Ihana, kamala voikukka!

Postausaiheita on riittänyt keväällä runsaammin kuin aikaa postailuun, joten reilusti ennen pääsiäistä siskoni maalaama ja häneltä kevätmyyjäisissä ostamani voikukkataulu on jäänyt esittelemättä täällä blogissa. Aika kauan jouduin odottamaan, että sain taulun itselleni, sillä tämä oli tyrkyllä taidenäyttelyyn, vaan lopulta näyttelyyn valikoitui jotain muuta, ja minä sain viimein taulun työhuoneen eli kuten me kutsumme, kirjaston, seinälle.

 

Jännä juttu, että heti taulun nähdessäni tiesin, että mun oli suorastaan pakko saada tämä, vaikka voikukkiin mulla on viha-rakkaussuhde! Päälimmäisenä niistä tulee mieleen kiireiset viikot töissä, jolloin yritän revetä yhtä aikaa joka paikkaan. Toisaalta luonto on mielestäni parhaimmillaan tässä kesän kynnyksellä ja haluaisin niin ehtiä nauttimaan kaikesta siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Toukokuun lopulla pihalla tehdään se, mitä ehditään, ja taistelu voikukkia vastaan...no se on hävitty! Tänään pihaa kiertäessäni, kaksi päivää nurmikon leikkuun jälkeen, voikukat nostavat jälleen iloisesti päätään. Voikukan haituvat ovat minusta valtavan kauniita, mutten toivo kukkien leviävän yhtään enempää!

No, taulu on joka tapauksessa kovasti mieleeni. Mummon nojatuolin punainen meinaa olla mun värisilmälle hieman liikaa, kun taulussa on keltaista, väriä, jota meillä ei juuri ole näkynyt. Keltainen kuitenkin sopii mielestäni mainiosti huoneen tummanharmaan ja ruskean väsymaailmaan. Haaveilen edelleen tuolin verhoilusta ruskealla nahalla, vähän sellaisella, kuin uusin laukkuni, eilinen löytöni, viikonloppukassi Siivouspäivän kirppikseltä! Nojatuolissa on alkuperäinen, ehjä nahkaverhoilu, ja jos sitä nuuhkaisee, voin vielä haistaa mummoni tuoksun, vaikka hänen kuolemastaan taitaa olla kohta kymmenen vuotta. Sen puoleen verhoilulla ei ole kiire...

 

Viime viikon kukkakauppareissulta Järvenpään Kukkataloon on peräisin taulun alapuolella oleva pagodipuu; Ihastuttava ja muodikas viherkasvi, josta taidan tehdä oman postauksen myöhemmin! 

Aurinkoisia ja lämpöisiä toukokuun viimeisiä päiviä, voikukilla tai ilman!

Taina

Säädettävä jakkara työpisteeseen

Muistatteko vielä mieheni rakenteleman työpisteen viime syksyltä? Jos ette, niin tässä postauksessa esittelin miehen "sisusteluja". Vuoden hän on nyt tehnyt töitä tuossa pisteessä ja ollut suhteellisen tyytyväinen, kun voi tehdä töitä seisten suuren osan päivästä. Toisinaan hän on kaivannut tuolia päivän aikana, ja silloin mummoni vanha keittiönjakkara on saanut luvan kelvata, vaikkei se korkeudeltaan olekaan ollut paras vaihtoehto. Tuolla vuoden takaisessa postauksessa näkyvä työtuoli meni jo vuosi sitten teinin työtuoliksi, sillä alkuun mies saattoi seistä koko työpäivän, eikä tuolille ollut tarvetta. Ilmeisesti hänen jaloilleen sopii kuitenkin paremmin se, että tekee osan työpäivästä istuen, joten tarvittiin uusi tuoli.  Haussa on ollut jakkara, jossa olisi korkeussäätö ja mielellään myös tuki, ettei jalkoja tarvitse roikottaa ilmassa. Hobby Hallin kuvastossa ihastuin Ctrl-jakkaraan, joka täytti em. kriteerit, ja yllätyksekseni mieskin hyväksyi ostoksen. Niinpä makuuhuoneen uusien mattojen lisäksi tilaukseen meni yksi jakkara työpisteeseen.

Aika ihana minusta, erityisesti nuo jalat!:) Tuolin voisi ruuvata paikoilleen, mutta ehkä jätämme sen tekemättä tällä kertaa.;) Minä sen sijaan kieputin tuolin alemmaksi kuvien ottamisen ajaksi. Istuinosan täytyy olla melkein 15 cm korkeammalla silloin, kun mies tekee töitä tuolla tuolilla istuen.

