himpun romanttisempi mielentila.:)




Lopuksi lukuvinkkejä; Tässä viikolla olen saanut siivousinspiraatiota Annukan siivoiluista, nauroin ääneen Tuulan arjesta selviytymisvinkeille, iloitsin Jennin vauvauutisesta ja Satun kotijutusta Maalla -lehdessä, sekä kaihomielisenä haaveilin Susannan mantelinkukkien näkemisestä vielä joskus livenä, sekä samanlaisesta neulepeitosta, jota Tuija on viime aikoina neulonut! 


Oikein ihanaa ja aurinkoista, ansaittua viikonloppua!<3
Taina




sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Suomi 100 - 5 x suomalainen suosikkikäyttöesine



Itsenäisen Suomen suureen synttäripäivään on reilu kuukausi. Olen erittäin ylpeä suomalaisuudestani, ja juhlavuoden kunniaksi haluan nostaa esille suomalaisuutta ja Suomea täällä blogissa. Erilaiset listat on oma tapani jäsentää asioita, niinpä lähdin miettimään suomalaisia tuotteita, jotka meidän kodissa ja arjessa tuntuvat niiltä kaikkein rakkaimmilta. Listan tekeminen ei ollut kovin helppoa, sillä halusin siitä napakan ja tarpeeksi lyhyen. Jossain kohdissa voisi mainita koko brändin, jossain valitettavasti ei...

Monissa suomalaisissa tuotteissa valmistus on siirtynyt vuosia sitten ulkomaille, ja vain suunnittelu tapahtuu Suomessa. Surullista. Aina en myöskään ole saanut laatua ostaessani suomalaisia tuotteita. Tähän listaan olen kuitenkin poiminut kotoamme suomalaisia helmiä, jotka kestävät oikeasti sekä käyttöä, että aikaa!


1. Fiskarsin sakset




Olen joskus muunkin merkkisiä saksia käyttänyt, mutta ei ole Fiskarsin saksien voittanutta. Ensimmäiset sakset olen saanut äidiltäni ensimmäiseen omaan kotiin. En suinkaan saanut saksia uutena paketissa, vaan ihan sieltä keittiönlaatikosta käytöstä ne muuttokuormaan pakattiin. Niillä saksilla on siis ikää varmasti yli 20 vuotta ja hyvin leikkaa edelleen. Olen toki ostanut mm. parit yleissakset ja yhdet kangassakset itse myöhemmin. Yksissä saksissa on vihreä kahva oranssien sijaan. Kuvassa on yrtti- ja kukkasakset, jotka sain pari vuotta sitten goodiebagissa Habitare-messuilta. Aivan loistavat sakset, jotka kulkevat usein taskussani (hullu risunainen) lenkeillä keväästä syksyyn!


2. Iittalan keittiöpyyhe





Miellän Iittalan ymmärrettävistä syistä enemmän astioiden kuin tekstiilien valmistajaksi. Silti tämä nousi ensimmäisten joukossa mieleen meidän kodin kotimaisista tuotteista, jotka ovat osoittautuneet erityisen hyviksi. Tuote jota voin lämpimästi suositella tai ostaa vaikka lahjaksi. Keittiöpyyhe on arkinen kapistus, jonka tärkeyden huomaa nopeasti, jos pyyhe jostain syystä ei ole omalla pakallaan keittiössä. Pyyhkeiden toimivuuden voi oikeasti todeta vasta käytössä. Itselläni on varmaan parikymmentä keittiöpyyhettä, osa kalliita pellavaisia (lahjaksi saatuja), perintönä tulleita tai ihan vain kauniin kuosin vuoksi ostettuja, puuvillaa tai vohvelikangasta. Kaikkein mieluisin ja mielestäni paras keittiöpyyhe on tämä Iittalan  keittiöpyyhe. Se on 100-prosenttista pellavaa, mutta ei kovaa ja karheaa, vaan alusta alkaen pehmeää. Pyyhe kuivaa hyvin kädet ja astiat, lisäksi tykkään käyttää sitä levinliinana, ihan vain, koska se on niin kaunis!<3 Näitä Iittalan keittiöpyyhkeitä on tarkoitus hankkia ehdottomasti lisää.


3. Marimekon laukut
 




Työlaukkuna mulla on ollut jo toista vuotta Marimekon Matkuri vihreänä. Ostin sen käytettynä Helsingistä Frankly My Dear -putiikista. Jäin odottamaan kaupan aukeamista, sillä laukun pirteä vihreä lumosi minut siinä ikkunassa ohi kulkiessani. Laukku on juuri oikean kokoinen ja sen väri ilahduttaa minua edelleen. Valitettavasti laukusta on kuvia vain Instassa. Tähän kohtaan listaa on pakko laittaa kaksi tavaraa, sillä mukanani kulkee AINA Marimekon Ebony-laukku, joka a) on niin kauheassa kunnossa, että ensi viikolla ostan uuden b) on juuri sopiva kukkarolle ja kännykälle c) tottelee itselläni nimeä pussukka, en miellä tuota laukuksi. Kuva on postauksesta yli kahden vuoden takaa, kun MakroTex-haasteen teemana oli arkinen. Pussukkani näytti vielä tuolloin suht hyvinvoivalta.;) Sittemmin pussukastani on mennyt käytössä rikki olkahihnan kiinnitys, sulkemismekanismi sekä kangas. Se on niin loppuunkäytetty kuin vain joku tavara olla voi.


