Tukka hyvin, kaikki hyvin

Muistan ajan parinkymmenen vuoden

takaa, jolloin kävin milloin kenelläkin

kampaajalla, kun mieleistä ei ollut vielä löytynyt.

Oikeasti. Hyvin elävästi muistan, kuinka

vaikea oli joskus istua parturituolissa

loppuun saakka, kun olisi tehnyt mieli

nousta kesken leikkuun. En osannut

ilmaista tyytymättömyyttä, mutten kyllä

mennyt uudelleen samaan paikkaan. 

 

 

Onneksi löysin Katin! Eipä ole tarvinnut

tippa silmässä lähteä parturista sen koommin,

päinvastoin.:)

 

Hyvä kampaaja ei ole itsestäänselvyys.

Kaikilla ei vain ole silmää sille, mikä kellekin

sopii, joillakin ei edes taitoa. Kerran

opiskeluaikoina eksyimme miehen kanssa

häänaluspaniikissa (ei onneksi omat häät) erääseen

parturiin, joka kyni mieheni hiukset

aivan kammottavalla tavalla ja repi omani

hapsuiksi rautakammalla...:/

 

Kaikki kuvat ovat Salon Triangelista, Lahdesta.

Tänään sain taas nauttia parituntisen

ihanasta hemmottelusta. Paitsi että nyt

kehtaa taas kulkea hiusten puolesta, niin mieli

on saanut levätä myös. Kiitos Kati!:)

Tukka hyvin, kaikki hyvin.

Vai mitä sanotte?

Taina