Kuvia katsellessa huomaan jälleen kaameat johtohässäkät, jotka saavat toivomaan, että langattomat laitteet syrjäyttäisivät nuo nykyiset.:/ Ihan vain tunnelman vuoksi valitsin kuvia, joissa johdot eivät juuri näy.  Työhuoneessa mulla on johtojen lisäksi pieni sisustuspulma, jonka myös rajasin näistä kuvista ulkopuolelle. Palataan siihen pulmaan joskus myöhemmin...

Mitäpä sanotte tuosta jakkarasta? Melkein harmittaa, ettei ole sellaista hieman korkeampaa aamiastasoa tms., jonne voisi laittaa useamman tuollaisen, hieman rouheaa tiiliseinää ja industrial-henkiset valaisimet...:)

Leppoisaa lauantai-iltaa!
Taina


Kukkailotteluun tästä!

Satunnaisia räpsyjä

Eilenkin paistoi niin kauniisti aurinko iltapäivästä, etten malttanut olla tarttumatta kameraan. Tuli viimein kuvattua hiljattain Hobby Hallista tilaamani kirjasto/työhuoneen matto, jonka juuri olin tuohon lattialle levittänyt. Hieman hintsu tämäkin on kooltaan, mutta riittävän iso olisi maksanut lähemmäs 300 euroa. Tällä kuluneennäköisellä tekokuitumatolla oli hintaa reippaasti alle satanen, joten helppo valinta sen puoleen.

Hiihtolomalla taittamani omenapuun oksat luultavasti puhkeavat kukkaan viikonlopun aikana. Kyttään kameran kanssa.;D Tänään täällä vietetään pioniperjantaita, katsellaan Emma-gaalaa ja otetaan rennosti.

 

Jos et vielä ole käynyt osallistumassa pääsiäispupun ja -suklaiden arvontaan, niin mars, mars osallistumaan.:)

Mukavaa viikonloppua!

Taina

Kuusi ja kuusenalusmatto mallia 2015

Enää kaksi yötä jouluaattoon. Vuoden lyhin, muttei suinkaan pimein, päivä alkaa olla plakkarissa. Lumettomuudesta ja auringonpaisteesta huolimatta olen heittäytynyt täysillä joulutunnelmaan ja sehän on joulussa ihan parasta. Olen mm. kuunnellut aika monta kertaa lauantaina saamani Anna Erikssonin uuden joululevyn, Glorian. Upea levy!<3 Muistakaahan tekin rentoutua ja nauttia joulunodotuksesta! Ei mulla suinkaan ole kaikki valmiina, mutta turha ruuista tai lahjojen paketoinneista on stresssata, joku lahja on vielä hankkimattakin, huomenna sitten.

Kannoimme kuusen jo eilen sisään, vaikka tänään oli siivouspäivä. Koristelu saa odottaa vielä huomista, aika kaunis tuo kuusi on ihan sellaisenaankin...Alunperin suunnittelin siirtäväni mummoni punaisen nojatuolin teinin huoneeseen, minne se sopisi värin puolesta muutenkin. Tulipa sitten ajatus siirtää Boknäsin ruskea nojatuoli rahin kanssa olohuoneeseen, ja minusta se on niin toimiva juttu, että saapa nähdä, kuinka kauan nojatuoli pysyy olohuoneessa kuusen uloskantamisen jälkeen.:) Kuvia luvassa myöhemmin olkkarista. Lahjaksi saadut, punaiset, joulutähdet aiheuttivat hieman mietintää (jostain syystä en nyt vain halua punaista olohuoneeseen, keittiöön tai eteiseen), mutta mummon nojatuolin kanssa joulutähti muodostaa kivan parin. Toinen punainen joulutähti löysi paikkansa, mistäpä muualta, kuin teinin huoneesta.

Oikeastaan halusin nyt esitellä mun uutta "kuusenalusmattoa", jonka ostin jo kesähelteillä Tori.fi kautta. Olen ollut niin tympiintynyt kaikkiin mattoihin, joita meillä on kuusen alla käytetty. Huopainen oli minusta paras tähän mennessä, mutta senkin möin kirpparilla pois, sillä eiköhän meillä ole nyt SE matto tässä. Muistaakseni maksoin taljasta 30, ihan pilkkahinta! Joku tyhjensi grillikotansa taljoja, sieltä olisi saanut koko satsin reilulla satasella...Ostin kuitenkin vain yhden, koska tarvetta useammalle ei ollut.

