String Pocket -seinähylly - Sisustajan must?

Olin vuosia ajatellut, että Nils Strinningin vuonna -49 suunnittelema klassikkohylly on ihan kiva, mutta samalla aika turha. Siis varsinkin tuollainen perushylly, jonka syvyys on vain 15 senttimetriä. Tätä mieltä olin varmasti ainakin siinä vaiheessa, kun rakensimme kuopuksen huoneeseen rautakaupan ritilöistä ja liimapuulevystä hyllykön, jonka levyt ovat oikeaa puuta, ja syvyyttäkin on tuplasta, niin että hyllyille voi laittaa oikeasti laittaa mitä haluaa.:)

Niin on nainen häilyväinen, että viime syksynä aloin katsella String -hyllyjä tositarkoituksella makuuhuoneeseen. Uuden naulakon rautojen ja nuppien väreihin olisi sopinut täydellisesti väriyhdistelmä pähkinäpuu-musta... Edelleen olin kuitenkin sitä mieltä, että pelkkiä koristeita ja sisustelua varten en hyllyä hanki!

Bongasin pari viikkoa sitten tutulla myyjällä Facebook -kirppiksellä (sama, jolta olen ostanut sekä Marimekon Ming -maljakon, että ihanan keraamisen tarjottimen)  valkoisen String -hyllyn myynnissä, ja koska hinta oli hieman yli satasen (ovh 149) uudenveroisesta hyllystä, niin näinpä meillä nyt sitten on tuo hylly, jota en aiemmin tiennyt haluavanikaan. Viikonloppuna mies suostui jälleen tarttumaan poraan ja vatupassiin, ja hylly pääsi makuuhuoneen seinälle.

Jo hyllyä noutaessani huomasin, että se ei olekaan heppoinen, kuten kuvittelin, vaikka sen hyllyt eivät olekaan täyspuuta, vaan viilutettua kalustelevyä. Hyllyt ovat yllättävän painavat ja tukevantuntuiset. Hyllykköön voi laittaa painoa 25 kilon edestä, tasaisesti tosin.

Tätäkin enemmän minut on yllättänyt, miten täydellinen juuri tämä hylly on sisustelijalle, joka tykkää tehdä asetelmia, ja vaihdella niitä! Kaivelin kaappeja, ja sain mielestäni koottua hyllyille ja makuuhuoneen lipastolle kivan keväisen, melkein kesäisen, huolettoman fiiliksen. 

Pellavat Paperbag -maljakossa nostin lipastolta ylähyllylle. Jemmassa oli siskolta kauan sitten saatu Kielokeiju -taulu, ja joulumyyjäisistä ostettu lammas, joka sopii makuuhuoneeseen ehkä paremmin kuin mihinkään muuhun kodin huoneeseen.;) Puinen vati on hyvä paikka vaikkapa taskusta löytyville avaimille, ja samalla se muodostaa väriparin vieressä roikkuvan taulun kehyksille. Makuuhuoneen vessassa meillä on tasoa vain vähän, sieltä nostin Iittalan Vitriini -rasiat hyllylle. Makuuhuoneen lipaston päälle jätin vain vanhan kukkakimpun rippeistä vihreät, sekä olkihatun, jonka tilasin kipeänä ollessani Parolan Rottingilta, samalla kun tilasin muutaman kranssipohjan (Kipeänä ollessa tulee aina tehtyä nettiostoksia, mikä siinä onkin!).

Olen yllättynyt, miten paljon pieni hylly voi vaikuttaa huoneen tunnelmaa. Vieras sitä ei varmaan huomaisi, mutta itse havahduin siihen aluksi joka kerta, kun astuin huoneeseen. Hyllyn ilmavuus on minusta ihanaa! Salaa olenkin alkanut haaveilla kokonaisesta työpisteestä, joka olisi koottu String -hyllyistä ja työtasosta....

Ylihintainen turhake vai hyödyllinen säilytin,

mitä sanot?:)

Taina

p.s: Sateisen päivän kuvissa oli hieman haastetta valon riittävyyden kanssa, mutta kuvat on pakko ottaa silloin, kun siihen on aikaa.

Kirsikan kukintaa

Oikein mukavaa äitienpäivän iltaa! Minua on tänään lellitty ja hemmoteltu hyvällä ruoalla, ihanalla lahjalla ja nuorison läsnäololla. Toivottavasti sinäkin olet saanut nauttia päivästä! 

