Aalloilla kylässä - Alvar Aallon kotimuseo

Alkuviikosta hyppäsin miehen kyytiin ja sillä Helsinkiin. Kiertelin kaupungilla ja tapasin Helsingissä asuvan pikkuveljeni lounaan merkeissä. Varsinaiseksi ohjelmanumeroksi olin suunnitellut vierailua Alvar Aallon kotitaloon Munkkiniemeen. Kamera mukaan ja liikenteen sekaan, mikä tuntuu näin "maalaisena" hieman pelottavalta. Hyvin osasin onneksi navigaattorin avulla perille, ja poiskin pääsin, vaikka sainkin kiertää Munkkiniemen kolmeen kertaan ennen sitä...;D

Tähän Aallon kotimuseoon palatakseni, menin paikan päälle ilman ennakko-odotuksia, enkä ollut erityisesti valmistautunut muutoin, kun lataamalla kameran akut täyteen. Vierailun jälkeen luin museon nettisivuilta, että museovierailuun kannattaa varata aika etukäteen, sillä taloon ei oteta kerrallaan kuin maksimissaan 20 henkilöä. Opastettujen kierrosten ajat ja aukioloajat kannattaa samoin tarkistaa netistä! Olin kyllä tarkistanut aukioloajan, mutta missasin osan kierroksesta, kun en ollut tasalta paikalla. Yritin paikkailla aukkoja tietämyksessäni kyselemällä oppaalta kierroksen jälkeen. Aaltojen kotitalo jakautuu kahteen osaan, yksityiseen ja julkiseen arkkitehtitoimiston tiloihin. 

Luonnonvaloa tulvii kotiin suurista ikkunoista, samoin kuin kattoikkunoista. Pimeä vuodenaika on huomioitu lisäämällä valaisimia, jotka paitsi tuovat tarpeellista valoa työskentelyyn, myös luovat tunnelmaa. Aallon talossa on muuten kaikki makuuhuoneet idän puolella! Olen harmitellut aamuaurinkoa kaikki nämä vuodet tässä kodissa asuessamme, meidän makuuhuoneen isot ikkunat aukeavat itään, mutta nyt tajusin, että minun täytyy muuttaa omaa suhtautumistani.:P Joka tapauksessa totesin, että olemme Alvar Aallon kanssa luonnonvalon ystäviä!

Olin erittäin vaikuttunut Aaltojen kodin hengestä! Voitko uskoa, että tätä taloa alettiin suunnitella 86 vuotta sitten, ja talo valmistui kaksi vuotta myöhemmin? Ajattomuus on mielestäni Aallon suunnittelun helmi.<3 En voi olla miettimättä, mahtoivatko aikalaiset varsinkin 30- ja 40-luvulla pitää Aaltoa ja hänen suunnitteluaan nykyajan hömpötyksinä.:)

Oppaan mukaan kesällä talossa on todella ruuhkaista, mikä on hieman sääli, sillä olisi mukava päästä näkemään piha kesäasussaan. Takapihalla oli jo varsin keväinen tunnelma, aurinko lämmitti ihanasti, eikä ihmisiä ollut ruuhkaksi asti paikalla. Suosittelen lämpimästi vierailemaan Aaltojen kotitalossa, jos se on jäänyt sinulta tekemättä! Vaikka tässä tulikin aikamoinen kuvatulva, uskallan luvata, että nähtävää talossa riittää näiden kuvien ulkopuolellakin. 

Inspiroivaa viikonloppua!

Taina

Suomi 100 - 5 x suomalainen suosikkikäyttöesine

Itsenäisen Suomen suureen synttäripäivään on reilu kuukausi. Olen erittäin ylpeä suomalaisuudestani, ja juhlavuoden kunniaksi haluan nostaa esille suomalaisuutta ja Suomea täällä blogissa. Erilaiset listat on oma tapani jäsentää asioita, niinpä lähdin miettimään suomalaisia tuotteita, jotka meidän kodissa ja arjessa tuntuvat niiltä kaikkein rakkaimmilta. Listan tekeminen ei ollut kovin helppoa, sillä halusin siitä napakan ja tarpeeksi lyhyen. Jossain kohdissa voisi mainita koko brändin, jossain valitettavasti ei...

