Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäkukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäkukat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. heinäkuuta 2021

Terassista kesäolohuone

 


Pari kesää sitten tajusimme, että terassillamme olisi aika paljon enemmän tarjottavaa, kuin mitä olimme sitä siihen asti käyttäneet. Ison osan vuodesta terassi toimi vähän niin kuin säänarmoilla olevana varastona. Vaikka tottahan meillä on ollut kesäkalusteita, jotka toimme rivitalosta mukanamme, uusiakin on hankittu ja esimerkiksi käytössä olevalla päivänvarjolla täytyy olla ikää yli 20 vuotta! Terassi ei kuitenkaan juuri houkuttanut oleskeluun lyhyitä hetkiä lukuun ottamatta.



Ensimmäinen askel kohti kesäolohuonetta oli terassisohvan ostaminen. Ehkä siitä ostoksesta tulee jo kolme vuotta nyt loppukesällä... Jos nyt olisin menossa ostamaan terassille sohvaa, panostaisin laatuun vieläkin enemmän. Patjan täytteet ja päälliset alkavat olla meillä jo vähän sen näköiset, että sohvalla on todellakin vietetty aikaa. Tuon sohvamme ostimme K-Raudan alesta ja hintaa sillä oli muistaakseni viitisensataa. 

Seuraavaksi taisin hankkia riipputuolin, joka on Tori-ostos. Riiipputuolin kanssa on vähän sama homma kuin sohvan. Päällisten väri on haalistunut ja sisällä vanu muuttunut sellaiseksi, että päällisiä pestessä on ihmeissään. Kai se on uskottava, että laatu maksaa. 



Viime talveksi jätimme riipputuolin jostain syystä ulos, terassin nurkkaan. Keväällä huomasin tuolin reunuksen olevan sieltä täältä ruosteessa muovinauhan alta. Jännä juttu! 

Niinpä ostin muistaakseni neljä kerää juuttinarua ja olohuoneessa sarjoja katsellessani kieputtelin narua tuolin reunan ympäri. Ensi talvena tuoli viedään kuivaan ja lämpimään varastoon, missä sille olisi ollut tila viime vuonnakin. Reunus on mielestäni ihan kiva noin, tosin juutti tuntuu hitusen karhealta käden alla, muttei haittaa käytössä. On se kuitenkin parempi kuin ruosteiset reunukset.



Sohvan ja tuolin kanssa samoihin aikoihin hankin ensimmäisen juuttimaton sitomaan kalustusta yhteen. Sittemmin mattoja on tullut kaksi lisää, toinen melko isokokoinen vielä. Olen halunnut kaikkien mattojen olevan pyöreitä, sillä se tuo mielestäni hauskaa leikkisyyttä ja pyöristää kulmia. Varsinkin tuon isoimman maton kanssa on kyllä jonkun verran säätämistä, koska meillä ei ole lasitusta terassilla. Jos tulee kovia sateita, nostamme terassipöydän paremmin katoksen alle ja rullaamme mattoa sateelta suojaan. Mies ei vaan yhtään tykkää tällaisesta.;) Ehkä se lasitus vielä joskus saadaan, sitten tämä pulma poistuu.

Viime kesästä saakka meillä on ollut ilmatäytteinen poreamme terassilla. Tai ei se tietenkään talvella ollut siinä, vaan varastossa odottamassa uutta kesää, mutta ymmärtänette asian. Poreamme on ollut loisto-ostos, joka on lisännyt terassin käyttöä ihan huimasti. Tänä kesänä laitoimme ammeen jo toukokuun puolella eli se on ollut nyt kaksi kuukautta käytössä. Hankimme heti keväällä kaksi nopeasti kuivuvaa terassimattoa sen alle, jotta altaaseen on mukavampi kivuta. 



