Rippijuhlat - Askel lapsuudesta nuoruuteen

Nyt on juhlat vähäksi aikaa juhlittu. Eilen vietettiin kuopuksen rippijuhlia lähisuvun ja kummien kanssa. Poika oli rippileirillä Lapissa reissuriparilla kesäkuun puolessa välissä, samaan aikaan, kun me miehen kanssa reissattiin maailmalla. Tykkäsi kovasti leiristä, Lapin sekä naapurimaiden jylhistä maisemista, ja palasi kotiin jälleen jalkapallokärpäsen puraisemana.;) Ilmeisen liikunnallinen ja energinen porukka oli hänen riparillaan, sehän sopii mainiosti meidän eloisalle kuopukselle.

Ennen juhlia kirjoittelin juhlasuunnitelmista, aika tavalla niiden suunnitelmien mukaan sitten toiminkin. Keittiöön keräsin valko-vihreän kimpun, jossa oli päivänkakkaraa, vuohenputkia ja jotain saniaisia. Tarjoilupöydille poimin mustikanvarpuja, vähän pieniä nuo mustikat olivat vielä, mutta sentään sinisiä. Eteisen tasolla asettelin appiukkoni tekemän kastemaljan, jonka hän on tehnyt mieheni kastejuhlaan. Maljaan laitoin vettä ja yhden pionin kukkapenkistä. Terassin pöydälle, Kesähuoneeseen ja vessaan poimin myös luonnonkukkia, sekä kukkia pihalta. Ainoat ostokukkaset olivat siis olohuoneen pöydän kimpussa, sitäkin upeammat tosin.

Lämpimät ruoat olin tilannut kolmisen viikkoa ennen juhlia, haimme ne konfirmaatitilaisuuden jälkeen Mamma Mariasta. Ruoka oli hyvää, ja sitä oli todellakin riittävästi. Osan ylijääneistä ruoista annoin vieraiden matkaan, ja sitä riitti silti pakastimeen asti. No, Mamma Marian annokset ravintolassakin ovat aina valtavan suuria!

Sain ystävältäni ohjeen tiramisukakkuun, ja sellaisia leivoin kolme kappaletta. Ohjeessa ei käytetä lainkaan liivatetta, mutta kakun pitäisi silti pysyä muodossaan. Ilmeisesti tein jotain väärin, sillä täyte tuntui hieman juoksevalta vielä sunnuntaiaamuna. Niinpä päätin laittaa kakut pakastimeen kirkon ajaksi. Se olikin hyvä ratkaisu, ja tiramisukakku sai todella paljon kehuja mausta, ja pysyi sitten myös hyvin kasassa.:)

Marenkikakkua en ollut suunnitellut leipovani, vaan kun tiramisuun meni vain keltuaisia, oli järkevää tehdä valkuaisista marenkia. Kakun väliin ja päälle tein täytteen sitruunarahkasta, kermasta ja tilkasta mascarponea, joka oli jäänyt yli tiramisujen leipomisesta. Marenkikakut koristelin pensasmustikoilla ja pistaasipähkinärouheella.

Koska pelkäsin tiramisujen epäonnistuvan, ja juhliin liittyen pahin pelkoni lienee se, että tarjoilut loppuisivat kesken, leivoin vielä yhden suklaakakun tutulla reseptillä. Periaatteessa olisi riittänyt, jos kakkuja olisi ollut yhteensä nämä kolme. Yksi kakku on edelleen pakastimessa ja kaksi annoin pois, yhden naapuriin ja toisen vieraiden mukaan. Pahin pelkoni ei siis toteutunut tälläkään kertaa.:P Lakkiaisissa hyväksi havaittu karkkipuffet oli koottu jälleen, hieman karsittuna versiona tällä kertaa, mutta yhtä suosittuna.

Viime viikolla kävin hankkimassa hieman täydennystä pihalle muutamisen perennojen ja pensaiden muodossa, mm. unikoita, jaloakileijoja, uuden jasmikkeen kuolleen tilalle, sekä yhden syreenin... Koska sää oli viime viikolla niin tuulinen, jäi osa istutuksista vielä odottamaan mukavampaa istutussäätä. Päätin kuitenkin hyödyntää perennat ja pensaat terassin ja Kesähuoneen juhlakoristeluissa. Laitoin niitä ruukkuihin ja koreihin odottamaan istuttamista. Jokohan huomenna olisi vähemmän tuulista, ja pääsisin istutuspuuhiin.

Pappi puhui minusta hyvin. Ihan pikkusen piti kyyneleitä tirauttaa lähinnä siinä kohdin, kun mietin sitä, kuinka aika kuluu niin hirmuista vauhtia. Kuopuksestakin on kasvamassa ihan just nuori mies, ei ole enää vähään aikaan ollut mikään äidin pieni palleroinen... Hän on ihan vauvasta asti ollut perheen päivänpaiste. Tosin silloin tällöin myös ukkonen.;)) Ihanaahan se on, että kasvavat, mutta samalla vähän haikeaa.  

