Jouluinspis - Perjantaimyyssit

Viikot vierii ja joulu lähestyy. Olen käynyt sisäistä keskustelua aiheesta Perjantaimyyssit ja Kukkailottelu, lähinnä siitä, milloin olisi aika jouluisen Kukkailottelun. Ajattelin, että jos vielä tämä ja ensi viikko vietetään Perjantaimyyssejä, ja ensimmäisen adventin viikonlopusta eteenpäin jälleen Kukkailottelua. Mitä sanotte? Näihin Perjantaimyysseihin saa toki osallistua kukkapostauksillakin! Mikä piristääkään ankeaa marraskuuta enemmän kuin kukkaset! 

Itse olen liukunut hiljalleen joulun odotukseen, tykkään tästä tunnelmasta melkein enemmän kuin joulusta.;) No, ehkä en ihan, mutta parasta joulussa on mielestäni odotus. Joulun kohdalla aika ei yleensä ennätä edes käymään pitkäksi.

Kuvat: Mad&Blog 11/2017, Isabellas 6/11, Bo Bedre 11/2017

Ostin Köpiksen reissulta kasan jouluisia lehtiä. Noista lehdistä ja mun jouluttelufiiliksistäni, lehtien tunnelmasta, kynttilöistä ja kahvista nauttien on tämän postauksen ja Perjantaimyyssien kuvat peräisin. 

Kuvat:  Bo Bedre 11/17 ja Isabellas 6/17

Vuosien saatossa makuni joulukoristusten suhteen on muuttunut yhä pelkistetympään ja luonnonläheisempään suuntaan. Ihan varmasti meidän joulukodissa on tänäkin vuonna risuja, käpyjä, havuja ja kukkia. Luonnon omia koristeita. Hieman harmittaa, että heitin viimein kesällä etuportaalta magnolian oksat roskiin. Nyt ripustaisin ne varmasti olohuoneen katosta roikkumaan.  Joku oksa tuohon olohuoneen pöydän päälle tulee varmasti!

Yläkuvat Isabellas 6/17, alakuvat Bo Bedre 11/17 ja Mad&Bolig 11/17

 

Ripaus metallin hohdetta tulee olemaan varmasti meidän joulussa. Kynttilät ja ohuet valosarjat saavat luoda tunnelmaa ja lämpöä. Jouluinen kranssi etuoveen, toinen Kesähuoneen oveen ja kolmas olisi kiva sisälle...Kauhean kiva minusta tuo Clasun henkari kranssin pohjana!

Ylävasen Mad&Bolig 11/17, yläoikea Isabellas 6/17, alakuvat Bo Bedre 11/17

Minusta on aina ihana selailla kirjoja, lehtiä ja blogeja varsinkin näin loppusyksystä, inspiroitua, innostua ja tunnelmoida kuvien avulla. Joitain ideoita tulee käytettyä, useimpia ei, mutta ei sen niin ole väliäkään. On kiva uppoutua kuvien tunnelmaan ja haaveilla kauniista ja rennosta joulusta. 

Kiitos jälleen teille ihanat, jotka osallistuitte viime viikonlopun Perjantaimyysseihin!<3 Tule sinäkin linkittämään hyvänmielen postauksia Perjantaimyysseihin, tunnelmapläjäyksiä, kaikkea sitä, mikä tekee näistä synkän vuodenajan viikonlopuista iloisempia, kauniimpia, inspiroivempia! Tarkat linkitysohjeet löytyvät täältä.

Leppoisaa viikonloppua!

Taina 


p.s: Viikonloppuna on jälleen siskoni navetalla joulumyyjäiset. Suosittelen!<3


 

An InLinkz Link-up

Suomi 100 - Kukista kauneimmat

Pari viikkoa sitten kirjoitin Suomi 100 -teemasta ja listasin omat suosikkini kotimme suomalaisista käyttöesineistä. Postauksen aiheesta voit lukea täältä. Tähän postaukseen kokosin omat suomalaiset kukkasuosikkini, mikä on itselleni paljon vaikeampi tehtävä kuin edellinen, sillä tykkään niin monista kukista. Lisäksi kukkien piti olla tosiaan perinteisiä suomalaisia kukkia, sellaisia, jotka kuuluvat Suomeen luontoon tai pihoille. Kukat tuovat paljon iloa ja lämpöä kotiin, siksi ne ansaitsevat vähintäänkin tämän postauksen! Hieman kyllä iskee ikävä kesään ja valoon, vihreään ja väreihin, kun näitä kuvia katselee.