Mukavinta altaassa on olla yksin, omien ajatusten, kanssa. Nostan varpaat reunalle ja annan veden keinuttaa. Kokeilin jopa ilmatäytteisen lentotyynyn kanssa kellumista, sillä usein tuossa altaassa tulee niin raukea olo, että meinaa nukahtaa. Perjantaisin kuuntelen Radio Nostalgiasta Vasten auringon iltaa -ohjelmaa ja lillun itseni rusinaksi kahdessa tunnissa, jonka ohjelma kestää.;D Jos mietit tuollaiseen altaaseen satsaamista, niin sanoisin, että ehdottomasti kannattaa. 





Olin tänä vuonna ajatellut hankkia lähinnä heiniä, eukalyptuksen, bambun, ja kasvattaa itse ne kukat, mitkä ruukkuihin tulisi, mutten sitten kuitenkaan pystynyt noudattamaan suunnitelmaa. Nuo edellä mainitut kyllä löytyvät terassilta ja tykkään niistä erittäin paljon. En kuitenkaan voinut vastustaa pelakuiden herkkyyttä ja joku noissa daalioissakin viehättää. Juuri nyt tosin kamppailen isopihtihäntien kanssa, ne taitavat tykätä daalioista minua enemmän...


Aurinkokennovalot hankin kesän alussa Rustasta, ja nämä ovat ihan eri maata kuin vuosia sitten Clasulta ostetut, jotka eivät koskaan suostuneet palamaan. Olihan ne ihan kauniit koristeinakin, mutta näistä aurinkokennovaloista on varmasti paljon enemmän iloa, kunhan illat kunnolla pimenevät. 

Viimeisin hankinta terassille on teline ruokapöydän päälle, johon voi ripustaa juurikin valoja, kukkia tai muita koristuksia. Hoksasin telineen Asuntomessuilla, Ainoa Fiksun terassille, joten sen perusteella kävin sitten K-Raudasta sen viikonloppuna ostamassa. 


 

Sisustan terassia aika tavalla samoilla periaatteilla kuin kotiakin. Pitää olla vihreää ja kukkivaa, tekstiilejä ja jopa seinillä tauluja, siten syntyy minusta viihtyisä tila. Terassin taulut ovat kangasta ja muovia, joten ne eivät ole mahdollisesta kosteudesta millään. Tekstiilit ja kukat vaihtavat paikkaa niin kuin sisälläkin aika ajoin. Pientareen kukat vaihtuvat viitsimisen ja ehtimisen mukaan. Juuri nyt maljakoissa on pientareelta poimittua rohtosuopayrttiä sekä tarha-alpia. Kuvissa voi näkyä muutakin, sillä tämä postaus on ollut tuloillaan kesäkuun alusta saakka.:) Toivottavasti jaksoit loppuun saakka, pituus on seurausta samasta seikasta.:P


Kesäisiä päiviä!
Taina

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Kesäkukat kuuluvat kesään - Lahjakortin arvonta

Postaus on kaupallinen yhteistyö Kaijansinkon puutarhan kanssa.


Minulla on ollut ilo tehdä yhteistyötä Kaijansinkon puutarhan kanssa jo kahtena edilliskesänä ja yhteistyömme jatkuu kukkaisissa merkeissä tänä kesänä! Ajoin alkuviikosta Mäkelään puutarhalle illan viimeisenä aukiolotuntina, pitkän työpäivän päälle piti ensin keräillä itseä kasaan, jotta sain lähdettyä, mutta loppujen lopuksi oli kuin olisin käynyt minilomalla jossain lämpimässä. Kasvihuoneissa valtavien kukkamerien äärellä ja amppelirivistöjen alla sain etelän lomatunnelmasta kiinni. 



Erilaisissa kukka- ja puutarharyhmissä muistuttelevat, että ei kesäkukkia pidä ennen kesäkuuta laittaa. Osalla on jopa tietty päivämäärä, mitä ennen kukkien laittaminen on turhaa. Olen eri mieltä! Hallaa voi olla myöhemminkin, se riski on olemassa kesäkuussakin. Tämä toukokuu on ollut kolea tähän loppuviikkoon saakka, mutta ainakin nyt täällä etelässä näyttää varsin hyvältä yölämpötilojenkin suhteen. Jos hallaa on luvassa, ei auta muu kuin nostaa kukkaset yöksi sisälle. Onneksi jokainen voi tehdä oman mielensä mukaan, hankkia kesäkukat jo toukokuussa tai vasta lähempänä juhannusta! Kesäkukkien myötä terassimme puhkesi jälleen kukkaan ja siellä on nyt rutkasti viihtyisämpää. Juhanukseen mennessä kukat ovat jo hyvässä kasvussa, vaikkei noita voi pieniksi kutsua nytkään.


