sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Tulkoon joulu



Kulunut syksy ja alkutalvi on mennyt hujauksessa! Uskomatonta, että huomenna on jouluaatto, ja päivät alkavat jälleen pitenemään, katse kääntymään kohti kevättä. 





Optimistina kuvittelin ehtiväni tällä viikolla postailemaan useamminkin, mutta toisin kävi.  Jos mielesi tekisi esimerkiksi jäädyttää jäälyhtyjä nyt pakkasten aikaan, niin käy kurkkaamassa postaus jäälyhdyistä männynoksakoristein viime tammikuulta täältä. En ole onnistunut "kahden ämpärin tekniikalla" rikkomaan yhtään ämpäriä.:) Eilen tosin yksi juuri jäädyttämäni lyhty meni kolmeen osaan, kun irrotin sitä ämpäristä. Käytössä se ei kuitenkaan haittaa. Asettelin palaset lumeen, ja siihen ne näyttävät jäätyneen. Tällä hetkellä pihalla on seitsemän lyhtyä paikoillaan, ja tässä illan aikana pitäisi vielä käydä irrottamassa eiliset kolme lyhtyä ämpäreistä ja laittaa jälleen uudet jäätymään. 





Tänään olen tehnyt pohjat jouluista pavlovaa varten. Samalle tein myös puolukkajäädykettä pakkaseen. Voi olla, että jonain päivänä teen vielä luumu-omenatuorejuustokakkua, jonka maku on jäänyt mieleeni viime vuodesta....

Kävimme nyt illalla miehen kanssa viemässä haudoille kynttilät, ja kylläpä siellä olikin kaunista ja kylmää!





Joulun ruokaostoksille ei ole huvittanut mennä työpäivien päälle (meillä loppui työt vasta eilen iltapäivällä, silkkaa hulluutta, jos minulta kysytään...), joten aion laittaa herätyskellon huomenna aikaisin soimaan ja elän toivossa, että säästyn kaamealta ruuhkaalta. Toivottavasti ihmiset eivät myöskään ole ostaneet hyllyjä tyhjiksi.:) Kinkun ostimme aiemmin tällä viikolla, ja se on sentään paistumassa uunissa.





Tämän joulun joulukukat ovat valkoisia. Olohuoneen asetelmaan vaihdoin eilen tuoreet, valkoiset, hyasintit. Ne ovat vielä kauniisti nupullaan. Työpöydällä on lehdetön jouluruusu ja keittiössä valkoisessa Aalto -vaasissa (yksi syksyn face-kirppisostoksista) amaryllyksia, anemoneja sekä eucalyptusta. 

Vaaleanpunaisen hirsitalon Marjan insta -kuvasta sain ihanan inspiraation askarrella vielä toinenkin jättikranssi. Toissa iltana kiertelin lumisella pihamaalla ja mietin kuumeisesti, mistä saisin pohjan kranssiini. Keksin sitten, että Kesähuoneen ympärillä lamoherukka meinaa kasvaa vähän turhankin villinä, on pitänyt sitä syksyllä karsia, mutten ole ehtinyt. Lamoherukka on myös taipuisa ja mielestäni hyväntuoksuinenkin, hieman herukkamainen. Siitä tuli oikein mainio pohja kranssille. Villiviinistä hain kranssiin kahdenlaista eucalyptusta ja hopeanharmaata bruniaa. Lisäksi kranssiin tuli pieniä männynoksia. 

Ihan täydellinen ei kranssini ole, mutta ihan kiva kuitenkin.  Kuusi on meillä tänä vuonna terassilla, joten on kiva tuoda vihreää joulukotiin muilla tavoin. Päivällä kävimme miehen kanssa yläpihalla kuvaamassa toisiamme kranssin kanssa. Sellaista se on, kun on naimisissa tällaisen näpertelijän kanssa.;D Ottamani kuvat miehestäni olivat muuten oikein onnistuneita, mutta vasta loppupuolella huomasin, että hänellä oli aluksi kranssi väärinpäin kädessään.:P Näissä kuvissa kranssi on paraatipuoli päällepäin.:) Ja hei huomatkaa, laitoin kuviin ystäväni, Elinan, neulomat ihanat lapaset, jotka hän neuloi pari vuotta sitten tuohon Odd Mollyn huiviini yhteensopivaksi!<3





Huomenna en taida enää konetta avata. Esikoinen on pukkina suuren osan päivästä, joten meille erilainen jouluaatto on tulossa... Pari uutta kirjaa odottaa lukemista, ja miehen kanssa aloitimme katselu-urakan, Blacklistin, Netflixiltä. Kiva olisi ehtiä myös lenkkeilemään kameran kanssa tai ilman. Ihanaa, kun saa nukkua niin pitkään kuin nukuttaa, ja tehdä niitä asioita, joita tekee mieli tehdä!

