Uudet tuolit keittiöön

Kolme vuotta sitten ostin meille Torin kautta neljä kappaletta Bonanza -tuoleja, ja myöhemmin vielä kaksi lisää, Torin kautta nekin. Varsinkin ne neljä ensimmäistä tuolia oli pinnoiltaan aika kehnossa kunnossa. Ajan myötä maalasin tuolit liitumaalilla ja vahasin maalipinnan, jotta maalipinnasta tuli pyyhkimistä kestävä. Tykkäsin tuoleista paljon, eikä viehtymys tuolien ulkonäköön ole kadonnut vuosien aikana. Yksi niistä jää minulle ompelutuoliksi kodinhoitohuoneeseen. Muut lähtevät ammatikuvaajan työhuoneelle valokuvauskäyttöön. Siihen ne tuolit ovatkin ihan omiaan. Vaikka Bonanzoissa oli paljon parempi istua kuin edellisissä punostuoleissa, niin ainakin minulla istuinosan terävä reuna alkoi aina painaa takareittä kauemmin pöydän ääressä istuessa, vaikkapa sunnuntailehteä lukiessa. 

Haluan, että keittiön tuoleissa voi istua pitkiä aikoja ihan seurustellenkin. Talviaikaan, kun tuoleilla oli lampaantaljat, tuntui tuoli mukavalta, mutten halua pitää taljoja keittiössä läpi vuoden. Siksi ajatus Bonanzoista luopumisesta kypsyi tässä kesän aikana.

Tuolin tai tuolien hankinta on minusta aika iso päätös ihan taloudellisessa mielessäkin. Istumismukavuus selviää oikeasti vasta käytössä, mikä tekee valinnasta vielä pulmallisempaa. 

Meidän uudet keittiön tuolit pistin merkille heti keväällä Kodin Terrassa käydessäni. Nämä ovat siis oikeastaan pihalle tai puutarhaan tarkoitetut istuimet. Tuolin muotoilu viehätti. Muovi istuinosassa vähän mietitytti, sillä periaatteesta haluaisin huonekalujen mieluiten olevan luonnonmateriaalia. Samoin emmin jalkojen puunväriä, näyttäisikö se liian punertavalta keittiössämme. Plussaa puolestaan oli mielestäni se, ettei tuolissa ole kiinteää kangaspäällystettä istuinosassa, sillä meidän perheessä ne olisivat hetkessä likaiset! Viime viikolla kävimme vielä miehen kanssa koeistumassa tuolit kertalleen ja muutaman päivän miettimisen jälkeen kannoimme uudet tuolit keittiöön.

Näissä House -merkkisissä tuoleissa on erittäin mukava istua! Istuinosan muovi on taivutettu niin, ettei tuolin reuna ala painaa takareisiä. Nyt kelpaa lueskella keittiössä tai istua iltaa ystävien kanssa. Vaikka tuo Lohals -matto on kooltaan 2m x 3m, niin nämä tuolit yhdessä suuren ruokapöytämme kanssa täyttävät maton leveyden melko tarkasti. Mattoa ei siis riitä enää siinä vaiheessa, kun tuolin siirtää reilusti irti pöydästä. Näissä tuoleissa on kuitenkin nuo taimmaiset jalat eri kulmassa kuin etummaiset, niin tuoli ei myöskään keiku, vaikka etu- ja takajalat ovat eri tasolla matosta johtuen. Pelkoni jalkojen värin sopimattomuudesta hälveni samantien, kun ensimmäinen tuoli oli kasattu. Keittiön seinällä olevan hyllykön puulevyt ovat kutakuinkin samaa sävyä, ja mielestäni jalkojen ruskea sopii nätisti myös maton väriin.

Nämä tuolit ovat erittäin tukevantuntuiset. Muoviosa ei vaikuta todellakaan rimpulalta. Tuolit näyttävät myös hymyilevän iloisesti.;D Tuolin "suusta" voi kätevästi helpottaa nostamista. Vähitellen alan päästä eroon tavasta varmistaa polvella, ettei istuinosa irtoa selkänojasta.:P Bonanzoissa, kuten aika usein pinnatuoleissa, oli pinnat löystyneet, ja liimaukset hävinneet vuosien saatossa. Näissä tuoleissa sitä vaaraa ei ole. Kuvia keittiöstä juuri ennen näiden tuolien tuloa voit katsoa vaikka täältä. Aika tavalla muuttui keittiön ilme modernimpaan suuntaan, vai mitä?