Monissa suomalaisissa tuotteissa valmistus on siirtynyt vuosia sitten ulkomaille, ja vain suunnittelu tapahtuu Suomessa. Surullista. Aina en myöskään ole saanut laatua ostaessani suomalaisia tuotteita. Tähän listaan olen kuitenkin poiminut kotoamme suomalaisia helmiä, jotka kestävät oikeasti sekä käyttöä, että aikaa!

1. Fiskarsin sakset

Olen joskus muunkin merkkisiä saksia käyttänyt, mutta ei ole Fiskarsin saksien voittanutta. Ensimmäiset sakset olen saanut äidiltäni ensimmäiseen omaan kotiin. En suinkaan saanut saksia uutena paketissa, vaan ihan sieltä keittiönlaatikosta käytöstä ne muuttokuormaan pakattiin. Niillä saksilla on siis ikää varmasti yli 20 vuotta ja hyvin leikkaa edelleen. Olen toki ostanut mm. parit yleissakset ja yhdet kangassakset itse myöhemmin. Yksissä saksissa on vihreä kahva oranssien sijaan. Kuvassa on yrtti- ja kukkasakset, jotka sain pari vuotta sitten goodiebagissa Habitare-messuilta. Aivan loistavat sakset, jotka kulkevat usein taskussani (hullu risunainen) lenkeillä keväästä syksyyn!

2. Iittalan keittiöpyyhe

Miellän Iittalan ymmärrettävistä syistä enemmän astioiden kuin tekstiilien valmistajaksi. Silti tämä nousi ensimmäisten joukossa mieleen meidän kodin kotimaisista tuotteista, jotka ovat osoittautuneet erityisen hyviksi. Tuote jota voin lämpimästi suositella tai ostaa vaikka lahjaksi. Keittiöpyyhe on arkinen kapistus, jonka tärkeyden huomaa nopeasti, jos pyyhe jostain syystä ei ole omalla pakallaan keittiössä. Pyyhkeiden toimivuuden voi oikeasti todeta vasta käytössä. Itselläni on varmaan parikymmentä keittiöpyyhettä, osa kalliita pellavaisia (lahjaksi saatuja), perintönä tulleita tai ihan vain kauniin kuosin vuoksi ostettuja, puuvillaa tai vohvelikangasta. Kaikkein mieluisin ja mielestäni paras keittiöpyyhe on tämä Iittalan  keittiöpyyhe. Se on 100-prosenttista pellavaa, mutta ei kovaa ja karheaa, vaan alusta alkaen pehmeää. Pyyhe kuivaa hyvin kädet ja astiat, lisäksi tykkään käyttää sitä levinliinana, ihan vain, koska se on niin kaunis!<3 Näitä Iittalan keittiöpyyhkeitä on tarkoitus hankkia ehdottomasti lisää.

3. Marimekon laukut

 

Työlaukkuna mulla on ollut jo toista vuotta Marimekon Matkuri vihreänä. Ostin sen käytettynä Helsingistä Frankly My Dear -putiikista. Jäin odottamaan kaupan aukeamista, sillä laukun pirteä vihreä lumosi minut siinä ikkunassa ohi kulkiessani. Laukku on juuri oikean kokoinen ja sen väri ilahduttaa minua edelleen. Valitettavasti laukusta on kuvia vain Instassa. Tähän kohtaan listaa on pakko laittaa kaksi tavaraa, sillä mukanani kulkee AINA Marimekon Ebony-laukku, joka a) on niin kauheassa kunnossa, että ensi viikolla ostan uuden b) on juuri sopiva kukkarolle ja kännykälle c) tottelee itselläni nimeä pussukka, en miellä tuota laukuksi. Kuva on postauksesta yli kahden vuoden takaa, kun MakroTex-haasteen teemana oli arkinen. Pussukkani näytti vielä tuolloin suht hyvinvoivalta.;) Sittemmin pussukastani on mennyt käytössä rikki olkahihnan kiinnitys, sulkemismekanismi sekä kangas. Se on niin loppuunkäytetty kuin vain joku tavara olla voi.

