Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiö. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. syyskuuta 2020

Syyskuun aamuna keittiössä



Heissan, ja mukavaa syyskuun alkua! Vaikka päivät ovat tällä viikolla olleet hetkittäin hyvinkin lämpimiä, ei voi kuin todeta, että erityisesti aamuissa ja illoissa on jo syksyntuntua. Takkakausi on toistaiseksi avaamatta, mutta kynttiläkauden sisätiloissa aloitin tänään.:) 




Viikonloppuaamut on arjen juhlaa kiireettömyytensä vuoksi. En liene ainoa, jolla kodinhoito jää työpäivinä lähinnä pakollisiin ruokaostostoksiin ja kokkailuihin. Tämän aamun aloitinkin keittiön siivouksesta, ja söin aamupalan vasta siivoilujen jälkeen. Kunhan saadaan tänään eteisestä roskat kierrätyspisteeseen vietyä ja pyykkikori alkaa tyhjentyä likapyykistä, on hyvä jälleen aloittaa uusi viikko.




Lampaantaljat toisin varastosta keittiöön suurin piirtein tässä vaiheessa vuotta, jos ne koskaan olisivat varastoon päätyneet... Kun muistaakseni kesäkuussa otin taljat pois ja vein ne kodinhoitohuoneeseen odottamaan varastoon viemistä, sain perheen miesväeltä palautetta, että taljat olisi kiva pitää kesälläkin keittiöntuoleilla. Koska olin vähemmistönä, toin taljat takaisin, ja tuossa ne ovat olleet koko kesän.

Toissaviikon kukkaostoksista oli vielä elossaolevananäköisenä sudenporkkanaa ja tähtiputkea. Voi toki olla, että ovat vain kuolleet noin kauniisti...Hortensianoksan leikkasin pihalta ja kaapista kaivoin viimevuotisen syyskynttilän. Kyllähän minä syksystäkin tykkään! 




Keittiökuume on vaivannut minua viime kuukausina, vaikka syitä keittiön uusimiseen on vain vähän, niistä suurimpana vaihtelunhalu. Oikeasti meidän keittiössä on runsaasti sekä säilytystilaa, että laskutilaa, ja keittiö on niin hyvässä kunnossa vielä 15 vuoden jälkeenkin, etten oikein voi perustella edes tasojen vaihtoa muulla kuin, että joku muu materiaali olisi kivempi kuin lasten vuoksi valittu laminaatti. Onneksi siivoaminen, tuoreet kukat pöydällä ja uusi kahvikuppi silloin tällöin auttaa toistaiseksi tähänkin vaivaan. 




Ostin nimittäin eilen Sokoksen -20% tarjouksena syksyisen Unikko -mukin. Räsymattoa syksyn väreissä lähdin hakemaan, mutta pienemmät kupit olivat jo loppuneet. Olen astellut kupit hyllyyn niin, että alahyllyllä on kesäiset, heleäväriset tai hempeät kupit. Ylähyllyllä on syksyisemmät ja talveen sopivat. Vielä en kuitenkaan halunnut vaihtaa syksyisiä kuppeja kädenulottuville.

Instan puolella on ollut viime sunnuntaista saakka tykkäys-kommentointi- ja seuraamisestossa. Mielestäni en ole käyttäytynyt tuolla erityisen yliaktiivisesti, tai muutenkaan häiriköinyt, liekö sitten kyseessä jälleen kiusa vai mikä. No, onneksi on muutakin elämää.;D Tämä vain samalla teille tiedoksi, miksi olen ollut instassa sanaton viimeisen viikon.