Kuvista huomaan, että kuusi on hieman vinossa ja kuvaaja myös. Täytyy varmaan suoristaa. Molemmat.:P Onpa vaan upea ilmestys joka kerta tuo jalokuusi! Mä hetken jo harkitsin metsäkuusta.;D Aiheesta enemmän Pienessä Teehetkessä.:) Nyt meinaan sulkea blogin, kello alkaa lähennellä puoltayötä, mutta ehkäpä huomenna on hetki vierailla myös muiden blogeissa ja laittaa myös laajempia kuvia meidän joulukodista.

Joulumielellä,
Taina 

Ikkunallisen verran Pariisia työhuoneeseen

Onhan se mieletöntä, että tämä elokuu on näin  hieno säiden puolesta! Tuntuu hieman, kuin olisi lomalla edelleen. Tänä viikonloppuna olemme mm. käyneet testaamassa Lahdessa "Mössön" hampparit (Paikka on hieno esimerkki siitä, mitä kekseliäisyys ja periksiantamattomuus saa aikaiseksi...) Eilen kurvasimme kahveille Heinolaan Cafe Kailakseen, josta kirjoittelin juttua pari vuotta sitten täällä. Eilen istuttiin iltaa ystävän kanssa kesähuoneessa, eli kaikenlaista kivaa arjen vastapainoksi on ollut ohjelmassa.


Pientä sisusteluakin olen tehnyt. Tämä homma vei aikaa noin 15 minuuttia.:) Työhuoneen eli kirjaston, kuten me sitä kutsumme, seinälle jo vuoden alussa suunnittelemani taulukollaasi nytkähti vaivalloisesti liikkeelle, kun törmäsin kirpputorilla tauluun. En ostanut taulua heti, vaikka hintaa sillä oli vain 2,50.:) Jonkinlaista harkintaa yritän käyttää myös kirppariostoksissa. Taulu jäi vaivaamaan, ja onneksi se oli vielä tallessa eilen, kun kävin viemässä lisää tavaraa kirpputorille myyntiin. Työhuoneen ikkunattomalle seinälle taulu sopi mainiosti juuri ikkunattomuuden vuoksi. Nyt meillä on sitten työhuoneessa näkymät vaatimattomasti Eiffel-tornille.;D Tuohon ympärille on tarkoitus koota valokuvista kiva kollaasi.

Pöytänä toimivalle jakkaralle kokosin pihan kukista ja pienistä pullosta asetelman. Täällä meidän lähellä on sellainen vanhantavarankauppa, Retrosisko nimeltään, joka on keskittynyt 60- ja 70-lukujen esineistöön. Kauppa sijaitsee samassa talossa, kuin juuriavattu kirpparikin. Poikkesin pari viikkoa sitten Retrosiskolle ja löysin kolme pientä, vihreää, pulloa korkeilla, samanlaisia, joita omistin ennestään, mutta pienempänä...Pakkohan ne oli ostaa pois. Kirpparilta vielä täydensin pullokokoelmaani kahdella ruskealla pullolla. Nyt en enempää pulloja tähän taloon.:)

 

 

 

 

Kirppistelyn hienous piilee tietenkin siinä, että saa ihan murto-osalla oikeasta hinnasta itselleen jotain. Minua kiehtoo myös tunne siitä, että tässä vähän kuin kootaan kotipalapeliä, eikä voi olla varma, mikä se seuraava palanen on, ennen kuin sen löytää. Niin kuin nyt tuo taulu. Mikä mahtaa olla seuraava palanen...

Ihanaa sunnuntaita!

Taina

Haaveesta totta - Työhuoneesta kirjasto

Lämmin kiitos kaikista hyvän loman toivotuksista!<3 Loma on alkanut suorastaan mahtavasti, sillä eilisen päivän seikkailimme ystäväni kanssa Espoon maisemissa. Kirjoittelen reissusta ehkä myöhemmin, sillä pääsyy reissuumme ei suinkaan ollut tutustuminen Suomen Espooseen, vaan kävimme hakemassa viimeisimmän Tori-hankintani: Boknäsin IDP-nojatuolin, sekä siihen kuluvan rahin. 