4. Taika-mukit

Klaus Haapaniemen satumaiset kuvat ja kuosit ovat viehättäneet ihan alusta asti. Satumetsä- kulho ja tarjoilulautanen olivat ensimmäiset meille ostetut Arabian astiat, joissa on Klaus Haapaniemen koristelu. Sittemmin olen hankkinut Taika-mukeja, viimeisimpänä Taikan 10-vuotisjuhlamukin. Mukit tuovat arkeen estetiikkaa, mikä on yksi arjen suurista, pienistä iloista! Nuorempi pojista tykkää myös käyttää Taika-mukeja niiden melko suuren tilavuuden vuoksi. Yhdellä lämmityksellä saa ison mukillisen maitoa kaakaota varten.

5. Aalto-maljakko

Kukkaihimisenä on ihan pakko liputtaa tämän kotimaisen klassikon puolesta. Itseltäni löytyy peräti seitsemän Aalto-vaasia, kolme isompaa ja neljä pientä. Vaikea kuvitella, että luopuisin näistä maljakoista, vaikka millainen konmari tulisi.;) Aalto-vaasi on kaunis ihan sellaisenaan, mutta aaltomainen muotoilu tarjoaa upeat puitteet mille tahansa kukille tai oksille. Aalto-vaasi sopii hienosti muuhunkin tarjoiluun, esimerkiksi hedelmille, karkeille...joku kakku Aalto-vaasiin koottuna näyttäisi varmasti hyvälle! Finnish Design Shop järjesti viime kesän aikana äänestyksen rakastetuimmasta suomalaisesta designklassikosta, ja Aalto-maljakko vei voiton tässä kisassa.

Mitä suomalaisen muotoilun aarteita sinun kotoasi löytyy? Olisi kiva lukea muidenkin listoja kaikkein rakkaimmista suomalaisista arjen käyttöesineistä!

Rentoa sunnuntaita!

Taina

Habitare 2016 - Ideoita ja kauniita esineitä

Vielä kolmas ja viimeinen postaus tämän vuoden Habitaresta: ensimmäiseen poimin inspiroivimmat messuosastot, toinen koostui vihersisustamisesta ja tähän viimeiseen keräsin messuilta pari kivaa ideaa, jotka heti saivat lampun syttymään päässä (ratkaisu oman kodin sisustuspulmaan), sekä joukko ihanuuksia, joista voi aina haaveilla.

Kai sen voi sanoa ääneen...Olen kyllästynyt meidän vanhasta ovesta tehtyyn sängynpäätyyn, jonka suurella vaivalla rapsutin maaleista ja käsittelin Osmo Colorilla kolmisen vuotta sitten. Jo jonkin aikaa olen tutkinut kivoja vaihtoehtoja sängynpäädyksi, mutta mikään ei ole kolahtanut. Ihastuin ensinäkemällä Vepsäläisen osastolla kuvaamaani petaukseen, tunnelmaan ja tuohon ideaan, jossa itämainen matto on nostettu seinälle sängynpäädyksi. Ehkä tämä ei ole meidän nykyiseen makkariin sopiva vaihtoehto, mutta hieno idea korvan taakse laitettavaksi kuitenkin.

Nuorten muotoilijoiden osastolta osui silmiini vaatenaulakko ripustimineen, joka on minusta idealtaan suorastaan nerokas! Laura Huusarin Alvor-hattuhyllyssä viehättää keveys, sekä yllätys, yllätys, nahkaiset ripustimet. Olen etsinyt jo pitkään eteisen penkin päälle naulakkoa, ja tämän ottaisin siihen paikkaan mielelläni. Ehkä noiden kauniiden ripustimien tilalle vaihtaisin vain mustat s-koukut, etteivät takit tulisi liikaa penkin päälle.
 