Viime aikoina olen lukenut muutamia koskettavia tekstejä niin äitiyteen, kuin lapsettomuuteenkin liittyen. Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä oli juttu Metelinmäen Paulan elämästä koskettava tarina kera poikansa kirjeen.<3 Paula kirjoittaa Instaan osuvasti ja kauniisti äitiydestä, kannattaa käydä tutustumassa, jos hän ei ole sinulle ennestään tuttu!

Aiemminkin olen suositellut Helin Keijujakuutit Insta-tiliä upeiden kuvien ja mukaansatempaavien haasteiden vuoksi. Hiljattain Heli on avannut teksteissään lapsettomuutta. Tie äitiyteen ei ole ollut hänelle helppo tai itsestäänselvä. Omat silmäni aukenivat Helin kirjoituksista. Näillä kahdella naisella on todellakin kynä hallussa, kuvat ovat yhtä inspiroivia kuin tekstitkin!

Tällä viikolla käväisin yhtenä aurinkoisena, mutta tuulisena, iltana Launeen Perhepuiston Arboretumissa kuvaamassa kirsikoiden kukintaa. Oli vähän haastavaa tuulisuuden vuoksi.:) Olen haaveillut nyt useamman kevään Roihuvuoren kirsikkapuista, mutta tämä flunssa ja työkiireet piti nyt huolen, ettei tuo haave vielä tänä keväänä toteudu. Tunnelma tuolla Arboretumin keskellä oli kyllä vähintäänkin satumainen! 

Silti toivoisin, että joku rakentaisi tänne Lahteen sellaisen alueen, jossa voisi olla kymmeniä kirsikkapuita, tuhansia ja tuhansia kukkasipuleita, metsän siimeksessä alppiruusuja, ehkä satoja pionipuskia, loppukesästä kukkaniitty ja auringonkukkapelto,  sekä tietysti tunnelmallinen kahvila siinä yhteydessä ja mahdollisuus ottaa kuvia siellä kukkien seassa.<3 Eikös olisikin ihan täydellinen paikka? Idea on vapaasti käytettävissä...vaikka tuohon kuulostaa ihan mun uudelta uralta.;)

Aurikoista ja kukkaisaa uutta viikkoa!

Taina

Ideoita ylioppilasjuhliin - Osa 2 (kokemuksen syvällä rintaäänellä)

Reilu vuosi sitten suunnittelin jo kovasti esikoisen ylppäreitä, ja varsinkin huhtikuussa kokoamani inspispostaus on ollut valtavan suosittua lukemista viime aikoina. Tuo postaus voi toki olla hyödyllinen lukea, jos on järjestämässä juhlia.:)  Mietin vain sellaista, että kannattaisi ehkä lukea postaus, jossa sunnitelmat olivat jo konkretisoituneet, tai vieläkin hyödyllisempää olisi lukea postaus, jonka kirjoitin juhlien jälkeen. Toisaalta vasta vähän myöhemmin olen oivaltanut joitain asioita, jotka haluan muistaa seuraavia juhlia suunnitellessani. Niinpä päätin kirjata ajatukset  nyt ylös, melkein vuosi juhlien jälkeen, jos vaikka joku tämänkin postauksen löytää ja kokee hyödylliseksi. Tykkään itse erittäin paljon viettää juhlia, ja myös järjestää niitä!

Meillä oli sen puoleen helppo tilanne ylppäreitä järjestäessä, että esikoisen läpimeno oli käytännössä selvää alustavista tuloksista lähtien. Kutsut lähetimme huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin saimme varmistettua pitopalveluun annosten määrän. Jos on muutenkin kiirettä, eikä tunne ketään kokkikolmosia, jotka voisivat tarjoilujen teossa auttaa, kannattaa kyllä hankkia ainakin osa tarjoiluista valmiina. Luultavasti supermarketeistakin voi tilata esim. salaatteja isoina annoksina, jos pitopalvelun hinta on liian kova. Itse päädyin tilaamaan ruoat Santa Fen Cateringistä, ja makeat leivoin itse. Meillä ruoka-annoksen hinta oli 25 euroa/ ruokailija, ja sillä rahalla sai valtavasti ruokaa.  

