perjantai 14. kesäkuuta 2019

Kukkia, koulutusta ja lisää kukkia - Viikon varrelta



Kesällä olisi rutkasti enemmän postausaiheita talveen verrattuna, mutta ainakaan vielä ei ole oikein tehnyt mieli istuskella tietokoneen äärellä...Ajattelinkin pitkästä aikaa tehdä rehellisen sillisalattipostauksen, joista osasta aiheista voisi postailla ihan erikseen, mutta tuleepahan varmistettua, että nämä jutut tallentuvat näin edes jotenkin blogiinkin. Olkaa hyvät, siis sillisalaattia, kukkaisaa sellaista!




Aloitetaan aikajärjestyksessä vaikka viikonloppukimpusta, jonka hain viime perjantaina Florenciasta. Ihana hakea välillä kesälläkin ihan oikea, sidottu, kimppu leikkokukkia! Valko-vihreä kimppu oli niin kaunis, että sain siitä inspiksen uusien profiilikuvien ottamiseen. Kun lamppu syttyy, pitää toimia.:) Ojennan kameran silloin tällöin miehelle ja annan vähän ohjeita kuvien suhteen. Hän osaa mielestäni ottaa hyviä kuvia, ja minä osaan olla suht luonnollinen kameran edessä hänen kanssaan. Näistä tällä kertaa otetuista tykkäsin eniten kuvasta, jossa nuuhkuttelin noita viikonloppukimpun pioneita. Kuvassa on minusta kiva tunnelma, vaikka osa hiuksista on lähtenyt karkuteille.



Viikonloppuna käväistiin miehen kanssa kyläpäivillä Vääksyssä, ja poikkesin samalla Zoom Designiin, hakemaan kukille uutta vaasia eli Nicolas Vahén säilytysämpäriä. Ämpärin sisälle mahtuu hyvin lasimaljakko. Pysyy ämpärin sisusta siistimpänä, jos vaikka haluan säilyttää siinä joskus jotain muuta kuin kukkia! Lupiinitalkoisiin olen osallistunut vasta tämän yhden kimpun verran, jolla itse osallistuin viikon Kukkailotteluun. Tällä viikolla teemana on Pientereelta poimittua, ja aikaa osallistua vielä pari päivää. Ensi viikon teemana on Kukkaseppele. Ohjeet Kukkailotteluun löytyy tästä postauksesta.


Sunnuntaina ajoin Tampereelle oppimaan uutta Brändipäivään Villa Wiviin. Valokuvaaja Petra Veikkolan ja Helmivillakon Erika Välimäen vetämä päivä tarjosi paljon ajattelimisen aihetta ja jonkin verran myös luovaa tekemistä. Meitä oli innostavien vetäjien lisäksi 12 innokasta naista jakamassa tätä hienoa päivää. Koulutuspäivä oli mielestäni antoisa, ja pään sisällä ajattelutyö jatkuu. Villa Wivistä ja Brändipäivästä saisi ihan oman postauksenkin, mutta annan nyt itselleni aikaa työstää omia ajatuksiani, ja jos aihe myöhemmin tuntuu pulpahtavan pintaan, postaan siitä perinpohjaisesti. Vaikka minulla oli kamera mukana kurssilla, otin suurimman osan kuvista kännykällä. Niiden siirtäminen koneelle on jostain syystä (mistä en mitään ymmärrä, koska liikaa tekniikkaa) tällä hetkellä niin hankalaa, että joudutte tyytymään pioneihin, jotka kuvasin päivän päätyttyä ikkunalaudalla.




Tiistaina ajelin Facebook -kirppisostoksen perässä Järvenpäähän. Sovellus näytti aluksi, että edullinen lampaantalja (olin juuri todennut, että niille olisi vielä tilausta) olisi myynnissä Iitissä, joten laitoin viestin sillä mielellä, että Iitti on ihan tuossa vieressä. Kun selvisi, että talja onkin Järvenpäässä, en enää halunnut perua kauppoja, siispä päätin liittää reissuun vähän matkailua. 

Taljan edellinen omistaja asuu ihan lähellä Ainolaa, Jean Sibeliuksen kotia, joka minulla oli käymättä. Satuin Ainolaan hyvään aikaan, sain kulkea talossa ihan yksikseni, flyygelin viritystä kuunnellen. Video talon sisältä löytyy Insta -tilini profiilin alta. Hurmaannuin täysin Ainolan tunnelmasta ja satumaisen ihanasta puutarhasta. Jean ja Aino saivat asua Ainolassa pitkän, ja ilmeisen onnellisen, elämän. Käkkyräiset, suuret, männyt Ainolan pihassa ovat varmastikin olleet olemassa, paljon pienempinä vain, jo Sibeliuksien eläessä. Ainolassakin olisi aihetta vaikka kokonaisen postauksen verran, mutta jääköön nyt kirjoittamatta. Suosittelen lämpimästi esim. kesäreissukohteeksi! Ennen Ainolaan menoa käväisin muuten ihastuttavassa kesäkahvilassa, Vellikellossa, joka sijaitsee myös Ainolan lähistöllä vanhassa viljamakasiinissa. Sille myös suositus.