 

Huomasin ilmoituksen tuolista heti tammikuussa sen ilmestyttyä. Hintapyyntö oli kuitenkin mielestäni sen verran kova, että tyydyin klikkaamaan tuolin ilmoitusvahtiin. Jonkin ajan kuluttua myyjä laskikin hintaa. Lopulta laitoin oman tarjoukseni ja myyjä hyväksyi sen...Ehkäpä olisin voinut tinkiä vielä hieman hinnasta. Maksoin tuolista ja rahista yhteensä 400 euroa. Minusta se on ihan kohtuullinen hinta.

Kalusteet olivat koiraperheestä, ja ensitöikseni imuroin tuolin ja käsittelin tuolin ja rahin aiemmin ostamallani nahankäsittelyaineella. Nahka suorastaan huusi tätä käsittelyä, ja luultavasti uusin sen vielä lähipäivinä. Joku saattaa kauhistella nahan patinaa, mutta minusta se on aivan ihanaa!

 

Kirjaston muutoksesta kirjoittelin jo aikoja sitten (klik, klik, klik ja viimeisin klik)! Nyt viimein tuntuu, että huone alkaa olla sellainen, josta olen aina haaveillut, eli kirjastohuone.:) Varmaan tämä haave juontaa juurensa jonnekin lapsuus- tai teinivuosiin, kun tuli ahmittua englantilaisia kirjoja...Se vanha haave kartanossa asumisesta.;D

Viime syksystä asti lempipaikkani kotona on ollut olohuoneessa, uudemman Ektorpin nurkassa. Mulla on vahva epäilys, että uusi lempipaikkani on tässä nojatuolissa, jossa juuri nytkin tätä tekstiä kirjoitan. Tuolissa on todella hyvä istua! Rahia olin ajatellut ennemmin meidän makkariin (keittiön varatuolien tilalle), mutta katsotaan nyt. Tuossa rahilla on aika kiva pitää jalkoja tässä istuskellessa.

Yksi nurkka kirjastosta kaipaa vielä laittamista ja muutosta. Televisiolle pitäisi hankkia seinäteline tuonne nurkkaan. Seinäkello television takana ei ole toiminut muutamaan vuoteen, ja valokuvat ajattelin kehystää osittain uudelleen, ja koota niistä kivan ryhmän tuohon harmaa-mustalle seinälle. Työtuoliksi muuten sopisi nyt entistäkin paremmin Arne Jacobsenin Seiska-tuoli pyörillä, ruskealla nahalla verhoiltuna, mutta tuohon työtuoliin mulla ei taida olla mahdollisuutta rahallisesti, eikä sitä mies taitaisi kelpuuttaa ergonomian puolesta (liian vähän säätömahdollisuuksia)...mutta ainahan voi kuitenkin haaveilla!

Taina

Tykkään, tykkään!

Huh, onpas ollut työntäyteinen päivä, mutta hyvä sellainen! Instassa ja henkilökohtaisen Fb:n puolella on kuvia vilahdellut pitkin päivää, nyt viimein sitten täälläkin. Halusin kokeilla Country French-maalia tuohon kirjaston seinään ja lopputulokseen olen todella tyytyväinen. Ihana maali maalattavaksi ja matta, eläväinen maalipinta, on minusta tosi kiva!<3 Viimeistään kesällä saa tuo maitokahviseinä olohuoneessa lähtöpassit ja hieman vaaleampaa Country French-maalia harmaana pintaan.

 

Sain Annukalta (kiitos, kiitos tuhannesti<3) pussin laava-sävyistä maalia ja tilasin itse toisen. Hintaa maalaukselle tuli siis 30 euroa. Maali riitti kahteen maalauskertaan. Maali on jauheen muodossa ja se sekoitetaan itse veteen. Pienen tekeytymisen jälkeen maali on valmista käytettäväksi. Se on vesiliukoista ja luontoystävällistä, kaiken lisäksi vielä kotimaista!

 

Kävin illalla hakemassa punaisen nukkamaton varastosta, ja ruskea saa huilia vuorostaan. Nyt mun on kai alettava vääntää tosissani kauppoja siitä yhdestä himoitsemastani nojatuolista...;D Se sopisi tuohon NIIN hyvin.

