Jos tämän aamun tunnelma ei ihan
perjantaifiilikseltä tuntunut, niin yllättävän
kivuttomalta kuitenkin ollakseen maanantai.
Epäilemättä sillä seikalla, että työviikko on
vain kolmipäiväinen, on osuutta mielentilaan.
Aamukokouksen naurun määrästä päätellen muillakin
oli samanlaiset tunnelmat ja vappuvapaat jo siintävät
silmissä.;) Millähän saisi siirrettyä tämän saman
tunnelman ihan jokaiseen...tai edes joka
toiseen normimaanantaihin?!
Meidän molemmat pojat pelaavat salibandyä ja eilen
oli ohjelmassa molemmilla turnaukset. Nuorempi on
käynyt toistaiseksi vain kerran viikossa kerhossa,
eikä kerhoon lähteminen ole kertaakaan ollut
vastentahtoista tai vaikeaa. Hyvä vain, sillä
sehän tarkoittaa, että harrastus on mieluinen!
Minäkin kävin sitten osan hänen peleistään
katsomassa, ja M torjui sekä pienempien,
että isompien kerholaisten maalilla.
käynyt toistaiseksi vain kerran viikossa kerhossa,
eikä kerhoon lähteminen ole kertaakaan ollut
vastentahtoista tai vaikeaa. Hyvä vain, sillä
sehän tarkoittaa, että harrastus on mieluinen!
Minäkin kävin sitten osan hänen peleistään
katsomassa, ja M torjui sekä pienempien,
että isompien kerholaisten maalilla.
Kävi sitten niin, että pienempien pelissä toisessa
maalissa torjui todella pieni miehenalku, joka
vei kaiken huomion pelistä, ainakin mulla.
Voitte uskoa, kuinka valtavan suuret varusteet olivat
tälle pojalle, joka oli varmaan vain hieman yli
metrinmittainen ja lahkeet moneen kertaan käärittynä.
Silti hän kauhealla innolla teki
parhaansa ja oli niin tohkeissaan. Minäkin aloin
kannustamaan ja tsemppaamaan tätä
"vastustajan" joukkuetta!:))
Voitte uskoa, kuinka valtavan suuret varusteet olivat
tälle pojalle, joka oli varmaan vain hieman yli
metrinmittainen ja lahkeet moneen kertaan käärittynä.
Silti hän kauhealla innolla teki
parhaansa ja oli niin tohkeissaan. Minäkin aloin
kannustamaan ja tsemppaamaan tätä
"vastustajan" joukkuetta!:))
Mietinkin tänään, että tuolla eilisellä oli itselleni
merkitystä...Se kaikki positiivisuus ja into, voi,
jos muistaisi itsekin innostua lapsen tavoin!
Turnauksessa oli hienoa katsella lasten tsemppaavan
toisiaan ja iloitsevan yhdessä onnistumisista.
Ja jos en koko elämääni, niin varmasti pitkään,
muistan sen liiansuurissa varusteissa pelanneen
pienen pelaajan, joka sulatti mun sydämeni,
enkä varmaan ollut ainoa katsomossa, jolle kävi näin.:)
Iloa viikkonne!
Taina