Tällä kertaa tein suunnitelma etukäteen ja jopa pysyin siinä! Tuolla Kaijansinkolla mulle tuppaa iskemään se mieheni kukkapsykoosiksi nimeämä tila.;)  Valkoisia kosmoskukkia, lankaköynnöksiä, dianaa, poutapilviä, pelakuita, mustaa surfiniaa ja etuterassille pari hortensiaa oli ostoslistalla ja takakontissa ostosten jälkeen. 

Ruukkuistutuksissa on kiva olla kukilla korkeuseroa, joku korkeampi, jotain matalampaa ja toisaalta jotain "valuvaa". Usein mulla on ollut valuvana kukkana murattia tai hopeaputousta, nyt valitsin lankaköynnöstä. Kosmoskukat ovat vieneet sydämeni täysin! Ne tuntuvat olevan valmiina sinkoilemaan kohti taivasta ja valloittavat luonnollisuudellaan. Vaaleanpunainen diana ja musta surfinia ovat mielestäni toistensa vastakohdat, toinen suloinen ja herkkä, toinen dramaattinen ja vahva. Vastakohdilla leikittely tuo istutuksiin mielenkiintoa. Uusi reissu Kaijansinkolle on vielä kuitenkin edessä, sillä kasvulaatikko kaipaa yrttejä ja Kesähuone on vielä ihan vailla kukkia. Joku amppelikin olisi kiva tuohon terassille vielä laittaa...



Kaijansinkko on varmasti tuttu täällä Lahden seudulla asuville, koska yritys on toiminut vuodesta 1977, mutta tiesitkö, että Kaijansinkon kukkia saa nyt myös nettikaupasta?  Ei pöllömpi vaihtoehto autottomalle, tai jos haluaa vältellä ihmisten joukossa liikkumista! Verkkokaupan ja Mäkelässä toimivan puutarhan lisäksi Kaijansinkolla on myyntipisteet tuttuun tapaan Launeella ja Heinolassa Citymarketin pihassa. Näiden yhteistyökuvioiden myötä olen tutustunut paremmin Kaijansinkon toimintaan ja harvassa paikassa törmää samanlaiseen työniloon kuin heistä paistaa. Olen ollut siitä erittäin vaikuttunut.


Nyt siihen arvontaan! Saan jälleen olla onnellinen välikäsi ja jakaa kukkailoa 50 euron lahjakortin muodossa. Käy kurkkaamassa tuolta verkkokaupasta oma suosikkikukkasi ja kerro se kommentissa, joko tämän postauksen lopussa tai Mansikkatilan mailla -blogini Facebook-linkin alla. Jätäthän yhteystietosi, jotta saan sinut kiinni voiton osuessa kohdalle! Arvonta siis alkaa nyt heti ja päättyy torstaina 29.5., kerron lahjakortin voittajan perjantaina. Huom! Myös Instassa on samanlainen arvonta jo käynnissä! Se on auki vain maanantaihin. Kipin kapin osallistumaan!

Kukkailoa ja arvontaonnea!
Taina


maanantai 20. toukokuuta 2019

Kesä! // Lahjakorttiarvonta Kaijansinkon puutarhalle




Kaupallinen yhteistyö Kaijansinkon puutarhan kanssa.

Sieltä se taas tulla tupsahti! Kesä!<3 Ihmisen parasta aikaa, ainakin jos tykkää valosta ja lämmöstä. Millään ei malttaisi sisälle tulla, puuhaa pihalla riittäisi, ja voisihan siellä hetken ja toisenkin olla ihan vain ihailemassa vihreyttä, sinitaivasta ja kuunnella lintujen laulua, seurata niiden kiireitä.