Oikein ihanaa ja rentoa joulua! 

Taina

tiistai 18. joulukuuta 2018

Jättikranssi ja havuvihta




Haaveissa on ollut jo pidemmän aikaa tehdä iiiiso kranssi! Instassa sellaisia on vilahdellut pitkin syksyä. Nyt en juuri niitä tietenkään tähän hätään löytänyt, vaikka mielestäni kävin kaikki mahdolliset tilit läpi. Ainakin Kaikki Paketissa Aleksi ja Jani olivat marraskuun alussa tekemässä kranssia hulavanteen ympärille, ja juuri sellaisesta minäkin haaveilin lauantaihin saakka. Heidän upean kranssinsa  teko-ohjeineen löydät täältä.






Viime viikolla kukkaostoksilla Villiviinissä käydessäni lahjoitti Eija minulle metallisen renkaan, joka oli toiminut kranssipohjana taannoisilla häämessuilla. Renkaan halkaisija on lähes 70 senttiä. Lauantaina soitin Koivikon Katveen Jenspalle havujen toivossa, ja illalla minulla olikin sitten kaikki tarvittava kasassa kranssin sidontaan. Ryhdyin heti toimeen, sillä tuumahan oli ollut olemassa iät ja ajat sitten.:P

Tein havuista pieniä nipuja ja sidoin ne renkaaseen hieman lomittain toisiinsa nähden, koska halusin kranssista myös muhkean. Pari tuntia siinä vierähti, mutta olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Lopuksi viritin Clasulta ostamani paristokäyttöiset valot kranssiin ja samalla tein juuttinarusta ripustusnarun ja kätkin patterikotelon kranssin taakse. Jos törmään ennen joulua paksuun, punaiseen, nauhaan, voin sen tuohon vielä rusettina lisätä. Laatikkossa oli vain ohuita nauhoja, jotka eivät olisi tuon kokoisessa kranssissa näyttäneet miltään.





Yllätys olikin lopulta, että ovessa oleva naula kranssin ripustamiseen oli liian alhaalla tälle kranssille, joten yön yli mietittyäni naputtelin kranssille seinään naulan ja väkersin havuista vielä tuollaisen vihtamaisen kranssin. Siihen nappasin muutaman kuusenoksan, viimeiset vanhan kimpun oksat maljakosta, sekä kaksi vihreää papukaijatulppaania tuoreesta kimpusta. Lopuksi sidoin ne tiukaksi nipuksi juuttinarulla. 





Sunnuntaina laitoin muuten myös ensimmäisen jäälyhdyn jäätymään. Käyhän kurkkaamassa vinkit tammikuulta täältä.:) Viimeksi käytin männynoksia, tällä kertaa ajattelin käyttää kuusenoksia, kun niitä edelleen on, ainakin osassa lyhdyistä. Harmi vain, että olen vuoden varrella käyttänyt pikkuämpäreitä maalaushommissa! Eilen kävin ostamassa uudet ämpärit puuttuvien tilalle, mutta otinkin vahingossa liian isot (pikku)ämpärit, joilla ämpäreiden väliin jäävä tila olisi kovin pieni ja lyhdyistä tulisi vähän turhan ohuita...Onneksi tässä on viikko jouluun, ehtii vielä aika monta lyhtyä jäädyttämään! Pakkastakin on luvattu koko viikoksi, joten jäädyttämisen pitäisi onnistua sään puolesta.    

Kiva olisi tuoda tuohon etuterassin pikkupöydälle vielä vaikkapa hyasintteja, jotka noiden tulppaneiden tavoin pysyvät pakkasessa kauniina. Vasta kun sää menee suojalle, ne sulavat ja alkavat näyttää huonolta. Katsotaan nyt, mitä vielä ehditään ja jaksetaan. Stressaamaan ei kannata ruveta:)

Kivaa tiistai-iltaa!
Taina

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Jouluista tunnelmaa




Hyvää kolmatta adventtia!<3 Alkaa tuntua ihan joululta, toivottavasti sielläkin!<3 Itse en kaipaa paksua lumikerrosta, tuo pieni pakkanen riittää ihan hyvin, kun aurinkoa ei ole saatavilla. Hitunen lunta ja vähän pakkasta, ennusteiden mukaan taidamme saada ihan mukavan joulusään.:)