Kaunista ja inspiroivaa syyskuuta!<3
Taina

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Marimekko -ihastus - Uusi hylly mukeille



Marimekko monine kuoseineen iskee minuun vuosien tauon jälkeen. Toivon, että tällä kertaa osaisin välttää vuosituhannenvaihteen kaltaiset Marimekko -överit, vaan pahalta näyttää siinä valossa.:P  

Insta -tiliäni seuraavat ovat varmasti huomanneet viimeisen reilun puolen vuoden aikana lisääntyneet Marimekon Oiva -mukit. En ole oikeastaan koskaan aikaisemmin keräillyt mitään mukisarjaa, mutta nämä ovat nyt vieneet sydämeni. 2,5 desin muki on juuri oikeankokoinen. Tähän saakka lähes kaikki omistamani mukit ovat olleet kulmikkaita, mutta Oivan alaosan pyöreä muotoilu tuntuu erityisen ihanalta kädessä, samoin kupin yläreuna suussa. Sitten on tietenkin se juttu, millainen fiilis milloinkin on, ja mukin valinta aina fiiliksen mukaan.<3 Siksi haluan, että mukit ovat erilaisia. En myöskään osta mitä tahansa kuviota, vaan mukissa kaiken pitää viehättää, jotta se päätyy ostoslistalle.




Ensimmäinen Oiva -mukini oli tämä punainen Räsymatto.
Olohuone on kokenut aikamoisen muutoksen...

Aiemmin mukit mahtuivat mainiosti kirppikseltä ostamaani ritilähyllyyn, mutta jo jonkin aikaa minulla on ollut etsinnässä samalle paikalle uusi hylly. Sellainen, johon mahtuisi mukeja vaikka kahteen riviin ja päällekkäin. Toinen mahdollinen vaihtoehto olisi ollut String-hylly, mutta ihastuin niin paljon Bloomingvillen tammiseen seinähyllyyn, että laitoin sen tilaukseen Zico´sista, Seinäjoelta. Hyllyä ei näytä juuri nyt olevan saatavilla..




Nämä hyllyt eivät ole kalustelevyä, vaan umpitammea! Mustat metallilistat, joihin hyllyt pujotetaan, tuovat kauniisti ryhtiä ja rytmiä hyllyyn. Tuntui, että koko keittiön ilme muuttui yhden hyllyn myötä. Tämän verran avohyllyä jaksan pitää siistinä. Ihastelen ihmisten keittiöissä avohyllyjä, mutta suurempina määrinä en taitaisi jaksaa sitä jatkuvaa pölyjen ja rasvan pyyhkimistä. Tammi on muuten puulaji, jota ottaisin nyt kotiini enemmän kuin mielellään muuallekin! 



Uusi kello on keittiöön on mietinnässä. Monta ihanaa (ja kallista) vaihtoehtoa tietäisin...Toistaiseksi nappasin esikoisen huoneesta kellon, jota hän ei ole jaksanut vaihtaa mihinkään aikaan toviin. Ihmetteli kyllä, että mihin kelloa kiikutan.;D Vanha kello on siis liian iso ja tietenkin vääräntyylinen.



Oli muuten aikamoiset salapoliisin hommat tuossa, ennen kuin saatiin hyllylle reijät porattua. Tuo keskellä seinää nököttävä (turha) pistorasia, kun aiheutti päänvaivaa. Pistorasia on muistutus siitä, että rakentaessa on miljoona asiaa mietittävänä, kuten esim. pistorasioiden paikat. Aikoinaan talomme piirtänyt arkkitehti piirsi tuohon seinälle myös kalusteet, siis ennen kuin oikeaa keittiösunnitelmaa oli olemassa. Siihen se rasia vailla järkeä sitten tuli ja sen olemassaolo on piikki mun lihassa.;D Nyt hankittiin laite, joka kertoo sähköjohtojen paikat seinässä (palttiarallaa), lisäksi tutkittiin varuiksi piirustuksia ja valokuviakin raksa-ajalta. No, hylly on nyt seinällä, se on pääasia!

