Keittiöremontti valmistui - Vinkkejä remontoijille

 

Moikka!

Pitkästä aikaa...Talvi ja kevät meni, elämä on pyörinyt maaliskuun alusta saakka enimmäkseen työn ja keittiöremontin merkeissä. Noin viikon verran keittiö on ollut valmis, kun saimme viimeiset vetimet postissa. Käyttökunnossa keittiö on ollut toki huhtikuun puolesta välistä saakka.

Ei se ihan mennyt kuin Strömsössä. Suurin pettymys tulikin tuossa johdannossa mainittua. Kun lokakuun lopulla kirjoittelin uuteen keittiöön liittyvistä suunnitelmista, oli yksi iso toive vetimettömät ovet. Vaikea sanoa, mitä tapahtui. Sisustusarkkitehti teki ovitilauksen, yritin sitä tarkastaa, mutten voinut mitenkään tietää, onko tilaus oikein ja sen kerroin hänelle. Ovifirmassa vaihtui tässä kohti myös työntekijä. Kenen moka, en tiedä, mutta meille kuitenkin tuli ovimalli, joka avautuu vain vetimillä. Tai kyykkäämällä alalaatikko ensin auki ja sen jälkeen laatikko kerrallaan. Tuota kyykkimistä teimme reilun kuukauden, jonka tarvitsin aikaa miettimiseen, mitä tehdään. 

Doorielta olisi tultu uusien ovien hinnassa vastaan -60 prosenttia, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, olisiko ovien vaihto edes riittänyt, vai olisiko runkoihinkin pitänyt kajota. Lisäksi meille olisi tullut lisälaskua timpurista, joka olisi joutunut tekemään saman työn kahteen kertaan. Dooriella on mielestäni yritetty paikata tilannetta parhaan mukaan. Sisustusarkkitehti lakkasi olemasta yhteydessä sen jälkeen, kun ihmettelin, miksi meille on tullut ovet, joissa ei ole uria. Sen verran olimme yhteyksissä, että hän muistutti sopimuksen koskevan vain meitä ja Doorieta. Suunnittelutyöhön olemme tyytyväisiä, mutta ehkä tämän projektin olisi voinut hoitaa maaliin vähän tyylikkäämmin. Ilmeisesti hän ei kaivannut suosituksia meiltä.

Kun tajusin, että laatikoihin on pakko ottaa vetimet, valitsin alkuun metalliset, valkoiset, jotka olisivat tulleet ovien yläreunaan. Kuvittelin niiden olevan huomaamattomat. Mallailin näitä vetimiä aikani, mutten päässyt siitä ajatuksesta, että ne pilaavat kauniin kokonaisuuden ja pyysinkin Doorielta erilaisia, tammisia, vetimiä näytille. Ihastuin sekä suoraan, että pyöreään vedinmalliin, niinpä meillä on nyt molempia keittiössä. Yksi pyöreä on vielä varalta odottamassa, jos lopulta päädyn siihen, että haluan aamiaiskaapin oveen symmetrian vuoksi kaksi vedintä. Näillä tammivetimillä keittiöön tuli mielestäni ripaus 50-luvun henkeä. Se sopii moderniin tyyliin ja tammiset yksityiskohdat ovat se punainen lanka uudessa keittiössämme muutoinkin. Enää vetimet eivät harmita, ne tuntuvat kuuluvan tähän keittiöön.

Toinen seikka, joka ei toteutunut, oli budjetti. Alkujaan kerroin sisustusarkkitehdille, että olemme ajatelleet, että keittiön saisi noin 20 000 eurolla. Kun jossain vaiheessa sanoin hänelle budejtin jo ylittyneen, hän vain totesi, ettei usko tuon alkuperäisen budjetin riittävän. Tietenkään hänellä ei ollut vastuuta keittiöremonttimme budjetista, päätökset valinnoista teimme itse, mutta ehkäpä hänen kokemuksellaan asian olisi voinut sanoa jo suunnitteluvaiheessa. Ihan ääneen en kehtaa edes kertoa, paljonko kaikki tuli maksamaan, mutta huomattavasti enemmän kuin tuo alkujaan ajattelemamme summa.

