Oikein mukavaa ensimmäistä adventtisunnuntaita! Nyt saa luvan kanssa joulutella! Jostain syystä en ole oikein päässyt tänä vuonna joulunodotustunnelmaan... tai ehkä se on uusi näkökulma jouluun. Sen näkökulman perustana on "vähemmälläkin selviää". Eipä sen puoleen, jo monena vuonna olemme viettäneet joulua ihan vain omalla porukalla ja sillä tavalla, kuin meistä on hyvä. Muu olisi minusta hullua.
Selkeä merkki talvesta on se, että pienet ja ohuet villapeitot eivät lämmitä riittävästi. Iltaisin olen aina jääkalikka. Otinkin taas käyttöön neulomani jättineulepeitot. Olohuoneessa käytössä oleva vaaleanpunainen on suosikkini kaikista tekemistäni. Jos haaveilet peiton neulomisesta, kannattaa käydä lukemassa postaus juuri tästä projektista!
Tänään syntyi jo toinen satsi piparkakkuja ja joulutorttuja. Normivuosina olen niitä yleensä vasta joulun alla leiponut. Taikinaterapia tulee tarpeeseen, kun tuo koronakin tuntuu aina vain jylläävän pahemmin.
Edellisestä piparitaikinasta rakensin kasvihuoneen, nyt kokeilin uutta kuviokaulinta. Aika herkkuja ja kivannäköisiä tuli myös pipareista, joihin murskasin ranskanpastilleja taikinan sekaan...
Mulle tuli suorastaan pakkomielle tuosta vihreästä Butticulasta :) ja meinasi jo iskeä epätoivo, kun oli ihan kaikista mahdollisista kaupoista loppu. Eikä ollut Raision Myllyssäkään, jonne viime viikonloppuna ajeltiin muissa asioissa ja siksi, että halusin käydä viereisessä Plantagenissa ostamassa kotitoimistoon ison viherkasvin. No ei ollut Plantagen auki ei (keväällä sitten taas..), eikä tosiaan Butticulaa hyllyssä, mutta soittivat läheiseen Länsikeskuksen myymälään varasivat mulle yhden. Samalla ostin tuon pienen minimaljakon, mutta jostain syystä ne ei näytä täällä meillä yhtään niin kivoilta kuin sulla. Teidän olkkarin tunnelma on nykyään jotenkin niin ihanan pehmeä ja harmoninen <3 ja kukilla ja kynttilöillä kiva paikka olla. Ja sekin mua vähän harmittaa, kun se Butticula muuttuu aina kynttilänpolton jälkeen sameaksi, kun sinne kondensoituu vettä. Käykö sulla niin? Vai onkohan mulle jäänyt sinne alunperin se kosteus, kun olen pessyt pullon, en tiedä.
VastaaPoistaRanskanpastillien murentaminen taikinan sekaan kuulostaa ihan kuningasidealta! Olis mun kaltaiselle laiskalle leipojalle paljon helpompaa kuin koristelu, jonka teen yleensä vaan maun takia.
3 viikkoa ja alkaa taas päivä pitenemään <3
Hei, ihanaa, että sait Butticulan!<3 Nää Marimekot on niin ihania, että katselen päivittäin erilaisia astiakaappeja FB -kirppikseltä ja mietin, että jos tähän työpöydän tilalle sellaisen ja täyttäisi sen kaikella kauniilla...Täytyy nyt vähän tuumailla.:) Mulla ei ole tuonne sisälle muodostunut kosteutta, en kai niitä edes pessyt, kun ne paketista avasin.:/ Ehkä pohjan, jos siinä ole tarra, en muista! Mutta en ole tosiian noita pessyt. Auttaisko, jos kynttilänpidekkiin ottais muutamaksi päiväksi pois, niin kosteus pääsis haihtumaan?
PoistaJa kiitos Annukka kaikista ihanista sanoistasi!<3 Pahoittelut, että kesti monta päivää taas vastata! Tämä viikko on ollut ihan kamala. Onneksi viikonloppu viimein, tosin töitä on tehtävä tänä viikonloppuna varmaan molempina päivinä. Kun nyt pysyttäisiin terveinä! Tänään tuli ilmoitus, että lukiot siirtyy etäopetukseen maanantaista ja se on hyvä se. Ainakin kuopuksen kohdalla riski saada tauti pienenee.
Ne ranskanpastillepiparit oli ihan sikahyviä!;D Joudun niitä ainakin vielä yhden erän leipomaan. Mielestäni niitä ei jouluna tarvitse ollakaan, pipareita on kiva nauttia pitkin joulukuuta. Mun työkaappi muuten tuoksuu aivan piparille, sillä me leivottiin niitä lasten kanssa viime kerralla köksässä. Ne ovat olleet siellä jemmassa. Tänään koristeltiin ja syötiin pois.:D
Tiedätkös, mäkin odotan vain malttamattomana kevättä ja sitä, että olisi valoa ja tämä korona vihdoin ja viimein ohi!<3
Nuo sinun tekemät peitot ovat kyllä aivan ihanat samoin kuin kaikki sinun kynttilänjalat.
VastaaPoistaIhanaa joulunodotusta sinullekin Taina <3
Kiitos Outi!<3 Ihanaa joulunodotusta sinulle!<3
Poista