1. Tuomi

Listani on alkukesään painottuva. Tuomen kukinta on aina ihana merkki lähestyvästä kesästä ja lomasta.  Tuomen tuoksu on huumaava, samoin kuin se tunne, kun tuomi on pitkän talven jälkeen viimein kukassa. Kuten kaikissa kukissa, toivoisin, että tuomen kukinta kestäisi paaaljon kauemmin kuin sen pari viikkoisen, minkä se kestää. Jotain olennaista jää uupumaan keväästä, jos tuomenkehrääjäkoi kietoo tuomen seitteihinsä, eikä kukintaa tule lainkaan. 

2. Syreeni

Syreenin kukintaa liittyy samantapaisia kesän alkuun ja vapauteen liittyviä ajatuksia kuin tuomen kukintaan. Alkukesän illat, kun olen pyöräillyt autiotalon pihaan poimimaan syreenin oksia, tai aamulenkit, jolloin pihojen syreeniaidat tuoksuvat ja kukat nuokkuvat valkoisina ja lilan eri sävyissä teiden varsilla...<3

3. Juhannusruusu

Jos tuomi ja syreeni ovat olleet suosikkejani vuosikausia, on juhannusruusu noussut listalle vasta viime vuosina. Yht´äkkiä vain alkoi tuntua, että sellainen on pakko saada omaankin pihaan, ja sainkin kaksin kappalein ystäväni pihasta. Toinen kasvaa hieman kituliaasti pensasaidan varjossa, mutta toinen on jo kunnon ruusupensas. Oikeastaan lähes kaikkiin suosikkikukkiini liittyy olennaisena ihana tuoksu, niin juhannusruusussakin! Juhannusruusussa on jotain erityisen herkkää. Viime kesänä käytin ensi kertaa juhannusruusun sokeroituja terälehtiä kakun koristeluun, ensi kesänä voisin käyttää niitä kuopuksen rippikakun päällä...

4. Pioni

Kukkien kiistaton kuningatar on pioni. Oikeastaan ihme, että tuollainen kaunotar viihtyy vaatimattomissa oloissa täällä Suomessa! Viime kesänä istutin pihaan kolme uutta pionipensasta. Mikä kutkuttava ajatus, että ensi kesänä omassa pihassa on entistä enemmän pioneita, joiden kukinnasta saa nauttia. Aika surutta yleensä leikkaan pihalta pioninkukkia maljakkoon, siksihän olen niitä istuttanutkin!

5. Ruiskaunokki

Vanhasta hölmöläistarinasta, siitä, jossa akat pelkäävät yhden hukkuneen peltoon, voi päätellä, että joskus aiemmin (aika ennen rikkakasvimyrkkyjä?) viljapelloilla kasvoi runsaasti ruiskaunokkia. Enpä muista koskaan nähneeni luonnossa kasvavia ruiskaunokkipeltoja, paitsi ihmisen kylvämiä. Ruiskaunokki sinisenä ei tosin pääsisi listalleni, mutta tummanpuhuvasta, melkein mustasta ruiskaunoksi tuli viime kesänä uusi loppukesän suosikkini. Kukinta kukkapenkissä kesti monta viikkoa, ja penkistä riitti runsaasti maljakkoon kerättävää. Näitä kylvän ensi kesänä varmasti useamman pussillisen.

Miltä sinun suosikkikukkalistasi näyttäisi?

Taina

Ehdit vielä itsenäisyyspäivän amarylliksen arvontaan!