Uudessa keittiössämme on siis Ikean rungot, Ikean kautta hankitut Nerosteinin keramiikkatasot ja Doorien ovet. Myös aamiaiskaappi on Doorien.  Kodinkoneet hankimme Powerista, paitsi induktioliesi integroidulla liesituulettimella hankittiin Black Friday -tarjouksena Gigantista. Altaan otin Ikeasta ja Tapwellin hanan tilasin Taloon.comista. 

Virolaisen kivifirman kanssa oli aikamoista säätöä ja huhtikuussa jouduin soittamaan todella monta puhelua Ikeaan. Vieläkin minusta tuntuu hullulta, että ostaessani Ikeasta jotain, ostankin ihan toiselta firmalta ja KUN tulee ongelmia, niitä hoidetaan Ikean asiakaspalvelun kautta, josta aina ensin valitaan 1, sitten 3, sitten 1 ja lopulta puheluun vastaa joku, joka sanoo, että en oikeastaan tiedä keittiöistä, mutta juttelen kollegani kanssa...Meille tuli kahden viikon viivästys, ihan käsittämättömästä syystä ja sitten vielä toinen, koska Ikean systeemit. Saimme siitä muutaman sadan hyvityksen, mutta ihan ensimmäiseksi en kyllä Ikeaa voi suositella keittiön ostoon. Nuo tasot olisi kai saanut suoraakin Nerosteinilta, jos olisi osannut kysyä. Hieman alle nelimetristä keramiikkatasoa kahdella aukolla ei myöskään saanut Ikeasta. Tämä seikka minulle selvisi siinä vaiheessa, kun kivimiehet olivat käyneet viimein ottamassa mittoja. He siis kysyivät mieheltäni, mihin kohtaan tasoa haluamme sauman. Olisihan tuo sauman mainitseminen ja sille paikan miettiminen voinut tapahtua jo syksyllä Ikean suunnittelupisteessä. Onneksi sauma ei ole kovin silmiinpistävä, ainakaan näin uutena.

Koska haaveilemalleni mikrosementtilattialle ei löytynyt tekijää, päädyin pitkän empimisen ja jahkailun jälkeen ABL:n 60x60 laattaan, sävyssä Taupe. Tämä oli tietenkin hintavampi vaihtoehto kuin 30x60 laatta harmaana. Ilokseni olen todennut, että tämä laatta tuntuu jalan alla pehmeämmältä kuin edeltäjänsä. Vaikka uusi keittiö on korkeampi kuin edeltäjänsä, ei selkäni ole kipeytynyt pitkänkään keittiössä seisoskelun jälkeen. Materiaalivalinnoilla on väliä! Meidän olisi vielä tarkoitus nanosuojata lattia ja tasot, minkä jälkeen toivon puhtaanapidon helpottuvan. Tummemmasta laatasta erottuu lika ja pöly vaaleampaa selvemmin.

Olen nyt yrittänyt listata tähän kaikki asiat, jotka menivät pieleen, joten nyt voin varmaan todeta, että keittiöstä tuli aivan ihana! Tykkään todella paljon noista uusista tasoista ja keittiön väristä, joka on sävyltään greige (ovissa kiinniollessa tarralapuissa luki Ajopuu).  

Uusi keittiö on myös toimivampi kuin vanha. Yhden laatikon sisällä on useampi sisälaatikko ja tila on käytetty siten taloudellisemmin, mutta ilme on rauhallisempi. Aamiaiskaappi on niin hieno ja käytännöllinen. Aluksi ihmettelin sen avausmekanismia, mutta se taitoksille menevät ovet eivät ole haitanneet edes nurkkakaapin käyttöä. Toisaalta on just ihanaa sulkea aamiaiskaapin ovi ja piilottaa laitteet näkyvistä. 

Turhat yläkaapit saivat lähtöpassit, samoin näkymää häirinnyt liesituuletin ja niemekkeen takana ollut seinäke. Tilalle tuli saareke, jossa on runsaasti työskentely- ja säilytystilaa. Pitkälle seinälle tuli tammihylly ja paikka ruokapöydälle saarekkeen verran olohuoneeseen päin.  Nyt olohuone ja keittiö ovat samanhenkisiä, puhuvat samaa kieltä ja ovat yhtä isoa tilaa. 