4. Taika-mukit






Klaus Haapaniemen satumaiset kuvat ja kuosit ovat viehättäneet ihan alusta asti. Satumetsä- kulho ja tarjoilulautanen olivat ensimmäiset meille ostetut Arabian astiat, joissa on Klaus Haapaniemen koristelu. Sittemmin olen hankkinut Taika-mukeja, viimeisimpänä Taikan 10-vuotisjuhlamukin. Mukit tuovat arkeen estetiikkaa, mikä on yksi arjen suurista, pienistä iloista! Nuorempi pojista tykkää myös käyttää Taika-mukeja niiden melko suuren tilavuuden vuoksi. Yhdellä lämmityksellä saa ison mukillisen maitoa kaakaota varten.


5. Aalto-maljakko




Kukkaihimisenä on ihan pakko liputtaa tämän kotimaisen klassikon puolesta. Itseltäni löytyy peräti seitsemän Aalto-vaasia, kolme isompaa ja neljä pientä. Vaikea kuvitella, että luopuisin näistä maljakoista, vaikka millainen konmari tulisi.;) Aalto-vaasi on kaunis ihan sellaisenaan, mutta aaltomainen muotoilu tarjoaa upeat puitteet mille tahansa kukille tai oksille. Aalto-vaasi sopii hienosti muuhunkin tarjoiluun, esimerkiksi hedelmille, karkeille...joku kakku Aalto-vaasiin koottuna näyttäisi varmasti hyvälle! Finnish Design Shop järjesti viime kesän aikana äänestyksen rakastetuimmasta suomalaisesta designklassikosta, ja Aalto-maljakko vei voiton tässä kisassa.


Mitä suomalaisen muotoilun aarteita sinun kotoasi löytyy? Olisi kiva lukea muidenkin listoja kaikkein rakkaimmista suomalaisista arjen käyttöesineistä!


Rentoa sunnuntaita!
Taina

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Kovanonnenkakkua - 20 vuotta naimisissa



Tänään on tosiaan vietetty meidän 20-vuotishääpäivää, posliini- tai pronssihääpäivää, kutenWikipedia kertoo. Hyvin arkisissa merkeissä on päivää viettetty, käytiin päivällä tosin kahdestaan syömässä Mamma Mariassa, ja nyt illalla leivoin kakkua ja toki hieman kuohuvaa sitten juhlan kunniaksi nautittiin. Tuo leipomani kakku on alkuperäiseltä nimeltään Marianne-poke(=tökkäys)kakku, mutta minä nimesin sen tänään epäonnenkakuksi. Sopii siis täydellisesti hääpäivänviettoon!;) Vakavasti puhuen olen oikein onnellinen tuosta rakkaasta puolisostani ja näistä vuosista yhdessä. Kaikkiaan niitä on seurusteluaika mukaan lukien jo lähes 25 vuotta. <3 Ihan kiva olisi ollut lähteä jonnekin kahdestaan juhlistamaan yhteisiä vuosia, vaan nyt ei ollut mahdollisuutta. Arjen toimivuus ja pienet asiat, ne pätevät mielestäni myös parisuhteessa.







Kakkuun palatakseni, olen nyt kahdesti leiponut tätä, ja aina (kummallakaan kerralla) ei tosiaan mene niin kuin Strömsössä.  Ensimmäisellä kerralla suklaa ei todellakaan uponnut kakun reikiin (tästä nimitys tökkäyskakku, kakkuun tökitään reikiä), vaan suklaa valui ylt´ympäriinsä. Mielestäni ohjeessa olisi voinut olla myös maininta siitä, että kermavaahtoa ei kannata laittaa liian aikaisin kakun päälle...Ensimmäisestä kakusta tuli aivan kammottavan näköinen, vähän kuin joku olisi oksentanut kaukun päälle.:P Hyvää se oli silti!






Tällä kertaa päätin jättää suklaasulan tekemättä, ja välttää sudenkuopat oveluudella. Kävi niin, että irtopohjavuoka alkoi valuttamaan taikinaa pohjan ja reunojen välistä. Onneksi oli juniori lisäkäsinä lähettyvillä, että jäi jotain paistettavaa toiseen vuokaan! Olen joskus vuosia sitten ostanut Hackmanin kakkuvuoan, jonka irtopohja ei todellakaan irtoa, vaikka tekisi mitä. Kaadoin taikinat siihen, niin eipä enää karanneet taikinat.:) Hyvää ja (teoriassa) aika helppo kakku leipoa, suosittelen!;D Hieman yksinkertaistin myös kakun koristelua, sillä kaapissa ei ollut Marianne-murskaa yms. Koristeluun käytin kermavaahdon ja marjojen lisäksi 70% minttusuklaan palasia. Kuopus kehui kakkua paremmaksi kuin ensimmäinen versio oli, vaikka hän söi siitä ensimmäisestäkin suurimmat palaset.






Pakko vielä kertoa lopuksi, että eilinen "aikainen" nukkumaanmeno ei sitten sekään mennyt ihan niin kuin ajattelin. Tänä aamuna heräsin sateenropinaan puoli kymmeneltä! En ikinä nuku niin pitkään. Joten ehkä on paras vain kukkua, nyt kun sen vielä on mahdollista. Eiköhän se arkirytmi palaa, kun arki oikeasti alkaa. 

Taina