Suolaiseen tarjottavaan kannattaa satsata, sillä ihmiset kiertävät usein monissa juhlissa, ja makean raja tulee useimmilla nopeasti vastaan. Moni saattaa ajaa satoja kilometrejä juhlien vuoksi, joten ruoka tekee varmasti kauppansa. Tarjottavan kannattaa olla sellaista, ettei se lähde pöydältä kävelemään, jos sattuu yhtä lämmin juhlapäivä kuin vuosi sitten. Meille hankittiin jo pitkään suunnitelmissa ollut toinen jääkaappi-pakastin varastoon ennen juhlia. Sieltä oli helppo hakea täydennystä juhlapöytään. Kakut vievät aika paljon tilaa jääkaapissa. Kukkien sokerointiakin kakkukoristeiksi voi kokeilla, se kannattaa tehdä ehkä vasta edellisenä päivänä, jos siis haluaa ja ennättää! Omenankukat ruskistuivat sokeroinnista huolimatta, mutta onneksi sain ystävän pihasta syreenin oksia kakun päälle. Niitä voi kyllä syödäkin, mutta syreenin maku on mielestäni hieman parfyymimainen.

Nykyhäissä suosittu karkkibuffa oli muuten menestys aikuistenkin keskuudessa. Teimme sen pienempimuotoisena heinäkuussa myös kuopuksen rippijuhliin. Karkeilla saa näyttävän kokonaisuuden todella helposti. 

Ikeasta hankin kaksi tarjoiluvaunua, jotka sijoitettiin niin, etteivät ne olleet kulkuväylällä. Niiden päälle heitin liinan vinosti, sillä kahta samanlaista ei meiltä löytynyt, enkä halunnut juhlia varten ostaa kahta pöytäliinaa, sillä en ole kovin suuri pöytäliinojen ystävä.;). Liina peitti sopivasti tasoja ja teki vaunuista aavistuksen juhlavammat. Tarjoiluvaunuihin katoin jo edellisiltana lautaset, servetit ja muut ruokailuvälineet.

Koristeina pöydillä ja tarjoiluvaunujen päällä oli kukkia yksittäin maljakoissa. Tykkäsin tosi paljon keittiön pöydän yksittäisistä kukista. Kevätmessuilla bongaamani Saija Sitolahden kukkatarjotin (peili) voisi hyvinkin olla seuraavien juhlien juhlapöydän koristus. <3 Kannattaa muuten varata muutama tyhjä maljakko valmiiksi, joihin vieraiden tuomat kukat voi helposti asetella. Itselläni oli eteisen pöydällä valmiina muistaakseni Marimekon Urna odottamassa ruusuja...Pojan huoneeseen laitoin toisen maljakon, ja ruusut valikoin maljakoihin värien mukaan.

Paperikuusta tilaamani valkoiset heliumpallot olivat mielestäni aivan ihania, vaikkeivat ne kestäneetkään koko narun pituudelta muratin painoa, ja vaikka sijoitin ne olohuoneeseen, enkä keittiöön, kuten olin suunnitellut. Ehkäpä kuopuksen juhlissa (kolmen vuoden päästä toivottavasti) otamme kuvan ylioppilaasta ja vieraasta/vieraista ilmapalloa tai -palloja pidellen ennen vieraiden kotiinlähtöä! Siitä saisi aika kivan kiitoskortin. Tuollainen yhteinen kuva olisi minusta paljon ihanampi muisto juhlista kuin vain pelkkä kuva ylioppilaasta...Monet tosin fiksuina teettävät kiitoskortit jo ennen juhlia, ja sen saa mukaan lähtiessä, tällöin ei ole vaaraa unohtumisesta. Voihan niitä yhteiskuvia toki ottaa, vaikka teettäisi kiitoskortit etu- tai jälkikäteen.

Jos juhlia vietetään kotona, kannattaa aloittaa raivaus hyvissä ajoin ennen juhlia, laskea istumapaikkojen riittävyys ja ehkä pyytää jostain jakkaroita lainaksi tai hankkia vaikka muutama uusi, jos sellainen on tarpeen. Erityisesti eteinen kannattaa tyhjentää turhasta rojusta ja omista takeista ja kengistä, jos mahdollista, mikäli se on kovin ahdas sumppu, kuten eteiset monesti tuppaavat olemaan. 