Timpurin, sähkömiesten ja putkimiehen työhön olemme erittäin tyytyväisiä. Jos tulevaisuudessa tarvitsemme jotain näistä, niin toivon mukaan saamme käyttää samoja osaajia jatkossakin. Varsinkin timpuri kantoi paljon vastuuta ja teki kaikki työt purkamisesta, laatoittamiseen ja kokoamiseen ripeästi, mutta huolellisesti. Se, että remontissa kesti, ei ollut näiden tekijöiden vika. Timpuri toi meille omasta varastotaan vanhan tason, kun jouduimme odottelemaan tasojen asennusta useamman viikon. Hän kävi myös tekemässä sitä mukaa hommia eteenpäin, kun se oli mahdollista.

Saarekkeen ja ruokapöydän päälle hankin Mater Terho -valaisimet kaikissa kolmessa eri koossa. Pitkälle seinälle sisustusarkkitehti ehdotti Nemo Lighting Lampe de Marseillea miniversiona. Sen verran kallis olisi tuo lamppu ollut, että hylkäsin sen hinnan vuoksi. Selattuani varmaan tuhat erilaista seinälamppua, ja tajuttuani, että melkein kaikissa seinävalaisimissa on johto, aloin olla jo vähän epätoivoinen. En halunnut yhtään johtoa roikkumaan keittiöön! Jos siis etsit seinävalaisinta, jonka johdot ovat seinän sisällä piilossa, oikeat hakusanat ovat seinävalaisin kiinteällä asennuksella. Nyt se on tässä itseänikin varten muistiin merkittynä. Ihastuin tuohon ehdotettuun valaisimeen niin paljon, että päädyin tilaamaan halvemman version Ellokselta, Venture Home Carl -valaisimen -40% hinnalla. Sähkömies teki taikojaan ja teki valaisimesta johdottoman. Aamiaiskaapin alimman hyllyn ja koko tammihyllyn alla kulkee LED nauha. Keittiön uusi valaistus on ihanampi kuin osasin kuvitellakaan.

Vanhalle keittiönpöydälle löytyi ostaja, uuden ostin Facebook -kirppiksen kautta ja hain Nurmijärveltä. Pöytä muodostuu Hayn pukkijaloista ja ikilevystä. Kaksi tammenväristä &Tradition In Between -tuoli ostin Instan kautta ja hain Tampereen seudulta. Matalampia Hayn About A Stooli baarituoleja en löytänyt kierrätettynä, joten tilasin ne Finnish Design Shopista. Alunperin myös Nikarin baarijakkara oli alunperin yksi vaihtoehto saarekkeelle, mutta olisin halunnut koeistua jakkaran jossakin ennen ostoa. Hayn olen todennut mukavaksi ja tukevaksi työtuolilla istuessani. 

Neljä vuotta vanha Ikean Lohals-juuttimatto sopii edelleen ruokapöydän ja tuolien alle. Uusi kello tuli tänään, se odottaa seinälle ripustamista. Verhoja olen pähkäillyt monta kuukautta, nyt vielä ikkunoista tulviva valo on vienyt voiton ompelusta. Ikkunoiden eteen haaveilen Hakolan Riippu -hyllyjä... 

Vanhan keittiön sain myytyä (mielestäni ihan hyvään hintaan) ja viimeisetkin rippeet siitä matkasi viime viikolla Hyvinkäälle. Ihan parissa-kolmessa viikossa ei tullut valmista, mutta ei sillä enää ole väliä. Olen uudesta keittiöstä todella, todella, onnellinen.<3 

Taina

Keittiösuunnitelmat etenee

 

Heippa vaan tänne blogin puolellekin! Olen tainnut istua viime kuukaudet sellaisen luotijunan kyydissä, jonka kyltissä lukee ELÄMÄ. Viikot vierii hirmuista vauhtia ja vapaa-ajalla olen syksyn aikana lähinnä leiponut tai neulonut. Molemmat mukavan rentouttavaa puuhaa, joissa myös näkee kättensä jäljen konkreettisesti. Hyvää vastapainoa työlle, jonka tuloksia ei juuri itse näe.