Itsenäisyyspäivän amaryllis // Arvonta

Tänään on juhlittu isejä, somesta päätellen syöty muuallakin kuin meillä navat paukkuen ja sitä rataa.;) Täällä herkuteltiin aamulla vohveleilla ja iltapäivällä kunnon pihveillä ja bataattiranskalaisilla, joita tein nyt ensimmäistä, tuskin viimeistä, kertaa. Jälkkäriksi vielä tiramisua... Kattauksen toteutin suunnitelmani mukaan, tosin tiramisut teinkin valmiiksi annoksiksi Ali-kuppeihin ja alkusalaatin kulhoihin, joihin ensin ajattelin jälkkärin tehdä. Olipa nopeaa kattaa pöytä, kun oli sen etukäteen miettinyt! Sen verran alkoi ruoan päälle silmiä painaa näitä kuvia käsitellessäni, että oli pakko pieneksi hetkeksi heittäytyä sohvalle iltapäivätorkuille. Viikonlopun ihana joutilaisuus ja aikatauluttomuus!<3

Sain tällä viikolla mukavan paketin Nelson Gardenilta. Paketissa oli kaksi kappaletta itsenäisyyspäivän amarylliksiä. Nämä amaryllikset on erikoiskäsitelty niin, että ne kukkivat juuri itsenäisyyspäivän aikaan. Amarylliksen sipuli on vahattu valkoiseksi, ja kaikki kasvuvoima on parafiiniin kastetussa sipulissa. Niinpä kukan hoitaminen on erittäin helppoa, kukkaa ei tarvitse istuttaa mihinkään, eikä sitä tarvitse edes kastella. Lähinnä voi keskittyä seuraamaan kukkien kehittymistä ja aukeamista, silloin tällöin vain kääntää sipulia, jotta se kasvaisi suoraan.  Amarylliksen alla on metallijalusta, joten sen voi asettaa kukkimaan minne vain. Itse otin ensin metallijalustan pois ja pidin kukkaa Mariskoolissa. Tänään ennätin käydä keräämässä pihalta sammalta ja kokosin metsäisen asetelman amarylliksen ympärille.

Molemmat ukkini olivat aikanaan sodassa, toinen heistä haavoittui, mutta onneksi molemmat selvisivät hengissä, muutenhan en olisi tätä postausta kirjoittamassa! Saamme edelleen olla kiitollisia veteraaneille, jotka uhrasivat elämästään huolettomat nuoruusvuodet, jättivät opiskelut, työnteon ja läheiset ihmiset. Moni jäi sille matkalle, ja moni palasi terveytensä menettäneenä. Kumpikaan ukeistani ei koskaan halunnut puhua kokemuksistaan, sota jätti jäljet nuorten miesten mieliin. 

Tällä hetkellä sotaveteraaneja on elossa lähes 17 000, ja he kaikki ovat jo yli 90-vuotiaita. Ostamalla tällaisen itsenäisyyspäivän amarylliksen voi auttaa heitä, jotka vielä ovat elossa. Jokaisesta kukasta menee 0,50 euroa Sotiemme Veteraaneille. Muutaman viikon päästä juhlimme 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Se ei olisi mahdollista ilman niitä ihmisiä, jotka taistelivat sotavuosina itsenäisyyden puolesta.

Sain amarylliksia kaksi kappaletta, joten toinen kukista päätyy arpomalla yhdelle blogini lukijalle. Tällä kertaa rajaan arvontaan siten, että en lähetä kukkaa, vaan sen saa joku sellainen, jolle voin toimittaa kukan henkilökohtaisesti Lahteen tai Lahden lähistölle (esim. Hollola, Orimattila, Vääksy..). Jos osallistut anonyymina, jätäthän yhteystietosi, jotta tavoitan sinut voiton osuessa kohdalle! Kommentoi tämän postauksen perään, Mansikkatilan mailla Facebook-sivun postauksen linkkiin tai tämän postauksen Insta-kuvaan, mikäli osallistut arvontaan. Aikaa osallistua on keskiviikko-iltaan 15.11. saakka. Onnea arvontaan ja mukavaa isänpäiväniltaa!