Oikein mukavaa uutta viikkoa!

Taina

Kukkailotteluun on aikaa osallistua vielä tänään ja huomenna! Klik

Nattavaara - Uusi tuoli keittiöön

Meillä kaikilla on omat heikkoutemme ja mieltymyksemme. Joku hamstraa käsilaukkuja, toinen ei pysty vastustamaan kenkäkauppoja ja kolmas keräilee astioita. Leikkokukkien ohella toinen sisustukseen liittyvä heikkouteni on tuolit. Kiinnitän niihin huomion, missä kuljenkin, ja haaveilen kaikista ihanista tuoleista, joita muotoilijat ovat iloksemme piirtäneen. Toissa viikolla esimerkiksi katsoin ohjelmaa, joka käsitteli kauheaa sukellusvenemurhaa. Joka kerta, kun ruutuun ilmestyi eräs ohjelman haastateltavista, siirtyi huomioni haastateltavasta taustalla näkyvään tuoliin, joka sattui olemaan Friz Hansenin Drop -tuoli. Ohjelman aikana tämä tapahtui siis ihan joka kerta, kun tuoli näkyi kuvassa. En vain voinut itselleni mitään. Tuolihaaveitteni listalla on mm. Arne Jacobsenin Egg-tuoli, sekä saman suunnittelijan Seiska-tuoli. 

Olen ihastellut myös Hans J. Wegnerin CH24-tuolia, joka paremmin tunnetaan Fishbone-tuolina. Epäilen vahvasti, että raaskisin koskaan laittaa tuoliin 900 euroa... Olen jo vuosia sitten katsellut Jotexin Nattavaaraa sillä silmällä,  että tuossa voisi olla kelpo korvike Fishbone-tuolille. Keittiön pöydän maalaamisen ja uusien verhojen myötä minusta alkoi tuntua, että keittiöön pitää saada hieman puunväriä. Kuinka ollakaan Jotexilla oli tuolit -20% alennuksessa, ja pienen mietinnän jälkeen laitoin Nattavaaran tilaukseen. Hintaa tuolille jäi alennuksen jälkeen noin 160 euroa.

Tuolin runko on jalavaa ja istuinosa paperinarua. Nähtäväksi jää, kuinka kestävä paperinaru on istuimessa. Tuolin väri pakettia avatessani on hieman keltaisempi kuin Jotexin mainoskuvissa (yllätys...), mutta ei niin keltainen, että olisin halunnut lähettää tuolia takaisin. 

Kaikki sai siis alkunsa siitä, että päätin maalata keittiön pöydän kokonaan valkoiseksi. Ihan toden teolla olen etsinyt nyt uutta mattoa keittiön pöydän alle. Valitettavasti varastosta hakemani juuttimatto (joka päätyi minulle 12 vuotta sitten Suomen ensimmäisen Big Brother -talon tavaroiden nettihuutokaupasta, josta huusin kaikki talon matot itselleni) oli edelleen liian suuri meidän keittiöön, ja mielestäni myös väärän värinen. Olisin varmaan viikonloppuna ajanut Ikeaan ostamaan tätä mattoa, mutta harmikseni mattoa ei juuri nyt saa Vantaalta. Oikean värin lisäksi  tuossa Ikean matossa on enemmän kokoa kuin nykyisessä, joka on hieman liian pieni, kuten kuvistakin näkyy...leivänmurusten lisäksi!

Mitään keittiön muutosta en ollut yhtään suunnitellut tähän kevääseen, mutta näköjään meillä on nyt sellainen meneillään.;)

Taina

Tuolivalssia

Tuoli, ja sen sopivuus kullekin, on todella henkilökohtainen juttu. Ainakin meidän perheessä mielipide siitä, onko joku tuoli hyvä istua vai ei, rippuu täysin istujasta. Tottahan se on, että vartalon mittasuhteet vaikuttavat istumamukavuuteen!