Keittiörempasta taisin täällä mainita elokuussa. Päädyimme palkkaamaan sisustusarkkitehti Ilona Koposen avuksemme keittiön suunnitteluun. Tutustuin Ilonaan Tampereen Brändipäivänä pari kesää sitten ja olen hänen työtään seurannut siitä saakka. Tykkään hänen selkeästä ja luonnonläheisestä tyylistään. Tätä nykyistä kotia rakentaessamme huomasimme, kuinka hankalaa on saada mieluisat keittiösuunnitelmat! Jokaisen keittiöfirman suunnittelija tekee työtään tietysti niistä oman talon valikoimista käsin. Tämä oli se tärkein syy, että palkkasimme Ilonan paitsi suunnittelutyöhön, myös projektia vetämään. Hän on mm. lähettänyt tarjouspyyntöjä puolestamme ja ottanut selvää asioista. Suosittelen!<3

Suunnitelmat ovat nyt edenneet siihen pisteeseen, että keittiösuunnitelma on kutakuinkin valmis! Olen siitä hirmuisen innoissani ja onnellinen jo etukäteen! Minua on vuosien saatossa alkanut häiritsemään keittiön ja olohuoneen väliin rakennettu seinäke ja varsinkin katosta roikkuva liesituuletin, joka tulee aina näkymän tielle. Lisäksi muutamat epäkäytännölliset kaapit (kulmakaappi kaikkein pahimpana) ja lattojen saumat ja kaappien uurteet liankerääjinä ovat ne nykyisen keittiön pahimmat miinukset. Lisäksi olen kaikki nämä vuodet ollut ikävästi tietoinen, millaisia pölynkerääjiä ovat kaapin päällykset.  Meidän keittiö on iso ja laskupintaa sekä pistorasioita on riittävästi, ilmeeltään se kuitenkin sopii paremmin sinne 2000-luvun alkuun kuin 2020 -luvulle. Olohuone ja keittiö puhuvat nyt eri kieltä. Keittiön moderni ja pelkistetty ilme on se, millä ne saadaan juttelemaan keskenään.

Laattalattian päälle on tarkoitus valaa mikrosementtilattia. Seinäjoen Asuntomessuilla viisi vuotta sitten ihastuin materiaaliin Lumiance -talossa ja näköjään siitä se ajatus lähti! Keittiön ja olohuoneen välissä oleva kiviseinämä puretaan ja samalla keittiön viisto lattirajaus suoristetaan. Keittiön lattiapinta-ala siis suurenee hieman olohuoneeseen päin. 

Piirustuksissa takka on erilainen, mihin päädyttiin.
Se on myös hieman enemmän olohuoneen puolella.

Jääkaappi ja pakastin jäävät samaan paikkaan kuin aiemmin. Niiden viereen tulee aamiaiskaappi ja lähimmäksi ikkunaa kaappi, jonka käyttökorkeudelle laatikot ovat kokonaan ulosvedettävissä. Ihan ylös ja alas tulee muistaakseni hyllyt. Vaikutti erittäin toimivalle, kun kävin hyllyjä nykimässä.:) Kuivatarvikkeille ajattelin näitä vetolaatikoita ja ehkä niille hyllyillekin jotain täytetty löytyy. Kaikki kodinkoneet on tarkoitus integroida, ne on vielä hankkimatta. Päätimme olla ottamatta Ikean koneita.