Tänä viikonloppuna on ollut jo aikaa valmistautua jouluun. Eilen kävin hakemassa havuja ja askartelin todella ison havukranssin etuterassille. Havuja jäi vielä ylikin, ja taidan tehdä niistä jotain vähän pienempää etuoveen. Kranssista nimittäin tuli hieman liian iso siihen laitettavaksi. Kranssista kuvia ja juttua myöhemmin, jos suinkin ennätän! Tänään aiomme suunnata ensin Koiskalan kartanon metsään ulkoilemaan ja ulkoilun päätteeksi hakemaan aamukahvin lisäksi ripauksen joulutunnelmaa kartanon meijeriltä (vanha postaus aiheesta).  Joulun kiireettömyyden ja rennon yhdessäolon lisäksi haluan erityisesti fiilistellä joulua etukäteen. Siinä mielessä täydellinen viikonloppu, kun ei ryhdy ahneeksi ja kuvittele ehtivänsä kaikkea.:)





Olohuoneen pöydälle rakensin perjantai-iltana asetelman, jossa yhdistelin uutta ja vanhaa. Kolmen hyasintin ruukun ostin ruokakaupasta viidellä eurolla. Muoviruukku, jossa hyasintit sellofaanin alla olivat, ei tietenkään käy kyseeseen, onneksi talvella maalaamani saviruukku oli juuri passeli hyasinteille.  Clasulla ihastuin vihreisiin tuikkukippoihin, Jyskissä taas pieniin joulupalloihin, joista toisen eli sinisävyisen setin pallot ovatkin jo adventtikynttelikön osana. Kesällä ostin Sokoksen kodinosaston tyhjennyksestä pussillisen vihreitä joulupalloja muutamalla eurolla. Havut saksin vanhemmasta asetelmasta, jonka vihreät vetelivät viimeisiään ja pienet, kävylliset oksat, napsin maljakosta. Ikivihreät näyttävät pitkään hyvältä (ihan varma en ole, ovatko nuokaan enää elossa...) ja ne on helppo vaihtaa tuoreisiin loppuviikosta, jos alkavat kärsiä lämpökynttilöiden hehkusta ja muuttuvat ruskeiksi.  Asettelin kaiken Pentikin betonivadille, joka on tavallisesti ollut käytössä pääsiäisenä, pupujen ja betonimunien alustana ainakin. 

Asetelmasta tuli mielestäni kiva pari adventtikynttelikölle, jonka siirsin nyt sohvan takana olevalle tasolle.




Nyt lähden etsimään lämpimiä ulkoilutamineita, tuo pakkanen tuntuu yllättävän kylmälle, kun siihen ei ole vielä tottunut. 

Oikein tunnelmallista kolmatta adventtia ja mukavaa joulunalusviikkoa!<3

Taina


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Joulukortit -18 ja kirjavinkki askartelijoille



Hyvää toista adventtia! Tulimme vasta reilu tunti sitten kotiin viikonloppureissultamme Kajaanista, missä vietimme äitini 70 -vuotispäiviä, ja samalla juhlistettiin myös vanhempieni kultahääpäivää, jota parin viikon päästä oikeasti vietetään. Teimme matkan  tällä kertaa junalla, erittäin hyvä vaihtoehto tähän pimeään vuodenaikaan. Sain matkan aikana luettua yhden kirjan, eikä tarvinnut tiirailla silmä kovana tienviertä hirviä kytäten. Yksi veljistäni joutuikin perjantaiaamuna umpisuolileukkaukseen, ja häneltä jäi harmillisesti juhlat väliin. Kivat ja lämminhenkiset juhlat on nyt kuitenkin vietetty, ja pikku hiljaa tässä voi ryhtyä miettimään ja laittamaan joulua, eihän siihen ole kuin hiukan yli kaksi viikkoa aikaa!