 

Keittiöiden katselun jätin yhtä keittiötä lukuun ottamatta väliin. Muistaakseni Siemensin osastolta nappasin tämän seuravan kuvan. Meillä on tulossa roskakaapin vaihdos johtuen asianpesukoneen liittimen hajoamisesta ja kaapin kastumisesta. Uusi kaappi odottaa jo varastossa sitä päivää, että saisimme ammattimiehet hommiin saman päivän aikana. Keittiön taso täytyy irroittaa, ja tarvitaan myös sähkö- ja putkimiestä. Vasta messujen jälkeen tuli mieleeni, että nyt olisi hyvä hetki vaihtaa keittiön tasot mieluisampiin. Mielelläni vaihtaisin myös altaan juuri tuon tapaiseen kuin kuvassa, niin että allas jää tason alle, eikä tasoon tule saumoja. Miten paljon helpompaa tuota olisi pitää puhtaana! Ehkä hanankin voisin vaihtaa... No, rahaa ei juuri nyt ole noihin muutoksiin, mutta saahan sitä haaaveilla!

Jo monta vuotta olen haaveillut Jacobsenin Muna-tuolista juuri ruskealla nahkalla verhoiltuna, tosin antiikkinahkalla mielummin. Kuva on Vepsäläisen osastolta. 

Fasetin Siesta-tuolia ihailin jo Asuntomessuilla Tupien Tuvassa. Mielelläni ottaisin yhden tällaisenkin. Tähän tuotteeseen liittyy hieman kotiseutuylpeyttä, sillä Fasetti toimii Hollolassa.

Iskun S.O.U.L -konsepti viehättää kovastikin, ja tässä kohtaa voi taas nostaa leukaa hieman ylemmäs: Hyvä Lahti! Iskun osastolta bongasin kivan sohvan ja nojatuoli/rahi yhdistelmän, joka muistuttaa tyyliltään Howard -kalusteita. Ei voi olla tykkäämättä!

Samalla Iskun osastolla roikkui hauskat, itämaishenkiset lamput, joista pidin sekä (kuvassa näkyvästä) harmaasta, että vihreästä versiosta. 

Nuorten muotoilijoiden osastolta löysin lisää lamppuja, jotka kävisivät meille! Lauri Lemmenlehden suunnittelemalle Valopilleri-valaisimelle veikkaan menestystä. Hienoa, kotimaista designia.<3 Kuvassa valaisimen puinen osa ei pääse oikeuksiinsa. 

Laura Väreen suunnittelema Aava-valaisimet ovat minusta aivan lumoavat! Niistä tulee mieleen revontulien loimu. On muuten hienot nettisivut näillä nuorilla muotoilijoilla, käykääpä kurkaamassa!

Tekstiileissä jo pitkään pinnalla ollut aitous viehättää edelleen. Lapuan Kankureiden pellavaiset tekstiilit ja Nordic Swan Home villaiset torkkupeitot ja tyynynpäälliset sujahtaisivat tähän kotiin kuin hanska käteen. Näissä molemmissa on jotain toisaalta ajatonta, ja toisaalta vanhaa, että uutenakin ne nostavat mieleen ajatuksen perinteistä ja tuulahduksen lapsuuden turvallisuuden tunteesta.

Vielä pari pientä tuotetta jäljellä. 
Oli ihan hilkulla, etten ostanut Iskun osastolta näitä tekomagnolian oksia. Ehkä jotain tällaista voisi talven varalle hankkia eteisen lipastolle, missä mikään kasvi ei pysy hengissä talvea (liian pimeää). Olisi kuitenkin kiva, että eteisessä olisi jotain kaunista vastassa....

Tähän nahkavimmaan, joka mulla nyt on päällä, iski Garage Garage -osastolta löytämäni Linumin nahkaiset servettipidikkeet <3

 

Viimeinen messukuvani ei liity varsinaisesti sisustamiseen, mutta Habitare -messuilta se kuitenkin on. Tykkään paljon Littlebitdesignin rannekoruista, mutta olen aivan toivottoman huono käyttämään koruja. Myyntikojussa olikin myös kivoja NAHKAremmillä varustettuja heijastimia.

Heijastin on jälleen ajankohtainen asuste, ja nahkahihna on mielestäni loistoidea. Todella mukava tyyppi muuten tämä Littlebit Designin Ulf! Juttelin hänen kanssaan pitkän aikaa, ja minulle jäi kiva vaikutelma. Noita heijastimia voisi hankkia vaikka *****lahjoiksi. Tiedättehän, että kyseiseen juhlaan on aikaa alle 100 päivää...;)

Tällaiset Habitare-messut tänä vuonna. 

Mukavaa uutta viikkoa!

