Turkey Point, Amish Country ja North East

Kovin paljoa ei neljässä päivässä, jotka meillä oli käytettävissämme, ennätä näkemään, mutta nämä kolme paikkaa haluan teille esitellä. Vietimme lisäksi kokonaisen päivän Washington D.C:ssä, mutta olettehan te isoissa kaupungeissa käyneet, joten jätän sen tällä kertaa välistä, vaikka siellä oli paljonkin mielenkiintoista nähtävää.

Turkey Pointin majakka on suositulla ulkoilualueella, joka kuuleman mukaan vilisee ihmisiä viikonloppuisin. Me menimme tuonne keskiviikkona, joten muita ihmisiä näkyi vain muutama. Ehkä myös sateisella säällä oli osuutta asiaan, mutta sade oli lakannut ennen lähtöämme ja ilma oli enemminkin kostea ja kuuma. Paikan luonto teki meihin suuren vaikutuksen. Saimme heti alkumatkasta kosketuksen alueen eläimiin, kun huomasimme tien vierellä murmelit ja melko pian kohtasimme tiellä myös valkohäntäpeuran, joka suostui yllättäin valokuvattavaksi ennen metsään katoamistaan. Alueen luonto on todella rehevää, ja suorastaan sademetsää muistuttavaa, kerroksellista. Aluskasvillisuus peitti puiden alustat ja liaanimaisia köynnöksiä kiemurteli siellä täällä.

Majakka oli kiinni, mutta saimmepa rauhassa tutkia majakan ympäristöä. Majakalta jatkoimme matkaa alas rantaan. Olisin niin mielelläni ottanut muutaman, tai edes yhden, ajopuun rannalta mukaan, mutta mies mokoma tyrmäsi ajatuksen kokonaan.;D Ajopuiden vuoksi taisin unohtaa kerätä rannalta kiviä ja simpukoita talteen, vaikka niitä mies olisi varmaan suostunut matkalaukkuun ottamaan...:P

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista, jossa matkallamme kävimme, oli Pennsylvanian osavaltion puolella sijaitseva Amish Country. Kälyni käy muutamia kertoja vuodessa isoilla ruokaostoksilla amishien kaupoilla luomua ja raakaravintoa ostamassa. Ostin muuten itsekin heidän kaupastaan muutaman pussillisen mausteita kotiin. Kiva ja kevyt tuliainen! Amisheista voit lukea lisää vaikka täältä. Ostoskierros tarjosi meille hyvän tilaisuuden päästä kurkkaamaan amishien elämään, joka on kovin erilaista, kuin tämä nykyaikainen ja kiivastahtinen elämä. Toisaalta meillä on mukavuuksia, joista en kyllä haluaisi luopua! Amishit eivät periaatteessa käytä sähköä ja esim. maatyöt tehdään edelleen perinteisesti ilman koneita.

Lancasteriin päästyämme alkoi pelloilla näkyä miehiä kyntämässä peltoja lähinnä muuleilla, naisia ajelemassa hevoskärryillä ja lapsia erilaisissa kojuissa myymässä itsekasvatettuja ja -tehtyjä tuotteita. Monella pihalla lapset näyttivät olevan myös puutarhatöissä, toki pienimpiä näkyi leikkimässäkin. Talot, pihat ja puutarhat olivatkin aivan viimeisen päälle hoidettuja ja siistejä. Erityistä ihastusta aiheittu kuivumassa olevat pyykkirivistöt. Kuka kumma jaksaa ripustaa pyykit sävyittäin?! No, tällä alueella se tuntui olevan pikemminkin sääntö, kuin poikkeus.

Yhden parhaimmista ravintolakokemuksista koimme amishien ravintolassa (Dienner´s Country Restaurant). Me aikuiset valitsimme seivovan pöydän, jota vieläkin kaiholla muistelen...erityisesti herkullista muusia ja lihakastiketta.;) Seisovaan pöytään kuului yksi, erittäin runsas salaattipöytä, toinen samanmoinen valikoima lämpimiä ruokia ja kolmas jälkiruokia. Hintansa puolesta paikka oli ehkä koko matkan halvin, sillä kaiken tuon sai euroissa noin kympillä!


Aurinkokin alkoi päivän mittaan porottamaan oikein kunnolla. Hieman minulla kävi sääliksi perinteisiin amish-asuihin pukeutununeita naisia ja tyttöjä, sillä pitkät mekot näyttivät melkoisen kuumilta työasuilta pihahommiin.

Upeissa maisemissa nämä Pennsylvanian amishit elävät. Joissain kohdissa kumpuileva maasto toi mieleen Alppien kumpuilevat niityt. Amishit ovat alunperin kotoisin Sveitsistä.

Useamman tunnin Amish Countryssa ajeltuamme, jäimme miehen kanssa vielä paluumatkalla tutkimaan pikkuista North Eastin kaupunkia tarkemmin, sillä halusin kuvata idyllisen pääkadun vanhoja taloja ja tutkia tarkemmin pikkuruisten kauppojen valikoimia.

Oli perjantai-iltapäivä ja vaikutti siltä, että ihmisiä oli varmaankin tullut viikonlopun viettoon lähemmäs merenrantaa?

Marylandissa monissa taloissa on ulkoseinään kiinnitetty metallinen tähti kuvaamaan isänmaallisuutta. Pari tähteä olisin ostanut kotiintuomisiksi, mutten löytänyt oikean värisiä, sinistä ja valkoista. No, ehkä ensi kerralla sitten! Minun tähteni olisivat päätyneet kesähuoneen seinälle... 

 
Jouluhullulle ihmiselle löytyi täältä parikin yllätystä. Ensimmäinen niistä oli pieni, suloinen joulupukin talo. Toinen löytyi "antiikkikaupasta". Ostin vanhan ja kuluneen pähkinänsärkijän kokoelmiini. Löysin muuten Washingtonin asemalta joulukaupan, ja sieltä olin päivää aiemmin ostanut toisenkin pähkinänsärkijän. Molemmat olivat huomattavan paljon halvempia, kuin aiemmin Saksasta ostamani. 

Näiden reissujen jälkeen pakkasimme tavaramme, heitimme hyvästit miehen siskolle ja seuraavana aamuna lankoni ajoi meidät Philadelphiaan (noin tunnin matka), josta matkustimme junalla Newarkin lentokentälle New Yorkiin. Siitä meillä oli sisäiset lennot Fort Lauderdeliin, Floridaan. Se onkin sitten ihan toinen tarina!

Taina