Tänään palattiin reissusta lähes 20 tunnin matkustamisen jälkeen. Mitä tein ensimmäisenä kotiin päästyämme? No, tietenkin lähdin pihalle tutkailemaan, miten esikoinen on suoriutunut kukkien kastelusta, ja oliko uusia kukkia auennut poissaollessamme. Jotain pientä oli päässyt kuivamaan, Kesähuoneen orvokit ja kukkapenkkiin istutetut kaunokaiset. Mun auton oven vahingoista ja jälleen laskevista bonuksista ei puhuta mitään.:/
Sen verran pitkällä oli kukinta alapenkin pioneilla, että samantien napsin siitä nipun maljakkoon, kuten on ilmeisesti tehnyt tänään aika moni muukin pionipenkin omistaja.;) Kameralla piti ensin ikuistaa tämän vuoden kukinta. Kuten kuvista huomaa, on nurmikko paikoin todella pahasti kärventynyt.
Myöhemmin, kun satoi aika reippaasti, ja huomasin sateen riepottelen kukkia, kävin keräämässä vielä toisen mokoman pioneita samaan maljakkoon. Siinä taitaa olla neljää eri lajiketta. Kiinanpioni on vasta aloittanut kukinnan, ja siinä on viime vuotista vähemmän nuppuja, joten sen jätin penkkiin. Coral charm, josta kuvia oli Kukkailottelussa, on nyt toisessa penkissä nupullaan, antaa sen nyt aueta, ennen kuin edes ajattelen sen leikkaamista maljakkoon.:)
Toisessa maljakossa ilahduttaa kukinnallaan myrskyn katkaisema varjolilja, jonka laitoin maljakkoon jo 1,5 viikkoa sitten! Poissaollessamme nuput olivat auenneet, nyt leikkasin vain hieman varresta pois, ja vaihdoin puhtaan veden maljakkoon. Upea kukka!
Minua vaivaa ihan alituinen matkakuume, ja tykkään ihan hirveästi matkustamisesta, maailmassa olisi niin paljon nähtävää ja koettavaa. Silti kotiin on joka kerta ihana palata, riippumatta siitä, kuinka upeassa (tai vähemmän upeassa) lomakohteessa on kulloinkin saanut olla. Rakkaat ihmiset ympärillä, oma elämänrytmi, sekä tutut tavarat tekevät elämisestä helppoa omassa kodissa. Niinhän sen kuuluu ollakin. Koti on turvasatama.<3
Ihanaa juhannusviikkoa!
Taina