Joulukorttien lähettäminen on perinne, josta pidän sinnikkäästi kiinni. Niin kauan kuin muistan, olen askarrellut kortit itse, joskus silloin, kun pojat olivat pieniä, koko perhe on ollut toisinaan mukana korttitalkoissa.  Nykyään meillä on miehen kanssa työnjako, minä askartelen kortit, ja hän pitää osoitteet ajantasalla, ja printtaa kuoriin osoitelaput. Toimii.:)





Ostin jo vuosi sitten syksyllä Tanskan reissulla paikallisesta kirjakaupasta kirjan, josta ajattelin olevan iloa korttien askartelussa. Kirja on saksalaisen Frau Annikan käsialaa. Yritin löytää oikeaa suomennosta tuolle hand lettering -termille, ja löysin erään viestinnän tutkielman, jossa sanan suomennos oli kirjainkuvitus. Kirjainkuvituksella on tätä nykyä yhä merkittävämpi rooli graafisessa suunnittelussa. Kirja sisältää erilaisia kirjaimia ja kuvioita, joita yhdistelemällä ja muokkaamalla voi luoda lukemattoman määrän erilaisia kuvituksia tai tekstejä. Näillä samoilla kuvioilla syntyisi varmasti vaikkapa kivat kotisivut tai blogin logo! Ainakin Adlibriksellä näyttäisi olevan useitakin kirjoja kirjainkuvitukseen liittyen Frau Annikalta, vaikka juuri tätä minun kirjaani sieltä ei näytä löytyvän. 




Jotenkin viime vuonna unohdin koko kirjan siinä vaiheessa, kun oli joulukorttien askartelun aika. Nyt muistin kirjan, kun aloin suunnittelemaan tämän vuoden joulukorttia. 




Olen piirtänyt ehkä kuusi erilaista vaihtoehtoa, ja todennäköisesti tämän vuoden korttiin tulee vihreä kranssi punaisilla marjoilla, kuten tuossa kuvassa. Kranssin yhdistelin kahdesta eri kirjan ideasta. Kokeilin kortteihin myös erilaisia reunuksia ja tekstejä. Ajattelin käyttää tällä kertaa samaa Jouluiloa -toivotusta kuin kolme vuotta sitten. Huomenna pitäisi muistaa käydä ostamassa korttipohjat, laatikosta löytyi juuri sen verran, että sain kokeiluni tehtyä. Toissavuotiset joulukortit ovat keränneet kovasti tykkäyksiä ihan viime aikoina Instagramissa. Ne kortit olivat kovasti omaankin mieleeni. 

Vieläkö lähetätte joulukortteja postitse?

Kivaa, jouluista viikkoa!
Taina


torstai 6. joulukuuta 2018

Suomen suloa x 8



Tämä on päivä, joka herkistää ja muistuttaa, että moni asia, joista täällä Suomessa saamme nauttia ja iloita, eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä, vapaus, demokratia ja tasa-arvo noin ihan vain muutamia mainitakseni. Saamme kiittää isovanhempiamme ja vanhempiamme, jotka ovat tehneet Suomesta sellaisen, kuin se nyt on. Työ paremman tulevaisuuden eteen on kesken, ja se työ on tietenkin meidän vastuullamme. 

Suomen upea luonto, sitä ei vain voi unohtaa, kun puhutaan kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä on! Neljä vuodenaikaa on rikkaus, jonka toivon säilyvän tulevillekin sukupolville. Kaivoin koneen kätköistä muutamia kuvia luontoon ja vuodenaikoihin liittyen. Kuvien kautta haluan toivottaa ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa!<3    











Onnea Suomi ja me kaikki, jotka saamme täällä asua!

Taina

tiistai 4. joulukuuta 2018

Hieman jo joulua kotiin



Hei, ja iloista joulukuuta! Viikonloppuna oli kiva laittaa jo vähän jouluista kotiin, kun ensimmäinen adventti antaa siihen ihan virallisestikin luvan. Molemmille pojille tein joulukalenterit omiin huoneisiinsa. Esikoinenkin vielä sitä halusi (eipä sen puoleen, monilla oikeasti aikuisilla on aina omat joulukalenterit..), joten molempien huoneessa roikkuu nyt pussi poikineen. Instaan laitoinkin viikonloppuna kuvan kuopuksen huoneesta. Tuntuu olevan herääminen helpompaa, kuten aina ennenkin joulukuussa, kiitos joulukalenterin.;)





Adventtikynttelikkönä on sama betoninen House Doctorin kynttelikkö kuin viime vuonna. Tällä kertaa löysin juuri tuohon kynttelikön väliin sopivan pienen sypressin Neilikasta. Kynttelikön keskelle sopivan ruukun, johon tämä sypressi puolestaan mahtui, löysin Prismasta. Ruukussa oli valmiiksi jouluinen kukka-asetelma, mutta se puolestaan oli hieman liian leveä adventtikynttelikössä käytettäväksi, vaikka tyyliltään olisi tuohon sopinutkin. En kuitenkaan halua kasvien osuvan liekkeihin... Niinpä siirsin asetelman vanhaan, kaapista löytyneeseen, saviastiaan, joka oli liian leveä kynttelikön keskelle, mutta sopiva asetelmalle ja sypressi sai asetelmasta vapautuneen ruukun. 