Onnellinen mukimaanikko,
Taina


sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Keittiön laatikoiden järjestelyä ja keittiöpsykologin mietteitä



  

Minut on vallannut vaihteeksi ihmeellinen energia ja into näin alkuvuodesta! Tässä kodin raivauksessa ja uudelleen järjestelyssä on selkeästi erilaisia kausia, ja nyt on ilmeisen iso vaihde päällä. Pari vuotta sitten aloin käydä järjestelmällisesti meidän kotia läpi ja homma jatkuu jälleen. Neljätoista vuotta samoissa nurkissa, tajusin viime viikolla. Moni paikka kodissamme kärsii siitä, että tavaraa on vuosien saatossa tullut lisää, mutta vanhatkin ovat saaneet jäädä. Viime viikonloppuna miehen luistimia varastossa etsiessämme ajattelin, että paras tapa olisi kai ottaa ihan kaikki tavarat pois hyllyistä, kaapeista ja laatikoista ja tavara kerrallaan punnita, mikä on säilyttämisen arvoista. Niin uuvuttava ajatus, että sen joutuu hylkäämään samantien.

Aloitin kuitenkin keittiön laatikoista inventaarion nyt viikolla. Ei meidän keittiössä ole sellaista laatikkoa tai kaappia, jota en olisi useampaankin kertaan siivonnut näiden vuosien aikana. Silti tuntuu, että jostain syystä järjestystä on vaikea ylläpitää. Lautaset, lasit ja kattilat ovat mielestäni löytäneet paikkansa ja järjestyksen, vaan kun keittiössä on niin paljon muutakin! On kuiva-aineita, kattaustarpeita, miljoona erilaista muovirasiaa ja juomapulloa...niin ja ne murut aterinlaatikossa! Meitä on monta ihmettelemässä tätä murujen mysteeriä.

Instassa olen ihastellut monen muun tavoin Marjon kodin järjestystä. Miten jonkun koti voikin olla noin upealla tavalla järjestyksessä! Ihan tuollaisesta en edes haaveile, mutta kuitenkin Marjon maustelaatikon kuvat saivat minutkin aloittamaan jälleen tämän kodin järjestämisen, vieläpä sieltä maustelaatikosta.

Kaikenlaista yllättävää voi tulla vastaan, kun lähtee omien tavaroiden tutkimusretkelle. Löysin mm. purkillisen hopeakuulia (niitä kakunkoristeita), joiden parasta ennen päivä oli vuonna -98. Muistan kyllä hämärästi, että ne kuulat olivat heti ostettaessa jotenkin kovia. Koska purkki oli lähes täysi ja kuulat lensivät roskiin, totesin, että olin tehnyt turhan ostoksen. Niitä pitää yrittää välttää jatkossa. Mausteita (muutakin kuin suolaa ja pippuria) voisin käyttää ruuassa nykyistä enemmän ja pullaa voisin leipoa useammin. Laatikoita siivotessa ehtii miettiä monenlaisia asioita.:)




Hyvän Tuulen Puodista olen tilannut noita lasiputkia ja pieniä purkkeja korkkikannella. Lämmin suositus tälle verkkokaupalle, jonka löysin ihan vain googlaamalla. Viikko sitten tein ensimmäisen tilauksen ja myöhemmin toisenkin, ja molempien pakettien tavarat ovat jo minulla käytössä. Huippua, vaikka sain vahingossa paketin, jossa oli minun osoitelappuni ja toisen ihmisen tilaamat tavarat. Erheestä huolimatta kaikki siis viikossa perillä.<3 Erittäin edulliset hinnat myös! Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö, vaan suositus omasta aloitteesta ja tahdosta vinkata hyvä palvelu.




Homma on vielä vaiheessa, sillä takana on nyt kolmen laatikon mylläys ja uudelleenjärjestely. Joudun hieman odottamaan, sillä ostin jo kaikki Lahden H&M home:n puulaatikot, jotka sopivat täydellisesti niin mausteiden kuin ruokailuvälineidenkin säilytysalustaksi. 

