Tämä syysloma on mennyt todella omia akkuja ladatessa. Merkkiteot ja suuret ajatukset ovat jääneet tekemättä ja ajattelematta, olen yrittänyt olla potematta syyllisyyttä joutilaisuudesta, vaikka se vähän vaikeaa on. On ihanaa, kun hämärissä syysaamuissa nukuttaa ja saa nukkua juuri niin pitkään kuin unta riittää. Päiväuniakin olen silti nukkunut, lyhyitä, mutta kuitenkin tarpeellisia.
Ennen lomaa ostin pitkästä aikaa kaksi uutta kirjaa, en edes muista, milloin olisin ostanut romaanin itselleni. Kesästä asti olen maksanut Book Beat -jäsenyydestä, toistaiseksi turhaan, en ole vielä löytänyt niitä hetkiä, joissa äänikirja olisi parempi kuin perinteinen kirja. Pitäisi lopettaa jäsenyys tai aktiivisemmin etsiä niitä hetkiä äänikirjoille. Eilen sain siis päätökseen Liza Marklundin uusimman, Helmisafari nimeltään. Lämmin suositus jännityksen ystäville, vaikka alku tuntui itselleni takkuiselta. Loppua kohden kirjaa ei malttanut kädestä laskea. Tänään aloitin uusimman Raidin, ja koska siinä on vain reilu parisataa sivua, uskon ehtiväni lukemaan kirjan loppuun ennen maanantaita ja arkeen paluuta.
Mieskin on pitänyt lomaa tämän viikon, mikä on ylellistä yrittäjälle. Lauantaina ajoimme vanhempieni mökille Kainuuseen ensimmäistä kertaa ikinä syyslomalla. Jäätävä tuuli puhalteli Oulujärveltä, ja ilmassa oli selvästi talventuntua. Äiti sanoi, että luonto kääntää järvivesiä ennen jäätymistä. Seurasimme porukalla pikkulintujen ja oravien touhuja lintulaudoilla ja niiden ympäristössä. Hassuja nuo oravat kätköineen!
Kävimme miehen kanssa kävelemässä läheisellä Kivesvaaralla, ja yllätyimme positiivisesti paikan upeudesta. Hotelli siellä näytti toimivan jo ennestään, mutta tekeillä oli mökkejä aivan vaaran reunaan, isoilla ikkunoilla, joista aukeaa varmasti mielettömät maisemat. Ehkäpä ensi kesänä yövymme tuolla ja koluamme vaaran reittejä enemmän.
Mökkitontilla kasvaa paljon katajaa, joten tekaisin pikaisesti katajakranssin kotiinviemisiksi. Voi olla, että vielä lisään kranssiin jotain, en ole siihen täysin tyytyväinen, siksi se on jäänyt kuvaamatta.
Oli jäätävää puuhaa pestä paljua, mutta niin ihanaa mennä lämpimään veteen oikein syvälle, kun syystuulet puhalsivat ympärillä. Yhtenä iltana oli mahtava kuunsilta hetken aikaa ennen kuin pilvet peittivät taivaan.
Oli jäätävää puuhaa pestä paljua, mutta niin ihanaa mennä lämpimään veteen oikein syvälle, kun syystuulet puhalsivat ympärillä. Yhtenä iltana oli mahtava kuunsilta hetken aikaa ennen kuin pilvet peittivät taivaan.
Reissusta palattuamme kiirehdin ostoksille.:) Facebook -kirppikseltä bongasin kaksi Vitran DSR -tuolia, ja olisi ollut mahdotonta päästää niitä käsistä, vaikken niistä varsinaisesti ole edes haaveillut. Tuolit ovat tosiaan aidot, ja maksoin niistä yhteensä hieman vähemmän kuin yhden tuolin hinnan. Myyjä oli muuttamassa ulkomaille, ja siksi hänellä oli tarve päästä turhista tavaroista eroon. Tuolit menivät pojille, vaikka vähän olisi tehnyt mieli laittaa ne keittiöönkin, tuntuivat oikein hyviltä istua. Ainakin kuopus on tykännyt, esikoinen on niin vähän kotona, että käytännössä tuoli taitaa olla tavaroiden laskupaikka hänellä.
Käväisin pikaisesti myös Plantagenissa hankkimassa pari uutta viherkasvia. Uurremuorin, josta taisin mainita edellisessä postauksessa, sekä peikonlehden, jossa on reikiä lehdissä, monkey mask nimeltään. Plantagenissa on muuten aivan mielettömän kivoja amppeleita, vaikka millaisia, ja valinnan vaikeushan siinä koitti, vaikka olin jo ajatellut ostaa samalla tämän, valolla varustetun amppelin. Keräilin tuossa viikolla vihersisustuspostaukseen materiaalia, kivoja, moderneja amppeleita sun muita kukkahärpäkkeitä, mutta sitten tuli päiväuniaika.;) Jatkan, kun inspis inskee.
Kukkasipuleita istuttelin yhtenä iltana, ja toivon todella, että sipulit saavat olla talven rauhassa! Aivan mielettömän ihania lajikkeita ja yhdistelmiä: mustaa papukaijatulppaania (Black parrot), valkoista narsissia (Narcissus triandus), pionia muistuttavaa vaaleanpunaista tulppaania (Tulipa finola), tummaa kerrottua tulppaania (Tulipa black hero), mustaa tulppaania (Queen of the night) sekä valkoista terävälehtistä (Tulipa white triumphator) tulppaania. Vähän liian kauniita myyrien syötäviksi.:/ Mutta on niin ihanaa, kun on jotain mitä odottaa sitten keväällä.<3
Pari joululehteäkin olen tarkkaan tutkinut. Tämän vuoden Bo bedre oli lievä pettymys, kun vertaan viimevuotiseen. Parasta antia oli mielestäni kukkajutut. Eilen luukkuun tipahtanut Kaikkien aikojen joulu -lehti oli mielestäni monipuolisempi, mutta siinäkin eniten iloa minulle taitaa olla kukka - ja kranssijutuista. Lehdestä , ja sen kukkajutuista, inspiroituneena kävin tänään Villiviinissä kukkaostoksilla. Tulppaanikausi on täällä, ja ostin mm. nipun papukaijatulppaaneita ja oksan vahakukkaa. Keittiön pöydällä on kolme kukan siemenkotaa, nimeä en tietenkään muista. Toivotaan, ettei niistä tule miehelle allergiaoireita...
Ei hassumpi lomaviikko, vaikka tosiaan ne suurteot ovat jääneet tekemättä.;) Ja vielä koko viikonloppu aikaa jatkaa samalla rötväilylinjalla. Ihanaa viikonloppua!<3
Taina