Kun kaksi edellistä viikonloppua meni flunssaa potiessa vähän harakoille, niin eilen ja lauantaina otettiin vahinko takaisin. Kuopsuttelua kukkapenkeissä, kesäkukkien hakua ja niiden istutusta, ensimmäinen ruohonleikkuu ja terassin pesua siitepölystä...Haimme miehen kanssa myös kasan ilmaisia muurikiviä, reissu, joka osottautui varsinaiseksi hikitreeniksi, kun emme olleet älynneet ottaa edes juomapulloa mukaan. Niistä muurikivistä jossain vaiheessa varmaan lisää juttua. Ehkä ne päätyvät nopeammin paikoilleen, kuin pari vuotta sitten hakemani pihakivet...;)



Minulla on jo toisena kesänä ilo olla Kaijansinkon puutarhan kukkalähettiläs. Viime kesänä sain parikin viestiä reissun päälle, että olisi mun homma. No, niin olisi! Voisikohan olla kukkalähettiläs ympäri vuoden? Olisipa ihanaa!<3 Ihan kivaa tämä lähettilään homma on kyllä näin pätkinäkin. Saa jakaa kukkailoa.:) 

Kaijansinkko on perheyritys, joka on toiminut Lahden (entisen Nastolan) Mäkelässä vuodesta -77. Kaijansinkon kesäkukat, yrtit ja vihannekset ovat todellakin käsite täällä Lahden seudulla. Moni ajaa varta vasten puutarhalle, vaikka kukkia saa myös Lahden ja Heinolan Citymarkettien pihamyymälöistä. Kaijansinkon puutarhalla toimii myös kesäkahvila ja näin sesonkiaikaan puutarhalla tuntuu tapahtuvan kaikkea kivaa koko ajan. Esimerkiksi ensi perjantaina 24.5. puutarhalla vietetään Kukkien yötä klo 21-24. Tulevana sunnuntaina puutarhalla on POP UP -kuvauspäivä, kuvia kukkien keskellä ottaa Heli Mielosen Helmi -valokuvauskoulun valokuvaajat. Tietoa tapahtumista löytyy parhaiten Kaijansinkon Facebook -sivujen tai Instagram -tilin kautta



Minä kävin hakemassa ensimmäiset kesäkukat Kaijansinkolta lauantaina. Nyt kesäkukkia on vasta takaterassilla. Etuterassi ja Kesähuone kaipaavat vielä kukkasia. Osa kesän viehätystä on seurata kesäkukkien kasvua, ja iltarituaali, joka kuuluu kesään, on mielestäni kuihtuneiden kukkien nyppiminen ja kukkien kastelu.


Minulla on kukkalähettiläänä ilo arpoa täällä blogissa 40 euron lahjakortti Kaijansinkon puutarhalle. Arvonta alkaa nyt ja päättyy torstai-iltana 23.5., jotta voittaja pääsee nauttimaan lahjakortillaan parhaasta kukkasesongista! Instgram -tililläni on toinen samanlainen arvottavana, joten jos haluat tuplata mahdollisuuden voittaa, kannattaa osallistua molempien kanavien kautta. Täällä Facebookissa osallistumisen ehtona on käydä tykkäämässä Kaijansinkon puutarhan Facebook-sivusta sekä Mansikkatilan mailla -Facebook -sivusta. Jätä kommentti tämän postauksen perään (ja yhteystiedot, mistä sinut tavoitan, jos voitto osuu kohdalle) tai Mansikkatilan mailla -facebook linkkiin. Kerro minulle, mikä on sinun suosikkikesäkukkasi (ei perenna tai luonnonkukka). Omia ikisuosikkejani ovat pelakuut ja lankaköynnös. Haluan aina myös kokeilla jotain uutta, tänä vuonna se on mustasilmäsusanna.:)