Tigerista ostamani isommat purkit sen sijaan osoittautuivat korkkikansien osalta haiseviksi. Korkki on ottanut jostain ummehtunutta hajua, ehkä kuljetuksen tai varastoinnin aikana...Kuten kuvista näkyy, poistin haisevat korkkikannet, jottei haju tartu purkkeihin ja leivontatarpeisiin, joita purkeissa on. Pari korkkikantta on nyt pakastimessa soodan kanssa. Kansia nuuhkin tietenkin heti aamulla vain todetakseni, että haju on niissä edelleen...ja nenänpääni soodasta valkoinen. Harkitsen kansien hävittämistä ja purkkien käyttämistä ilman kansia. Ilolla otan hajunpoistovinkit vastaan!

Tällaisia keittiömietteitä tänne. Kunhan saan valmista aikaiseksi, niin lupaan esitellä lopputuloksen! Tekeillä on myös pari postausta kuva-arkistoja käyttäen, täytyy käyttää mielikuvitusta, kun luonnonvaloa on niukasti.


Ihanaa sunnuntaita ja inspiroivaa viikkoa!❤
Taina

perjantai 24. elokuuta 2018

Aavistus syksyä - Kukkailottelua



Näin se viikko jälleen livisti käsistä, tukka putkella, kuinkas muuten. Viime viikon Kukkailottelun kukkaset tuossa edessäni vielä ilahduttavat. Sain viime viikolla myös erittäin kauniin kimpun Susannalta, hänen lomailessaan Suomessa. Susanna kirjoitti ihanan postauksen vierailustaan meillä, jutun voit lukea täältä.







Tällä viikolla käväisin Helsingissä Jyskin uuden konseptimyymälän avajaisissa. Siitä juttua toivottavasti viikonloppuna luvassa. Samalla reissulla kävin ostoksilla "tuhlaamassa" osan hiljattain tienaamistani kirppistienesteistä. Postausta siltäkin saralta tulossa myöhemmin...Matkan varrelle sattui ihastuttava kukkakauppa, Form&Flora, joten sisään oli mentävä kiireesti, sillä olin liikkeellä ihan viime minuuteilla. Nopsaan valikoin muutaman marjapensaan oksan, yhden ison unikon siemenkodan, sekä pari heinää. Floristi laittoi vielä yhden törmäkukan oksan kaupan päälle, ja minä lähdin kotiin superonnellisena "kukkasista".







Kotona asettelin ne Marimekon Ming -maljakkoon keittiön pöydälle. Oksat sopivat mielestäni siihen erinomaisen hyvin, ja tuovat aavistuksen syksyä, muttei siten huutomerkkillä, kuten monet syksyyn kuuluvat punaiset ja keltaiset kukat.:) 






Tämän viikon Kukkailottelu on tällä erää toiseksi viimeinen. Ensi viikonloppuna vielä jatketaan Kukkailottelun merkeissä, onhan elokuu, mutta sitten pidän taukoa kaikesta aikataulullisesta bloggaamisesta. Puolitoista vuotta, lähes jokaisena perjantaina, on ollut Kukkailottelua, viime syksynä ja talvella Perjantaimyyssejä. Nyt on aika ainakin hetki vetää henkeä, ja postailla silloin, kun huvittaa, ja mistä huvittaa. Eiköhän nuo kukat näy jatkossakin täällä, mutta linkitysmahdollisuutta ei sitten enää ole. Nyt on siis erinomaisen hyvä hetki tulla mukaan Kukkailotteluun, jos sellaista on suunnitellut tekevänsä.:)

Kiitos edelliseen Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan kukkien tuomaa iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Linkki on auki kesäiseen tapaan maanantai-iltaan saakka, jotta useampi ennättäisi osallistua.:) Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Juuri äsken kotiuduin muuten kaupungilta, ja aikamoinen viikonloppu on täällä Lahdessa tiedossa. Väkeä lappoi junista ja linja-autoista aivan valtavasti. Meillä ei harmittavasti lippuja konserttiin ole, mutta toivottelen silti oikein hyvää Cheekendiä ja viikonloppua kaikille!:)