Tarjoiluapua kannattaa ehdottomasti pyytää! Itselläni oli ilo viettää viime kesänä kahdet juhlat niin, että sain vain keskittyä seurustelemaan vieraiden kanssa ja nauttia tunnelmasta, kiitos ihanien ystävien, jotka tulivat huolehtimaan kahvinkeitosta ja tarjoiluista. 

Kun juhlat on hyvin etukäteen suunniteltu, on sinne vieraiden mukavampi tulla, ja itsekin saa nauttia juhlahumusta iloisin mielin!

Juhlitaanko teillä tänä keväänä tai kesänä?

Iloista juhlamieltä!<3

Taina

Marimekon maljakot - Ming

Kaunista sunnuntaita! Tänään aamulla meillä oli ohut lumikerros takapihalla, vaikuttaa kuitenkin siltä, että olemme välttyneet pahimmalta takatalvelta. Olen pysynyt terveenä koko vuoden, mutta tämä lämpötilojen vaihteluko sen on saanut aikaan,  nyt on flunssa sitten iskenyt tuonne kurkun seutuville. Ääni tuntuu olevan vähän kadoksissa, mikä on äänityöläiselle huonompi juttu.

Kodinhoitohuoneessa odottaa istuttamista kaksi Pihapiiri -messuilta ostamaani pionia, joten olisi kauhean kiva, että ilma alkaisi pian lämpenemään ja yöpakkaset menisivät ohi...Pariin päivään en ole viitsinyt edes ulkoiluttaa noita pioneita jäätävän tuulen takia. Molemmissa taimissa on tietenkin nuppuja, sillä en enää osta muunlaisia. Ainakin eiliseen saakka pihalla maasta pilkistelevät perennat ja sipulikukat näyttivät onneksi hyvävointisilta pakkasöistä huolimatta. Eletään toivossa!:)

Alkuviikosta postailin Marimekon Urna -maljakosta eri vuodenaikoina ja erilaisilla kukkasilla. Tuolloin lupailin vastaavaa postausta Ming -maljakosta. Siinähän kävi sitten niin, että porttiteoria osottautui kohdallani toimivaksi. Kun annoin itselleni luvan hankkia Urnan, meni vain puoli vuotta, ja minusta alkoi tuntua, että Marimekon Ming olisi täydellinen lisäys maljakkokokoelmiini....

Tilasin maljakon Instan kautta löytämästäni verkkokaupasta Marimekko Mari-alta sellaisella hetkellä, kun kaikki kaupan valikoimissa oli -20 prosentin alessa. En maksaisi noista Marimekon maljakoista niiden virallista hintaa, kannattaa vertailla ja odottaa tarjouksia! Hintaseurantasivu näyttää tällä hetkellä Mingin hintaeroksi halvimman ja kalleimman välillä 42 euroa, ja halvimpaan hintaan sisältyy vielä ilmainen postitus. 

Silloin tällöin näitä Marimekon maljakoita on myynnissä myös nettikirppiksellä. Noin kuukausi sitten näin Mingin valkoisena Lahdessa myynnissä Face-kirppiksellä ja ennen kuin olin ehtinyt edes kunnolla ajatella, olin jo varannut maljakon itselleni! Kun kerran varaan jotain, niin onhan se hoidettava kunnialla loppuun. Olen saman ihmisen kanssa tehnyt kauppoja sen jälkeenkin, mm. ihana keraaminen tarjotin, joka näkyy pääsiäis- ja vappupostauksissa on hänen kaapistaan peräisin. 

Ming on osoittaunut käytössä ehkä Urnaakin monipuolisemmaksi. Sen kapea suuaukko tukee hyvin kukkia, ne on helppo asetella maljakkoon vapaasti, mutta kuitenkin niin, että ne pysyvät halutussa paikassa. Ming näyttä korkeiden kimppujen maljakolta, mutta esim. tulppaanit sopivat siihen yllättävän hyvin, vaikka voisi luulla, etteivät ne yllä juuri suuaukkoa ylemmäs. Urna tosin on kauniimpi ihan sellaisenaan, ilman kukkiakin... 

Vaikka tässä nyt hieman ehkä on sellainen tuntu, että Tainalla on karannut mopo käsistä, niin ei ole.:))) Täällä näillä maljakoilla on paljon käyttöä ja ne täydentävät toisiaan, ihan niin kuin olin ajatellutkin.:)

Mukavaa uutta viikkoa kohti kesää!

Taina