Kivaa viikkoa ja onnea arvontaan!
Taina

perjantai 3. elokuuta 2018

Ei voi heittää roskiin! - Kukkaseppelehaaste II




Vuosikausia yksi kesäkukkasuosikkini on ollut pelargonia. Toisinaan olen talvettanut niitä, vaihtelevalla menestyksellä, koska meillä ei harmikseni ole täydellisen viileää talvettamispaikkaa. Yksi tämän vuoden pelargonioista on viime kesältä. Se kukkii nyt upeasti, kirkkaan pinkein, yksinkertaisin kukin. Kerrotut ja hempeämmät olen ostanut keväällä Kodin Terrasta







Pelargoniat tai pelakuut, kuten itse tykkään näitä kaunottaria kutsua, ovat mielestäni erittäin vaatimattomia ja helppohoitoisia. Tykkäävät paahteesta, siksi niitä on tuossa meidän etelään suuntaavaalla terassilla ollut ihan joka kesä. Olen ollut huomaavinani, että kukinta on runsaampaa, kun poistaa pelakuista oksat, joiden kukinnot ovat ruskistumassa. Oksista syntyy usein morsiukimppua muistuttava ihana nippu, jonka roskiinheittäminen tuntuu suorastaan rikolliselta.;)








Lähes koko kesän onkin ollut mielessä, että kokeilisin tehdä kukkaseppeleen, jossa hyödyntäisin pelakuun kukintoja. Tällä viikolla päätin tarttua toimeen (korkea aika, sillä loma loppuu ensi viikolla!), ja samalla vastata uudelleen @keijujakuutit #kukkaseppelehaaste eseen. Ensimmäisen seppeleeni löydät täältä.







Aina ei mene niin kuin Strömsössä! Susannaa matkien solmien seppeleen pohjan pelkästään kahdesta muratin pätkästä yhteenliittäen. Sitten totesin, että kukkalankani olisi saanut olla ohuempaa, sillä se katkoi pelakuihin solmimista varten jättämäni varrenpätkät, niin että kukkien solmimisesta tuli mahdotonta. Niinpä kieputin kukkalankaa kierroksen seppeleen ympäri, ja tyydyin pujottelemaan kukkia seppeleen ja kukkalangan välisiin aukkoihin, ei koko matkalle, vaan lyhyelle pätkälle. Kukkien varret tietenkin jäivät törröttämään tällä tavalla tehtynä, mutta muuten olin tyytyväinen lopputulokseen. Sitten kamera miehen kouraan ja kuvaa ottamaan.:)






Koska loppulta vain pieni osa kukista tuli käytettyä seppeleeseen, asettelin osan pelakuun oksista maljakoihin nypittyäni ensin niistä ruskeaksi kuihtuneet terälehdet pois. Aika superihanat ja melkein yliromanttiset tuli näistä pikkumaljakoista! 










Ruskea maljakko on muuten jälleen kirppisostos kesäreissulta Forssasta kirpputorilta. Maksoi muistaakseni kaksi euroa. Miten kauniisti lasi heijastelikaan, kun aurinko tuli pilvien takaa esiin ja osui maljakkoon!<3 Seppeleenkin ripustin työpöydälle, ja tuossa se edelleen roikkuu, ja kuivaa kauniisti. Kuten kuvista näkyy, myös viime viikon Kukkailottelun liljat jaksavat edelleen kukkia, toki olen kuihtuneet kukat napsinut oksista kukkasaksilla pois.







Kiitos edelliseen Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan kukkien tuomaa iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Linkki on auki kesäiseen tapaan maanantai-iltaan saakka, jotta useampi ennättäisi osallistua.:) Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3



Ihanaa elokuun ensimmäistä viikonloppua!
Taina

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Juhannuksen kotitunnelmia



Tänä juhannuksena on todellakin nautittu kotona olemisesta! Ei ole haitannut, vaikka välillä on suorastaan myrskynnyt ja sisällä on tarvinnut laittaa valot päälle, vaikka onkin vuoden valoisin aika. Sadekuurot ovat tulleet ainakin nurmikolle ja kukille enemmän kuin tarpeeseen. Tällaista mutkatonta, aikataulutonta, eloa tarvitaan silloin tällöin.