Äitini toi juhliin mukanaan aikoinaan lähettämäni kastejuhlakutsun. Siinä lukee näin: Hei, tulkaa kaikki katsomaan, kun vauva hymyilee, niin tiedättepä senkin, missä onni lymyilee. Eipä ole enää vauva ollut aikoihin, mutta täältä se onni löytyy edelleen.<3

Taina

Taas me juhlitaan! - Kukkailottelua

Tämä kesä on meidän perheessä juhlien kesä. Kuukausi sitten vietettiin esikoisen lakkiaisia, tänä viikonloppuna on kuopuksen rippijuhlien vuoro. Kahdet isot juhlat peräkkäin, siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Huono puoli on tietenkin rahanmeno. Itsetehden ja sieltä täältä nipistellen selviäisi kyllä halvemmalla, mutta edellisten rippijuhlien jälkeen totesin, että lakkiaisiin tilataan valmista, sillä kyllä niillä raaka-aineilla ja omalla ajallakin on hintansa. Samaan päädyin ruokien suhteen näihin rippijuhliinkin. 

Saattaa olla, että vähän vähemmän tulee hössötettyä näitä jälkimmäisiä juhlia, onko se sitten hyvä vai huono...Toisaalta kotia on puunattu pitkin kevättä, pesty ikkunat ja öljytty terassi esimerkiksi, sekä tehty hankintoja, joita voi käyttää molemmissa juhlissa, ja myöhemminkin. Kuopuksen uudessa puvussa on varaa hihoissa ja lahkeissa päästää, jos esim. ensi kesänä puvulle tulee tarvetta ja senttejä talven aikana lisää. Lakkiaisten ansiosta tuoreessa muistissa on myös, miten juhlat saa hyvin onnistumaan. Ehkä kuitenkin siis enemmän plussia kuin miinuksia!

Jos lakkiaisiin tein ensimmäisen muistilistan huhtikuussa, niin näihin juhliin lista on edelleenkin kirjoittamatta! Ainakin kauppalista täytyy kirjoittaa, mutta voi olla, että näistä juhlista selvitään lopulta muutoin ilman listaa.;) Samoilla resepteillä juhlitaan kuin kuukausi sitten, olen tilannut lämpöisen ruoan  tällä kertaa (pastaa ja kahta eri kastiketta, salaatin ja leivät) Lahdesta Mamma Mariasta. Hinta ruokailulle on 14 euroa/vieras, mikä on mielestäni suorastaan edullinen.

Koska vieraita on vähemmän kuin lakkiaisissa (näihin juhliin vähän päälle 20), mietin pitkään, että pyydänkö keittiöön apua vai en. Päädyin lopulta pyytämään ystävääni, joka oli auttamassa esikoisen rippijuhlissakin, ja nyt olen todella iloinen, että pyysin, sillä kyllä se on ihan eri asia viettää juhlia, kun ei tarvitse itse samalla huolehtia kahvinkeitosta, -kaatelusta tai tiskeistä ynnä monesta muusta isosta ja pienestä asiasta. Saa seurustella vieraiden kanssa ja nauttia juhlan tunnelmasta. Näihin juhliin kutsuttiin lakkiaisten tavoin lähisuku ja kummit. Lakkiaisiin kutsuttiin myös isohko joukko pojan kavereita. 

Makeat leivoin lakkiaisiin itse, ja niin on tarkoitus tehdä nytkin (tiramisua ja browniejuustokakkua). Huominen on leivontapäivä. Lauantaina laittelen samalla tavalla paikat valmiiksi kuten tein päivää ennen lakkiaisia, osittain järjestelyt voi aloittaa jo tänään. Apupöydät, pöytäliinat, astiat ja kukat paikoilleen, koko perhe saa osallistua.:)

Eilen kävin hankkimassa kuvien muhkean kimpun olohuoneen pöydälle Villiviinistä. Olen erittäin luottavainen, että kimppu on sunnuntaina entistä kauniimpi, kun pionit alkavat aueta. Keittiöön, tarjoilupöytään ja olohuoneen aputasolle ajattelin kerätä luonnonkukkia, ainakin puna-apilaa, harakankelloa ja päivänkakkaraa on vielä pihassa ja pientareilla. Kukkivia löytyy kukkapenkeistäkin, aamulla kävin nappaamassa mm. pari myöhässä kukkivaa pionia keittiönpöydälle myrskyltä turvaan...

Eilisellä kampaajakäynnillä poikkesin pikaisesti Marakatti Marssiin, jota tuolla Lahti-postauksessa jo mainostin. Ikkunasta pongasin kivan julisteen, joka sai nyt juhlien ajaksi paikan työpisteeni seinältä. Täytyy varmaan kehystää se myöhemmin ja etsiä sille paikka kuopuksen huoneesta.

Näillä suunnitelmilla kohti rippijuhlia. Olen luottavainen, että kivat juhlat on jälleen edessä.:)

Kiitos viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Pidän linkin auki jälleen tavallista pidempään, tästä hetkestä maanantai-iltaan saakka, niin ehditte paremmin osallistua, ja ehdin itsekin juhlahumusta mukaan. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Ihanaa viikonloppua!<3

Taina

An InLinkz Link-up