Taina



sunnuntai 19. elokuuta 2018

Uudet tuolit keittiöön






Kolme vuotta sitten ostin meille Torin kautta neljä kappaletta Bonanza -tuoleja, ja myöhemmin vielä kaksi lisää, Torin kautta nekin. Varsinkin ne neljä ensimmäistä tuolia oli pinnoiltaan aika kehnossa kunnossa. Ajan myötä maalasin tuolit liitumaalilla ja vahasin maalipinnan, jotta maalipinnasta tuli pyyhkimistä kestävä. Tykkäsin tuoleista paljon, eikä viehtymys tuolien ulkonäköön ole kadonnut vuosien aikana. Yksi niistä jää minulle ompelutuoliksi kodinhoitohuoneeseen. Muut lähtevät ammatikuvaajan työhuoneelle valokuvauskäyttöön. Siihen ne tuolit ovatkin ihan omiaan. Vaikka Bonanzoissa oli paljon parempi istua kuin edellisissä punostuoleissa, niin ainakin minulla istuinosan terävä reuna alkoi aina painaa takareittä kauemmin pöydän ääressä istuessa, vaikkapa sunnuntailehteä lukiessa. 

Haluan, että keittiön tuoleissa voi istua pitkiä aikoja ihan seurustellenkin. Talviaikaan, kun tuoleilla oli lampaantaljat, tuntui tuoli mukavalta, mutten halua pitää taljoja keittiössä läpi vuoden. Siksi ajatus Bonanzoista luopumisesta kypsyi tässä kesän aikana.






Tuolin tai tuolien hankinta on minusta aika iso päätös ihan taloudellisessa mielessäkin. Istumismukavuus selviää oikeasti vasta käytössä, mikä tekee valinnasta vielä pulmallisempaa. 

Meidän uudet keittiön tuolit pistin merkille heti keväällä Kodin Terrassa käydessäni. Nämä ovat siis oikeastaan pihalle tai puutarhaan tarkoitetut istuimet. Tuolin muotoilu viehätti. Muovi istuinosassa vähän mietitytti, sillä periaatteesta haluaisin huonekalujen mieluiten olevan luonnonmateriaalia. Samoin emmin jalkojen puunväriä, näyttäisikö se liian punertavalta keittiössämme. Plussaa puolestaan oli mielestäni se, ettei tuolissa ole kiinteää kangaspäällystettä istuinosassa, sillä meidän perheessä ne olisivat hetkessä likaiset! Viime viikolla kävimme vielä miehen kanssa koeistumassa tuolit kertalleen ja muutaman päivän miettimisen jälkeen kannoimme uudet tuolit keittiöön.







Näissä House -merkkisissä tuoleissa on erittäin mukava istua! Istuinosan muovi on taivutettu niin, ettei tuolin reuna ala painaa takareisiä. Nyt kelpaa lueskella keittiössä tai istua iltaa ystävien kanssa. Vaikka tuo Lohals -matto on kooltaan 2m x 3m, niin nämä tuolit yhdessä suuren ruokapöytämme kanssa täyttävät maton leveyden melko tarkasti. Mattoa ei siis riitä enää siinä vaiheessa, kun tuolin siirtää reilusti irti pöydästä. Näissä tuoleissa on kuitenkin nuo taimmaiset jalat eri kulmassa kuin etummaiset, niin tuoli ei myöskään keiku, vaikka etu- ja takajalat ovat eri tasolla matosta johtuen. Pelkoni jalkojen värin sopimattomuudesta hälveni samantien, kun ensimmäinen tuoli oli kasattu. Keittiön seinällä olevan hyllykön puulevyt ovat kutakuinkin samaa sävyä, ja mielestäni jalkojen ruskea sopii nätisti myös maton väriin.






Nämä tuolit ovat erittäin tukevantuntuiset. Muoviosa ei vaikuta todellakaan rimpulalta. Tuolit näyttävät myös hymyilevän iloisesti.;D Tuolin "suusta" voi kätevästi helpottaa nostamista. Vähitellen alan päästä eroon tavasta varmistaa polvella, ettei istuinosa irtoa selkänojasta.:P Bonanzoissa, kuten aika usein pinnatuoleissa, oli pinnat löystyneet, ja liimaukset hävinneet vuosien saatossa. Näissä tuoleissa sitä vaaraa ei ole. Kuvia keittiöstä juuri ennen näiden tuolien tuloa voit katsoa vaikka täältä. Aika tavalla muuttui keittiön ilme modernimpaan suuntaan, vai mitä?