Muuten olen tällä viikolla sitten touhunnut pihalla, terassilla ja Kesähuoneessa. Pesin höyrypesurilla terassin olonurkkausta, ja kiipeilin mummon keittiöjakkaralla, jota olen pitänyt erityisen tukevana kiipeilyalustana. Jakkara muuttui kuitenkin lentotukialukseksi, kun astuin liian reunalle jakkaraa höyrypesuri kädessä. Onni onnettomuudessa, suurimmat kolhut tulivat kyynärpäähän, joka on kestävää tekoa ja takareiteen, jossa on pehmusteet omasta takaa.:P Pientä osumaa ylpeyteen sain myös.:)



Ilmalentoani seuraavan päivän yritin ottaa vähän rauhallisemmin, ja tärkein tekoni tuona päivänä oli kranssin solmiminen Kesähuoneen oveen, ja lahjaksi saamani 100 upeaa ruukkuistutusta -kirjan selailu.:) Kaivelin terassille vähän rekvisiittaa vaatehuoneesta ja löysin sohvatyynyjä, jotka ostin monta vuotta sitten Kesähuonetta ajatellen. Osaa niistä olen käyttänyt olohuoneessa, mutta Kesähuoneessa niitä ei olekaan tarvittu.  Terassille ostin uuden juuttimaton Etolasta, sillä vanha, muovinen, oli jo niin likainen, ettei siitä tuntunut lika irtoavan edes painepesurilla. Halkaisijaltaan 140-senttinen matto on ihan passeli tuohon kohtaan, mutta riipputuolin alle sopisi minusta toinen samanlainen...



Eilen pesin Kesähuoneen ikkunat, ja kyllä nyt kelpaa katsella ikkunoiden läpi. Kunhan aurinko taas paistaa, täytyy ottaa kuvia, jotta uskotte.;) Kesäkukat alkavat olla paikoillaan, ja tomaatit ja yrtit täyttävät Kekkilän kasvulaatikon. Pihalla hommia riittäisi vaikka kokopäiväiseen puutarhurointiin, mutta se, mitä ei ehdi tänä kesänä, ehtii jonain seuraavista.:)

Kannattaa seurailla Instassa stoorien puolella, sinne on jotenkin helppo laittaa juttua pikaisesti, ilman tuntikausien viilauksia!:)

Oikein ihanaa viikonloppua!
Taina




sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Kesäpäivä Fiskarsissa - Sisustusinspistä osa I



Timberwise

Warmnordic

Warmnordic

Tiistaina osallistuin Fiskarsissa Sisustustoimittajien Kesäpäivään, ja olipa muuten aivan ihana  ja inspiroiva tapahtuma!<3 Olen kovin onnellinen ja otettu, että sain kutsun, vaikken mikään sisustustoimittaja olekaan, vaan bloggari, joka tykkää kirjoittaa sisustusasioista. Sisustaminen on kyllä kovasti lähellä sydäntäni, ja onhan tässä mielessä ollut viime aikoina ajatus alanvaihdostakin, tulevaisuus näyttää! 

Tapahtuma järjestettiin Fiskarsin Puimalassa, jonka loossimaiset tilat oli somistettu toinen toistaan kutsuvammaksi. Kuvia päivästä kertyi niin paljon, että jaan postauksen suosiolla kahteen osaan.  Ihan joka kuvasta en kommentoi, mutta yritän laittaa kaikkiin kuviin tiedon, kenen osastosta on kyse. Uutuudet esitellään suurelle yleisölle syksyllä Habitaressa, joten kaikkea kuvissa näkyvää ei välttämättä vielä ole saatavilla.