Kynttelikön koloissa on tänä vuonna sini-harmaa sävyisiä, pieniä, joulupalloja, jotka puolestaan tarttuivat mukaan Jyskistä. Ostaessa ajattelin, että voisin ehkä käyttää noita kranssin koristeena. Kranssien solmimiseen ei ole aikaa vielä ollut, joten hyvä, että tulevat käyttöön vaikka sitten näin kynttelikön täytteenä.:)




Neilikasta on peräisin myös isompi sypressi hennolla "lumipeitteellä". Olohuoneen sivutasolle rakensin jouluisen asetelman, josta sypressin lisäksi löytyi paikka edellämainitulle Prisman kukka-asetelmalle ja samasta paikasta vuosia sitten ostetulle keramiikkaa olevalle enkelille.




Nyt mulla alkaa olla jo kiirus vaatekaappiin penkomaan, mitä sitä pukisi joulujuhliin päälle...Toivotaan, ettei ihan kaikki lumi sulaisi, tuohan pienikin määrä kummasti valoa tähän pimeyteen!

Kivaa, jouluisaa, tiistai-iltaa!
Taina

perjantai 30. marraskuuta 2018

Keramiikkaa sen olla pitää!



Hei, ihanaa perjantai -iltaa ja marraskuun viimeistä päivää!<3 Yritän nyt ryhdistäytyä blogini suhteen ja löytää jälleen säännöllisen rytmin postailuun. Aiheita maailma on pullollaan, mutta tähän vuodenaikaan ongelmaa tuottaa luonnonvalon vähyys, ja siitä johtuva kuvapula. Näin monta vuotta kun bloggaamista on takana, niin yritän tässäkin hieman ennakoida ja ehtiä viikonloppuna kuvaamaan kuvat vaikka pariin postaukseen. Silloin tällöin voi käyttää vanhoja kuvia, kuten eilisessä, adventtikynttelikköjä esittelevässä, postauksessa. Nämä kuvat puolestaan ovat viime sunnuntailta. 







Useampaan otteeseen olen jo maininnut viehtymykseni keramiikkaa kohtaan. Olisin niin kovin halunnut mennä kokeilemaan sen valmistamista itsekin, mutta toisin kävi. No, nyt jälkeenpäin, kun syksy alkaa olla lopuillaan, täytyy sanoa, että enpä tiedä, olisinko sinne ainakaan joka viikkoa ennättänytkään...Ehkä ensi vuonna sitten!

Kävin viime viikonloppuna Lahdessa Kikoi Tradingin eettisille ostoksille -tapahtumassa. Kyseinen yritys myy kaikkea kaunista ja käsintehtyä. Yrityksen slogan " Huolehdimme kasvoista tuotteemme takana" oli minusta koskettava. Käsityöt tuovat elannon mm. monille kehitysmaiden naisille ja käsityöläisille.





Muutakin olisin tuolta mielelleäni ostanut, mutta ihastuin eniten ruotsalaisen Petra Lundin kahden kynttilän kynttelikköön, ja sellainen lähtikin pienen mietinnän jälkeen mukaani. Sieluni silmin näin, että tästä tulisi hyvä yhdistelmä hiljattain Kätevä & Tekevä -messuillta ostamani Tuias -keramiikan kulhon/maljan kanssa. Niin kuin tulikin.:) Tuijan astioita multa löytyy muuten muitakin jo vuosien takaa ennestään. Ne ovat aivan ihania!<3 Kolmanneksi asetelmaan (jotta pariton määrä...) hain eteisen kaapista aikoinaan Suurhallin joulumarkkinoilta eräältä mummolta ostamani lampaan. Hän oli itse näitä savesta tehnyt, ehkäpä jollain Kansalaisopiston kurssilla.:) Oi, miten minuun nyt iskeekään keramiikka!<3




Maljaan laitoin Villiviinistä ostetut brunian oksat, joille hankin jotain muuta kaveriksi tällä viikolla. Siitä ehkä kuvia, kunhan ennätän päivänvalossa kuvaamaan...


Leppoisaa viikonloppua!
Taina