Pitkälle seinälle tulee astianpesukone nostettuna, kuten se on meillä aiemminkin ollut. Nyt se vain siirtyy uunin tilalle ikkunanurkkaan. Astianpesukoneen päälle tulee mikro ja kaappi, mutta muutoin olen nyt lopullisesti kallistumassa siihen, että yläkaappeja ei tähän enää tule. Sain tähän paljon kommentteja puolesta ja vastaan Instan puolella, kun mietin, uskallanko luopua yläkaapeista. Vaihtoehtoina oli siis käytännössä vastakohdat,  joko kaapit ylös saakka tai ei ollenkaan. Kaikki nämä vuodet olen hillonnut kaappien ylähyllyllä monenmoista, johon en juuri koske. Tässä kohti voi siis miettiä, että miksi sitä tavaraa säilötään, jota ei koskaan käytetä. Yläkaapit ovat epäkäytännölliset näin lyhyelle ihmiselle kahta alinta hyllyä lukuun ottamatta. Koska kaappitila vähenee, yritän maksimoida laatikkotilan ja karsia kaiken turhan pois nurkista pölyyntymystä. Tason alle tulee laatikoita, joiden 40 senttimetrin korkeus käytetään tehokkaammin hyödyksi 10- ja 20 -senttisillä sisälaatikoilla. Yksi laatikko on siis sellainen kerroslaatikko kahdessa kerroksessa. Nykyisessä keittiössä minulla on esim. kauhat ja leivinpaperit, foliot yms., osa mausteistakin syvissä laatikoissa, jolloin laatikkoon jää paljon hukkatilaa. 

Pitkälle seinälle asettuu suunnitelmissa myös uuni sekä liesi, jossa integroitu liesituuletin. Ei enää mitään pömpeleitä! Minulle oli iloinen yllätys, ettei liesituuletin enää tarvitse poistohormia ulkoilmaan. Hanaksi on suunniteltu Tapwellin hanaa. Allas on vielä mietinnässä. En yhtään tykkää nykyisen altaan reunoista, jotka nekin keräävät tason päällä olevaan saumaan likaa. Niinpä allas tulee kiinnittymään tason alle.

Keittiön ikkunan ääreen tulee saareke, jonka toisella puolella on laatikostot ja toisella puolella kaappi. Kaapit saarekkeen alla ovat vain 40 senttiä syvät. Ajattelen, että siellä voi säilyttää harvemmin tarvittavia astioita. Kaapin puolella saarekkeen taso tulee yli reunan. Oisko siinä meidän aamupalapaikka tulevaisuudessa. Saarekkeen päälle toivon saavani jo pitkään haaveissa olleet Mater Terho -valaisimet ja mahdollisesti Nikarin Peach  tai Artekin Rocket -jakkarat.

Kaapistojen rungot ja sisälaatikot tilaamme Ikeasta. Laatikoiden ja kaappien ovet sekä aamiaiskaapin tilaamme Doorialta, joka valmistaa ovia Ikean runkoihin. Oviin ei tule vetimiä lainkaan, tämä helpottaa puhtaanapitoa entisestään. Keittiökaapiston väriksi valikoitui lopulta lämmin muta, warm mud. Aamiaiskaapin sisusta on sävyltään vaalea tammi, kuten nuo haaveilemani valaisimet ja jakkarat.

Tasoksi ajattelin ihan loppumetreille kvartsia, mutta ihastuin Ikean suunnittelupistelleellä Jyväskylässä marmorikuvioituun keraamiseen tasoon. Myyjä myös kehui keraamista tasoa kvartsitasoa paremmaksi, joten sellaiset sitten laitetaan tilaukseen. Kotona luin, että keraaminen taso on luonnonmateriaalia ja täysin kierrätettävissä. Lisäksi se tosiaan kestää esim. lämmön vaihtelua paremmin kuin kvartsi. Hyvä vaihdos varmasti! Välitilaan en halua laatoitusta, vaan taso nousee 10 senttiä keittiöseinälle. 

Ruokapöytä ja tuolit siirtyvät uudessa keittiössä askeleen kohti olohuonetta, saarekkeen ja olohuoneen välin. Näin ollen pöytä on ainakin menossa vaihtoon. Meille riittäisi nimittäin hivenen nykyistä pienempi pöytä. Tuolitkin olisi kiva vaihtaa, mutta oikeasti tykkään noista meidän nykyisistä, ja niissä on minusta todella hyvä istua.  Katsotaan.

Jos jaksoit lukea tänne asti ja ajatella asiaa, niin ottaisin mielelläni vielä vinkkejä vastaan. Olenko muistanut kaiken? 

Taina