Stala / Florenciastore
Stala / Florenciastore
HTCollection
Eurokangas
Eurokangas
Asia, josta ei ehkä ole tullut mainittua esim. Habitare -postauksien yhteydessä, on ylpeys , jota tunnen lahtelaisuudesta ja siitä osaamisesta, mitä tällä seudulla on antaa Suomelle ja koko maailmalle muotoilun, suunnittelun ja kädentaitojen saralla. Näinpä se tunne nosti tuolla taas päätään, kun totesin hyvin monessa loossissa olevan väkeä Lahden seudulta.<3

Sisustustoimittajat mm. solmivat innolla lautasliinarenkaita Florencian, Merja Lohisalon, neuvoilla Stalan osastolla. Ihana idea vaikka juhannusjuhliin! HT -collectionin välittömän työporukan kanssa juttelin pitkään. Tulipa samalla koeistuttua Air -sohva, joka hurmasi minut pestävillä pellavapäällisillään, untuvapehmusteillaan ja nimensä mukaan ilmavalla olemuksellaan. Eurokankaan tyynykollaasi oli luovasti toteutettu. Aika villejä kuoseja on tulossa, mutta yksiväristen kaverina, ei yhtään hullumpaa.:) 

Kekkilä

Kekkilä

Kekkilä

Kekkilä

Kekkilän osastolla koin yllättäin olevani erityisen kotonani. Puimalan päätyterassi oli sisustettu ihanan viihtyisäksi viherkeitaaksi. Kotiintuomisina minulla oli musta ja keltainen tomaatintaimi sekä Kekkilän luomu-multaa tomaateille. Eilen istutin taimet Kekkilän kasvulaatikkoon (viime kesän ostos) muutamien yrttien kanssa, ja nyt jään jännityksellä odottamaan, onko meillä tomaatteja loppukesästä syötäväksi. 

Kylpyhuonekeskus

Kylpyhuonekeskus

Kylpyhuonekeskus

Kylpyhuonekeskus 

Kylpyhuonekeskus, jonka kutsumana paikalla olin, tarjosi sisustusväelle maistiaisia ensi syksyn Habitaresta, Kylppärikylästä. Jos värit ovat tulleet muuhunkin sisustamiseen, niin ihan pian niitä on jälleen myös kotien märkätiloissa. Uskomatonta, mutta värit kaakeleissa ja kalusteissa näyttivät oikein hyville! Kylpyhuonekeskuksella taisi olla peräti neljän loossin verran tuotteita näytillä, ja kaikista väreistä huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi, ilme osastolla oli rauhallinen ja ihanan luonnonläheinen.  

Jatketaan Kesäpäivän inspispostauksen kakkososalla ihan lähipäivinä.Tämä tyttö suuntaan nyt auton nokan kohti Tamperetta. Ehkä taas himpun viisaampana sieltä illalla kotiudun. Toivottavasti.;) 

Leppoisaa sunnuntaita!
Taina

p.s: Laitan uuden Kukkailottelun käyntiin vasta illemmalla. Aiheena tulevalla viikolla on Pientareelta poimittua. 



maanantai 3. kesäkuuta 2019

Asuntomessuennakkoa - Talo Korea, kohde 13



Hei vaan, pitkästä aikaa! Tuo viimeinen työviikko oli sellainen rypistys, ettei aikaa olisi oikeastaan ollut edes edellisen postauksen kirjoittamiseen (Dekolaku, kohde 21), mutta tulipa se silti tehtyä. Nyt on työkiireet vähäksi aikaa loppuneet, ja toivon, että saisin päivitettyä blogia pari-kolme kertaa viikossa. Näiden Asuntomessujuttujen lisäksi tiedossa on mm. muutakin sisustusaiheista, ja olenpa osallistumassa tulevana viikonloppuna myös Brändipäivään Tampereella. Jännittävää! Toivon, että tuon koulutuksen anti näkyy positiivisesti täällä blogissa! Myös kukka- ja pihajutuista lupaan varmasti postailla kesällä.:)




Pahoittelut keltaliivisten määrästä kuvassa.;)
Talo Korea, kohde 13, oli vielä alakerran osalta ja portaikosta aivan kesken viime viikolla. Oli suorastaan hieman pelottavaa kiivetä ylös ja alas väliaikaisportaita, väliaikaiskaiteita tukena käyttäen. Pääsimme siis kurkkaamaan vain talon yläkertaan. Yläkerran muodostaa iso olohuone-ruokailu-keittiö-tila, sekä vanhempien makuuhuone. Kuvia koneelta selatessani totesin, että taisin vähän ihastua tuohon yläkertaan.




Talo Korea toimii pilottikohteena kattoelementtijärjestelmän suhteen. Kattoelementtien vesikatteen pinnan materiaali on osassa kattoa lasia, osassa huopaa. Sisällä sen huomasi suorastaan häikeisevästä valon määrästä, jota isot ikkunat lisäsivät entisestään. Keittiön saarekkeen ja peräseinällä olevan kaapistorivin välissä oli myös lattiasta kattoon menevä ikkuna, ja keittiön välitila oli samoin ikkunaa. En tullut kysyneeksi, miten tuollaisten korkeuksissa olevien ikkunoiden pesu hoituu. Luulisi, että sitä on mietitty etukäteen. Olohuoneen ikkunoiden taakse tulee parveke, jota siellä ei vielä ollut.