Oma pieni työpisteeni olohuoneen seinustalla on jäänyt todellisuudessa aika vähälle käytölle, sillä Torin kautta ostamani tuoli on liian matala myös Torin kautta ostetulle Jyskin (halvalle ja huonolaatuiselle) työpöydälle. Käyttöön nähden mulla menee hermot yllättävän usein työpöydän laatikoiden kanssa.;) Työpöytää useammin olen istuskellut tietokone sylissäni sohvalla tai koepinon kanssa keittiönpöydän ääressä. Mietin vanhan tuolin alle renkaiden laittamista, mutta epäilen, että tuoli jäisi silti liian matalaksi.


Siitä on jo kohta kolme vuotta, kun hankin nuoremman pojan huoneeseen työtuoliksi Hayn About A Chairin. Viime aikoina juniori on sysännyt tuolin aina syrjään pöydän äärestä. Hän on istuskellut mielummin aikoinaan mummilasta tuodulla jakkaralla, joka näyttääkin olevan juuri oikean korkuinen sekä pöytään, että istujan pituuteen nähden. Niinpä oli tullut aika napata tämä designklassikko pojalta itselleni, kuten alunperin haaveilin! Mikä parasta, Hay About A Chair tuntuu oikean korkuiselta ja muutenkin ergonomiselta itselleni, varsinkin kun nappaan vielä miehen työpisteeltä jalkatuen jalkojeni alle.

Tuolin vaihdos muuttaa työpisteen ilmettä paljon. Tykkäsin vanhan tuolin tuomasta kontrastista, mutta toisaalta uudesta keveydestä, jota tuli tilalle. Vanhan tuolin korkea selkänoja näkyi kivasti sohvan reunan yläpuolelle sohvalta katsottaessa, uusi tuoli ei juuri näy. Ilme muuttui modernimmaksi. Täytyi soittaa eilen myös siskolle, sillä haluaisin tuohon työpisteen seinälle taulun. Joku "moodbord" seinä/kollaasi voisi olla inspiroiva, mutta sijainti olohuoneessa kallistaa vaa´an taulun puolelle. Ehkä jotain abstraktia? Kirjasinlokerikko saa siirtyä muualle tai lähteä kiertoon.

Vanhan tuolin siirsin toistaiseksi eteiseen. Se tuskin jää tuohon, sillä harmikseni se tuntuu liian massiiviselta tuohon paikkaan, osittain tummasta väristä johtuen. Varsinaista tarvetta tuolille ei eteisessä ole, sillä eteisessä meillä on kiinteä penkki (Täällä kuvia koko eteisestä, olen joskus tehnyt siitä erillisen postauksen, vaan tunnisteet ja otsikointi on näköjään menneet pieleen...). Tuoli kaipaisi kunnostamista. Jo syksyllä mietin kansalaisopiston kurssia, jossa tuolin olisi voinut verhoilla ja pinnan käsitellä uudelleen (vaaleaa ja pellavaa on  mielessäni). Jos tuoli on minulla edelleen syksyllä, niin minun on varmaan pakko ilmoittautua kunnostuskurssille.

Mitenkäs teillä? Valitaanko teillä tuolit ensisijaisesti ulkonäkö, ergonomia tai kenties joku muu ominaisuus edellä? Onko tullut hutiostoksia? Itse koen tuolien ostamisen melko hankalaksi, sillä oikeastaan tuolin sopivuus selviää todella vasta oikeassa käytössä. Kun pojat olivat vauvoja, ostettiin molemmille Tripp Trapp -syöttötuolit sillä ajatuksella, että ne olisivat säädettävät ja pitkäikäiset tuolit. Ihan hyvä ajatus, mutta kumpikaan ei tykännyt istua kyseisellä tuolilla myöhemmin.:P Onneksi sain ne myytyä eteenpäin!

On muuten ollut erikoisen pitkän tuntuinen tämä viikonloppu. Melkein kuin olisi lomalla ollut. Ihanaa huomata, että tammikuu on jo puolessa, ja tämä piiitkä talvikuukausi on kohta lusittu.;)

Kevättä kohti!

Taina

Kukkailotteluun!