Veljeni perheineen oli perjantaina meillä syömässä ja istumassa iltaa. Ruoaksi valmistin hampurilaisia kahdella eri täytteellä. Yhteishyvän nyhtökana on ollut meillä vakkariruokien joukossa useamman vuoden, samoin itsetehdyt jauhelihapihvit, joiden reseptin postasin jokunen vuosi sitten täällä. Paistoin pitkästä aikaa myös lettuja pikkupannulla. Se on hidasta puuhaa, mutta mielestäni vaivan arvoista. Kermaa ja tuoreita marjoja päälle, makuelämykset eivät aina vaadi monimutkaista reseptiä.:) Pelailtiin  isolla porukalla Unoa ja laulettiin karaokea, oli kyllä kivaa! Kameraan ei tullut perjantaina tartuttua ollenkaan.







Eilen oltiin ihan oman perheen kesken. Juhlapyhinä (ainakin tällä iällä) korustuu ruoan merkitys. Olin varannut meille kunnon pihvit. Moneen vuoteen en ole tehnyt valkosipuliperunoita keitetyistä perunoista, kuten ne minusta parhammillaan ovat, mutta eilen oli tuohon puuhaan aikaa ja tahtoa. Parikymmentä vuotta sitten päiväkodissa työskennellessäni talon emännällä oli toisinaan tapana hemmotella meitä aikuisia ylijääneistä perunoista paistetuilla valkosipuliperunoilla. Sieltä vuosien takaa on tuo resepti, joka vaatii perunoiden pitkää hautumista uunissa, niin että kerma imeytyy perunoihin kunnolla. Ei mitään laihdutusruokaa...Jälkkäriksi oli jäätelöä, jotka unohtuivat perjantaina pakkaseen. Nuo Tigerista vuosia sitten ostamani sinikukalliset jälkiruokakupit on varmasti yksi parhaita ostoksiani kyseisestä kaupasta.






Tuossa ruokaa laitellessa ehdin hyvin kattamaan pöydän hieman nätimmin. Kattauksen halusin olevan kepeän kesäinen, ja mielestäni siinä hyvin onnistuinkin. Valkoiset astiat ja lautasliinat ja kirkas lasi tuovat juhlavuutta. Lautasliinarenkaaksi kieputin pätkät ulkoruukun muratista. Murattirenkaaseen kieputin vielä päivänkakkarat. Mummon kannussa olevat kesäkukat ovat pysyneet ihmeen hyvinä, edes vuohenputki ei vielä ole alkanut varistaa.







Leppoisaan oleiluun kuuluvat tietenkin myös hitaat aamupalat Kesähuoneessa. Pojat vetelee sikeitä melkein puolille päivin, mutta me miehen kanssa on sitten syöty aamupalaa kaikessa rauhassa Kesähuoneessa. Mies lukee lehtiä yms. tabletilta, itse olen vielä paperiversioiden kuluttaja. Nyt kun lehteä ei ole tullut pariin päivään, otin aamupalalle kirjan mukaani, ja luin sen sitten eilen kannesta kanteen. Jossain vaiheessa muistin, että olin kirjan jo kertaalleen lukenut, mutta kun en muistanut loppuratkaisua, oli kirja luettava uudelleen loppuun saakka. Reissussa tulee yleensä luettua, ja nyt toivon, että saisin uudelleen kiinni lukukipinästä, joka on hävinnyt ensin jonnekin pikkulapsivuosiin ja sitten some-maailmaan.






Tälle päivälle olen suunnitellut rikkaruohojen kitkemistä ja muita pihahommia. Voisin myös tutkia kirjahyllyä, sillä olen varma, että siellä on lukemattomaksi jääneitä kirjoja, jotka odottavat aukaisua. Eikähön noissa ruokailussakin palata arkisemmille linjoille, makaronilaatikkoon ja jämien syöntiin.;)

Toivottavasti muillakin on ollut yhtä iloisen rentoa juhannus! 
Taina


Kukkailotteluun voi osallistua vielä tänään ja huomenna!.:)