Tykkäsin kovasti Talo Korean vanhempien makuuhuoneesta  sen kaikessa eleettömyydessään. Vihreä seinä luo rauhallisen taustan, ja hauskat kennomaiset valaisimet nousivat hyvin esiin seinää vasten. Vihreitä seiniä oli muuten muissakin näkemissäni messukohteissa... Sängynpääty on muistaakseni tehty parketin jämäpaloista. Liukuovet on käytännölliset. Ainakin makuuhuoneen kattoikkunoihin oli tulossa kaukosäätimellä toimiva pimennys (verho tms..). Ihanan valoisassa makuuhuoneessa on omat varjopuolensa.

Katsellaan sitten heinäkuussa, miltä talo valmiina näyttää.:)
Mukavaa viikkoa ja ihanaa kesäkuuta!<3

Taina


tiistai 28. toukokuuta 2019

Dekolaku - Maistiaisia Kouvolan Asuntomessuilta







Vaikka tuo kello taas huitelee ties mitä, niin en malta olla raapustamatta tuoreeltaan fiiliksiä vietettyäni iltapäivän Kouvolan Korialla, Pioneeeripuistossa, muutamiin tulevan kesän Asuntomessukohteisiin tutustuen. On AINA inspiroivaa nähdä monta niin erilaista kotia ja sisustusta! Koska tykkään myös historiasta, minua viehätti heti messualueen sijainti entisen varuskunta-alueen kainalossa, osana sitä. Yleensä Asuntomessualueet rakennetaan alueille, joilla ei ole erityistä historiaa. Tällä alueella on, ja punatiiliset kasarmirakennukset viehättävät minua todella paljon. Messumainonnassa käytetään paljon upeaa kuva, jossa lapset leikkivät entisen kasarmirakennuksen edustalla. Valitettavasti tuo rakennus ei kuulu messukohteisiin, vaan se on muutettu asunnoiksi jo aiemmin. Messuilla on mahdollisuus valita myös historiakierros, ja tältä historiaoppaalta kuulin monta mielenkiintoista juttua. Olen melko varma, että yritän kesällä ennättää tuollaiselle kierrokselle mukaan!




Nyt kävin kuitenkin kiertelemässä messukohteita vain niiden sisustus ja toimivuus mielessäni. Kaikki kohteet eivät tietenkään olleet vielä auki, ja veikkaan, että varmaan kaikissa kohteissa  viimeistellään sisustuksiakin ennen messuja. Piha- ja ulkotyöt näyttivät olevan menossa monessa kohteessa nyt. Näistä tänään näkemistäni kodeista kaikkein kivimpana jäi mieleeni kohde no 21, Dekolaku, josta kaikki postauksen kuvat ovat.




Tämä koti on huoneistoalaltaan 145 neliötä, viisi huonetta ja keittiö. Minulle kun tuo luonnonvalo on tärkeä asia, niin täällä sitä on runsaasti tarjolla. Isot ikkunat, vaaleat (eivät valkoiset) pinnat ja selkeä tyyli viehättää. Varsinkin yhteiset oleskelutilat: keittiö, ruokailutila ja olohuone sekä lasinen seinä liukuovineen on mielestäni onnistunut lähes täydellisesti. Lähes siksi, että mietin, onko seinille tulossa jotain ennen messuja. Veikkaan, että on. Olohuoneen seinät kaipasivat mielestäni taidetta.:)




Ihastuin kovin olohuoneen mattoon, joka valitettavasti näkyy kuvissa vain osittain.  Maton pallerot, tuntuivat erittäin hyvältä jalan alla. Matto on kuulema Vepsäläisen valikoimista, joten hintalappu lienee sen mukainen...Saarniparketti on kauniin vaalea. Mikrosementtilattiapinnat ja mikrosementillä käsitellyt seinät, saumattomuus, houkuttaisi kovasti, jos olisin nyt päättämässä pintamateriaaleja.

Keittiössä tykkäsin siitä, että kaapistot oli sävytetty harmahtavan beigeen sävyyn. Se toi lämpöä, mutta ei ollut tumma. Uskon sen olevan myös armollisempi käytössä kuin valkoinen tai musta keittiö. Aamiaiskaappi olisi kiva!





Makuuhuoneet vaikuttivat mielestäni hieman pieniltä. Toinen niistä oli sisustettu nyt kuntoiluhuoneeksi. Makuuhuoneen ihana pellavapetaus ei valitettavasti pääse oikeuksiinsa pikaräpsystäni.

Kylläpä taas rakennuskuume nosti päätään! Taivuttelu on edelleen kesken.;)

Taina