 Taina

 

Habitare 2016 - inspiroivimmat osastot

Päätin ajoittaa Habitare-vierailuni perjantai-iltapäivään välttääkseni pahimmat ruuhkat messuosastoilla. Hyvä taktiikka luulisin! Epäilen, että lauantai ja sunnuntai ovat paljon ruuhakaisempia. Aika rauhassa sain katsella ja kiertää, tosin aikataulu oli tiukka, koska leipätyö piti hoitaa ensin. On huomattavan paljon mukavampaa myös kuvata, kun kuvissa ei ole ylimääräisiä käsiä, päitä tms.! Niin kuin ensimmäisestä kuvasta näkyy, väkeä riitti kyllä perjantai-illallekin reippaasti.

Kuvia kertyi runsaasti, noin 250, joten eiköhän näitä messuja pureskella kahdessa tai kolmessa postauksessa. Yleisfiilis messujen jälkeen oli tyytyväisyys siitä, että tuli lähdettyä, sekä ilo kaikesta nähdystä. Ollaan ylpeitä suomalaisuudesta! Miten lahjakkaita taiteilijoita, suunnittelijoita ja muotoilijoita tässä maassa onkaan! Messuilla näkyi vahvasti puu, vihreys, luonto, kierrätys, ekologisuus, perinteet ja värit. Näillä eväillä pitäisi kyllä pärjätä maailmallakin!

Tähän postaukseen poimin kuvia neljältä eri messuosastolta, joissa mieli lepäsi tai tunnelma oli innostusta herättävä. Aloitetaan My Oh Myn kokoamasta Garage Garage-osastossa, jossa vietin varmasti eniten aikaa. Osaston tunnelmasti tuli mieleen viimevuotinen suosikkini Trash Kitchen: kästtelemätöntä puuta ja paljon viherkasveja, tunne juurille paluusta, jotain 70-lukuista, mutta raikkaana versiona...Tämä osasto oli täynnä kaikkea kaunista ja ihanaa. Jos olette tänään menossa messuille, tämä kannattaa tutkia rauhassa!

Toinen osasto, jonka tunnelmasta nautin koivasti, oli Matri, yritys, josta en ollut aiemmin kuullutkaan. Matri valmistaa sänkyjä. Hienot nettisivut heillä, käykääpä lukemassa! Joka tapauksessa tykkäsin paljon siitä levollisuudesta ja ilmavuudesta, sekä luonnonläheisyydestä, joka heidän osastollaan vallitsi. Tuo tanko/olkikassi -idea jäi mieleeni muhimaan. Sitä voisi käyttää joskus tulevaisuudessa...

Tikkurilan osasto onkin jo näkynyt paljon eri blogeissa, mutta kieltämättä se oli erittäin onnistunut. Olen tuota Vuono-sävyä miettinyt jo useamman kuukauden, minne voisin sitä maalata! Ehkä eteisen istuinseinälle...? Tosin istuntason laminaatti pitäisi vaihtaa, sillä se on tummanruskeana tunkkainen väripari tuolle vihreälle. Muutoin en ehkä ole valmis (ainakaan vielä) sellaiseen väri-ilotteluun, jota tälläkin osastolla oli taitavasti esitelty. Iloitsen silti siitä, että sisutuksessa on enemmän väriä kuin ennen, sillä mikä musta-valko-tyyppi en koskaan ole ollutkaan.

Viimeisenä nostan esille Signals- näyttelualueen, joka esittelee muotoilun ja sisustuksen trendejä. Tämä ei siis ole myyntinäyttely, vaan täällä voi nuuhkia tulevaisuuden tuulia sisustuksen ja muodin saralla. Tällä osastolla enemmän on todellakin enemmän! Eikös näistä kuvista löydykin ne alussa luettelemani arvot, jotka messuilta löysin?

 

Oletteko käyneet Habitaressa tai aiotteko vielä mennä? Suosittelen lämpimästi, jos sisustus, taide ja muotoilu kiinnostaa! Millaisia ajatuksia sinulle syntyi näistä kuvista? Jatketaan messukuvien parissa joku toinen päivä, nyt täytyy lähteä aamupalan laittoon.:)

Mukavaa sunnuntaita!

Taina