Innosta puhkuen uuteen viikkoon,

Taina

Työhuoneessa tapahtunutta

Työhuoneemme, jota myös kirjastoksi kutsumme, on jatkuvasti roikkunut to do-listallani. Aika monta pientä askelta kohti toimivampaa ja viihtyisämpää työhuonetta on otettukin, mutta silti tuntuu, etten olisi tehnyt oikein mitään. Välillä on hyvä pysähtyä summaamaan asioita, jotta huomaa edistystä tapahtuneen. Siispä tässä pieni välikatselmus siitä, mitä on tehty, ja mitä vielä on edessä.

Tämä hidas projekti käynnistyi pitkän suunnittelun jälkeen viime joulun alla, kun kävin kaikki kirjamme läpi, ja valtava kasa kirjoja lähti divariin. Nyt kirjahyllyissä on tilaa jonkun verran uusillekin kirjoille...Kesällä möimme myös pelkästään pölyä keränneen kuntopyörän työhuoneesta.

Seuraavaksi lähtöpassit sai vuodesohva, joka vei olemattomaan käyttöön nähden ihan liian paljon tilaa huoneesta. Sohva sai uuden  omistajan, ja minusta työhuoneessa oli jo huomattavan paljon helpompi hengittää. Joulun alla kannettiin kaatopaikkakuormaan huoneesta 15  vuotta vanha nojatuoli, joka on välillä ollut myös olohuoneen puolella.

Nurkassa seisovassa rulokaapissa meillä säilytettiin cd-levyjä ja tulostinta. Olohuoneen uusien tasojen sisälle cd:t sujahtivat kivuttomasti, ja rulo siirtyi viimein viime viikolla varastoon, kun sain arkistolipaston kunnostettua. Monta pientä askelta tosiaan on otettu! 

Vastavaloon kun kuvaa kirkkaalla säällä, niin tulos on tämä...

Mitä seuraavaksi? Seinän suklaanruskea väri oli monta vuotta kovasti mieleeni, mutta aika aikaansa kutakin. Aluksi suunnittelin tätä tapettia ruskean maalin tilalle. Nyt on kuitenkin mieli hiljalleen muuttunut. Ajatus alkoi itää norjalaisen Vakre hjem & interiör-lehden kuvista.

Vakre hjem & interiör 6/2014

Tummat seinät vaaleiden kaverina ja tähän yhdistettynä puunväriä, siinäpä se! Inspispostauksessa jo mainitsinkin, että varsinkin väriyhdistelmä musta-ruskea on alkanut näyttää esim. pukeutumisessa erittäin hyvältä. Voikukkapellon ihana keittiönseinä sai minut vakuuttuneeksi, että tummaa sen olla pitää. Tammikuun viikonloppu voisi olla kirjaston seinän maalaamiseen oivallinen aika!

Televisio nostetaan varmaan täälläkin seinälle pois Boknäs-rulon päältä, jossa se on keikkunut jo ihan liian pitkään. Television takana olevalle kuvakokoelmalle pitäisikin etsiä parempi paikka. Ikkunanpokataululle olen miettinyt uutta sijoituspaikkaa...ehkä kesähuoneesta? 

Ihan tosissani en tällä hetkellä edes haaveile nojatuolin uudelleenverhoilusta kysyttyäni hinta-arviota siitä (suunilleen 1200 euroa, kankaasta riippuen!). Jossain vaiheessa toivon kuitenkin löytäväni nojatuolille kaveriksi uuden (mahdollisesti käytetyn) nojatuolin. Sen kanssa ei tosin ole kiire, sillä nautitaan nyt edes hetki väljyydestä ja vaihdetaan seinän väriä.:)

Uutta mattoakin olen haaveillut. Aikaisemmin en olisi voinut kuvitellakaan itämaista, tai sen tyyppistä mattoa meille, mutta ainakin vuoden olen sellaisia välillä katsellut. Aika ihana olisi valmiiksi kulunut, vaikka tällainen. Hintaa on kyllä niin paljon (melkein 1000 euroa), että haaveeksi taitaa jäädäkin...

Kuva lainattu Carpetvistan sivulta täältä.

Seinän maalaamisen jälkeen taidan joka tapauksessa kääriä anopilta tulleen ruskean nukkamaton rullalle, ja vaihtaa takaisin punaiseen, samantapaiseen nukkamattoon. Kun vielä keksisi seinälle jotain fiksua, niin kirjasto olisi aika hyvällä mallilla. Kuvia huoneesta reilun vuoden takaa löytyy täältä ja täältä.

Miniviikonloppu alkaa olla paketissa.

Hyvää uuden viikon aloitusta!:)

Taina