Oikein mukavaa uutta viikkoa!
Taina


Kukkailotteluun on aikaa osallistua vielä tänään ja huomenna! Klik


perjantai 10. elokuuta 2018

Punasteleva morsian - Kukkailottelua




Sorvi on jälleen käynnistynyt, ja perjantai tuntuu perjantailta.<3 Oikein hyvä, että saadaan tähänkin taloon joku roti, ja arki erottamaan lomat ja juhlat tasaisesta tallailusta.:) Mukava on ollut töihin palata, mutta pakko tunnustaa, että iltapäivällä on ollut todella nahistunut olo, tuota lämpöä kun on piisannut sen kolmisenkymmentä astetta pihalla, ja varmaan saman verran sisälläkin. 







Perjantai tarkoittaa perinteisesti Kukkailottelua. Nyt on kesällä ollut aika hiljaista muiden osallistujien suhteen, joten täytyy nyt katsoa ja miettiä, mikä on Kukkailottelun jatko. Viime syksynähän vaihdettiin lokakuussa Kukkailottelut Perjantaimyysseihin, mikä loi vapaammat puitteet osallistumiselle...Täytyy nyt katsoa ja miettiä rauhassa.








Tämän viikon kukkaset ostin jo yli viikko sitten, mutta edelleen ne ilostuttavat keittiönpöydällä, hieman enemmän aukinaisina vain, kuin näissä kuvissa. Joskus muistelen proteaan aiemminkin törmänneeni, mutten ollut koskaan missään nähnyt noita livenä. On ilmeisen suosittu hääkimppukukka, ja tämä lajike on ymmärtääkseni blushing bride eli punasteleva morsian, joten nimensä puolestakin sopii hääkukaksi.:) 

Villiviinin Eijalla oli viime viikolla hääkimppukuvaukset (aivan mielettömiä kuvia, lisää on tulossa..), ja siihen tarkoitukseen hän oli proteaa tilannut. Halusin näitä vaaleanpunaisia, sillä valkoiset olivat vielä niin nupullaan. Tuntuu siis olevan varsin pitkäikäinen leikkona. Varsien väristä minulla tulee auringonpunaama männynrunko mieleen. Ihana väri!






Keittiössä on tapahtunut pientä muutosta (ja ihan just parhaillaankin mies kasailee kalusteita keittiöön, mutta se on jo toinen juttu) tässä viime aikoina. Yksi kälyistäni antoi Ikean Sinnerlig -valaisimen meille, koska he eivät tykänneet sen luomasta "reikäisestä valosta". Näissä kuvissahan sitä ei näy, mutta illan hämärässä tuo Sinnerlig heittää upeat kuviot kattoon ja valaisin on mielestäni enemmän tunnelmavalaisin kuin valontuoja. Tuossa keittiönpöydän päällä sillä ei sinänsä ole väliä, sillä katossa on myös tukku spottivaloja, jotka hoitavat keittiön valaisun. Tulee kepeä, kesäinen olo, tästä valaisimesta. Voi olla, että syksymmällä vaihdetaan takaisin Ikean Hektar, josta tykkään myös edelleen. Olin muuten Sinnerligiä monesti Ikeassa miettinyt, että pistäiskö hankkia, mutta nyt se siis tuli meille ihan saatuna. Olohuoneeseen olin sitä ajatellut, mutta mallailun jälkeen päätyikin keittiöön.


Kiitos edelliseen Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan kukkien tuomaa iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Linkki on auki kesäiseen tapaan maanantai-iltaan saakka, jotta useampi ennättäisi osallistua.:) Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3


Leppoisaa viikonloppua!
Taina