Luonto on ihana ja ihmeellinen. Se tarjoaa mielestäni kaikkein parhaimmat materiaalit kaikkeen, mitä ihminen vain luovuudessaan keksii. Lisäksi se inspiroi keksintöihin ja tarjoaa samalla, vähän kuin vahingossa, hyvää mieltä ja iloa silmälle. Minulle kauneimmat kodin koristeet ovat peräisin luonnosta, kuten kukkaset, ja muut kasvit, veden muovaamat kivet, erilaiset kävyt ja tietenkin ne oksat.
Kaupan lehtihyllyä eilen tutkiessani löysin yhden kappaleen lehteä nimeltä Interiør Magazinet (muistutti kylläkin enemmän oikeaa kirjaa kuin lehteä). Pikainen selailu lehtihyllyllä, ja ostopäätös oli helppo. Totesin, että lehti sisälsi paljon kuvia, joihin halusin jäädä pidemmäksi aikaa, ja tutkia niitä rauhassa. Ehdinkin lueskella lehteä nyt viikonloppuna ja löysin lehden sivuilta mm. Villa Puomin Hannan kauniin kodin. Useammassakin lehden kuvassa silmäni pysähtyivät ihailemaan oksia maljakossa, vihreää kranssia kotia koristamassa, puun elävää pintaa kalusteessa tai saven karkeutta. Luonnon kauneutta kodeissa.<3
Kävimme tänään miehen kanssa Vesijärven jäällä ja sataman liepeillä lenkillä, ja siellä rantapuiden alla huomasin tuulen tiputelleen minulle koristeita kotiinviemisiksi. Ensin näin kaksi melko isoa oksaa, ja koska mies oli mukana, niin eihän niitä oksia voinut tietenkään heti ottaa mukaan. Itseänikin mietitytti, että jos vastaantulijat luulevat minun katkoneen oksia...
Lenkin jälkeen mies ajoi kiltisti minut puiden lähelle, ja kipaisin hakemaan oksat puun alta. Että voi ihminen tulla onnelliseksi oksista! Tekstin olisi voinut nimetä myös tuttuun tapaan "Hullu risunainen vauhdissa", vaan jotain hieman houkuttelevampaa hain hienostuneemmalla otsikolla.;) Sellaisena minut kuitenkin tunnetaan niin kotona kuin töissä.:P
Isot oksat laitoin olohuoneen nurkkaan korkeaan maljakkoon, ja pienemmät matalampaan, perjantaikukkien seuraksi. Ihanan käkkyräiset oksat näissä! Kasvaahan meillä leppää omassakin pihassa, kaksin kappalein, mutta oksat ovat niissä jo niin ylhäällä, että ilman tuulen apua tai tikapuita oksia alkaa olla mahdotonta taittaa maljakkoon. Eikä siinä tietenkään ole samanlaista löytämisen riemua kuin luonnosta löytäessä!
Oikein kaunista, luonnon inspiroimaa viikkoa!
Taina
Samaa mieltä luonnon materiaalin käyttämisestä sisustuksessa! Meilläkin on risuja... ja linnunsulkia. Hullu risunainen on kyllä hyvä nimi. :D
VastaaPoistaLuonto ja luonnonmateriaalit on parasta.<3 Linnunsulat, niitä löytyy meiltäkin!
PoistaHih, mies taisi sen jo monta vuotta sitten mulle antaa, kun aina lenkiltä palatessa mulla oli jonkunlaisia oksia tai kasveja mukanani.;)
Luonnon materiaalit on ihan parasta. Minä sain isäni haudalle tehtyä mäntykranssin pelkästään tuulen tielle tiputtamista havutupoista :)
VastaaPoistaIhanaa viikkoa sinulle hullu risunainen <3
Juuri niin!<3 Mäntykranssi kuulostaa ihanalta!<3
PoistaKiitos Outi, samoin, vähemmän hullu risunainen!;)
Mua vieläkin selvästi vähän hiertää ne "oksapoliisit", joista aiemmin pienesti avauduin.
VastaaPoistaJos joku kävelee mua oksakimpun kanssa vastaan, mulle ei kyllä tule mieleenkään miettiä, että mistähän on nuo katkonut ja onkohan varmasti ollut lupa, vaan korkeintaan koen oksakateutta, jos on oikeinkin hyvän näköisiä :). Tai saatan peräti kysyä, että mistä löysit ja hipsiä sitten itse perässä samoille apajille :).
Ihanasti sopii lepät tuohon ruskeaan keramiikkkamaljakkoon <3. (Huomaan muuten, että pitkä tauko keramiikkakurssilta ei ollut ollenkaan hyvä juttu. Alkaa taas ensi viikolla liki parin kuukauden tauon jälkeen ja mulla on ihan sellainen olo, että ei enää näin keväällä kiinnosta. Mutta menen toki ja toivon, että keksin jotain mielekästä väkerrettävää ja sitä kautta inspis säilyy).
Hih, oksakateus!:))) Kyllähän siellä sataman tienoilla kulki ihmisiä aika paljonkin tuolloin sunnuntaina, mutta ainakin ne lähinnä olleet näkivät, että vain poimin oksat puiden juurelta. Sitä paitsi mun naama loisti varmasti kuin aurinko, sen verran onnelliseksi minut saa muutamalla oksalla.:P
PoistaKiitos Annukka!<3 Tuo Lappeenrannan Pulsan asemalta ostettu ruukku on mun ykkössuosikki kaikista rouheista ruukuista, joita mulla on. Mua hieman harmittaa, etten sittenkin ostanut kahta eri kokoa, sillä en ole nähnyt noita missään muualla myynnissä.
Olen varma, että löydät jälleen inspiksen keramiikkakursseiluun!:) Pääsiäinen ja kevät ylipäätään tuo varmaan erilaisen fiiliksen, ja sehän välittyy käsien kautta.<3
Sorry, kun vastaaminen kesti! Tämä viikko on ollut hirmuisen kiireinen, ja tulevat viikot taitavat olla samanlaisia. Yritän kuitenkin ennättää tännekin! Ihanaa viikonloppua Annukka!<3
Oksat on koristeena todella kauniita! Viime kesänä innostuin vähän isommistakin oksista, joita sitten metsälenkeiltä vaivihkaa hilasin kotiin. Jemmasin niitä välillä ruusupensaan alle odottamaan jatkotoimia ja mies nauroi, että kun sitä kasaa katsoo luulisi että meillä asuu keppihullu koira :D Niin että ymmärrän oikein hyvin hullua risunaista :)
VastaaPoistaHih, tuossa syksyllä siivottiin meidän vajaa, ja arvaat varmaan, mistä jouduin luopumaan siinä kohti.:))) Juu, oli sellaisia isompia karahkoja, jo kelottuneita! Melkein heti, kun olin heittänyt ne pois, tuli joku idea, johon olisin niitä mielelläni käyttänyt. Ei pitäisi taipua, eikä luopua löydetyistä aarteista.;D
PoistaIhanaa löytää samanhenkisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät!<3