Taina


Arvonta on päättynyt! Onni suosi Fb:n kautta osallistunutta Hanna-Kaisaa. Onnea!<3

Perjantaimyyssit - Isänpäiväkattaus

Isänpäivä on ylihuomenna. Perinteisesti olen paistanut ruoaksi naudanlihapihvit ja leiponut jotain hyvää jälkkäriksi. Pitkästä aikaa käytin pienen hetken kattauksen suunnitteluun etukäteen. Harjoittelun jälkeen varsinainen kattaminen käykin hetkessä. Hieman meidän miesväki kyllä nauroi näille mun harjoituksille.;)

Koska kyseessä on kattaus isää ajatellen, valitsin tummia, metsäisiä, sävyjä. Lautasten alle saivat jäädä mustanpuhuvat huopa-aluset. Katelautaset ovat vihreää lasia ja varsinaiset lautaset ruskeakuvioiset. Uudehkot kulhot ovat jälkiruokaa varten. Laseiksi valitsin kirkkaat Ultima Thulet. Nekin voisivat kuulua meidän kodin suomalaisten suosikkiesineiden joukkoon! Satulta joululahjaksi saamani servetit renkaineen sopivat tähän värimaailmaan täydellisesti.

Yllätys, yllätys, Urna-maljakko sai tuoreet kukkaset Villiviinistä, ja minkälaiset!<3 Ihastuin kovin persikanvärisiin eustomoihin, joiden sisällä häämöttää tumma keskusta. Myös värjätyt eucaluptykset tuovat kimppuun kivan säväyksen. Illan valot eivät tietenkään tee oikeutta kukkien väreille.

Kiitos jälleen ihanat, jotka osallistuitte viime viikonlopun Perjantaimyysseihin!<3 Tule sinäkin linkittämään Perjantaimyysseihin hyvänmielen postauksia, tunnelmapläjäyksiä, kaikkea sitä, mikä tekee näistä synkän vuodenajan viikonlopuista iloisempia, kauniimpia, inspiroivempia! Tarkat linkitysohjeet löytyvät täältä.

Kivaa viikonloppua ja iloista isänpäivää!

Taina

An InLinkz Link-up

DIY-ideoista apua joulutukseen

Joko teitä on alkanut jouluttaa? Koska olen aivan jouluhullu ihminen (sekin vielä!), on itselläni ollut voimakkaita joulutusoireita jo muutaman viikon. Tästä hulluudesta huolimatta oireet pääsivät yllättämään, sillä ne eivät suinkaan alkaneet lumen ja pikkupakkasen myötä, vaan keskellä vesisateista Kööpenhaminaan. Oisko se sitten ollut Tanskan lipun värit, mikä sai joulun läikehtimään mielessäni...

Lääkkeeksi oireisiin nautin nyt iltaisin glögiä, kynttilänvaloa, takkatulen loimua ja tietenkin joululehtiä! JOS aikaa olisi, voisin tehdä jotain pieniä lahjoja itse, mutta epäilen, että aika ei anna periksi. 

Jotain ostoksia on tullut aiheen tiimoilta tehtyä, mutta niistä lisää sitten lähempänä h-hetkeä. Piirtelin myös kalenteriini suunnitelmia joulun koristeluihin. Aika simppeleillä koristeilla mennään varmastikin, ja luonnonmateriaaleja on tarkoitus käyttää hyväksi. Muutenkin tykkään edelleen eniten luonnonläheisestä jouluilmeestä.

Näin marraskuussa moni muukin miettii jo/vasta nyt joulua (jos oikein laskin aattoon on 46 yötä... ). Kaivelin pikaisesti blogini arkistosta muutaman helpon ja nopean DIY-idean jouluun tai adventtiin liittyen. 

Betonisen adventtikynttelikön teko-ohjeet löytyvät kahden vuoden takaa täältä. Sittemmin on tullut tehtyä rautakaupan betonista yhtä sun toista, ja jos sopiva tila kotoa löytyy, suosittelen rohkeasti kokeilemaan sitä askartelubetonin sijaan. Jälkimmäisellä on todella suolainen hinta! 

Tine K -tyyppisen kalenterikynttilän valmistaminen on superhelppoa, ja säästää pitkän pennin aitoon verrattuna. Ohje kynttilään löytyy täältä.

  

Myös joulukorttien askartelu on pian ajankohtaista, ken sellaisia vielä tykkää askarrella ja lähettää. Itse olen pitänyt itsepintaisesti perinteestä kiinni, sillä minusta on ihanaa saada edes jouluna kortteja. Jos kortti on vielä itsetehty, tiedän, että kortin lähettäjä on kaltaiseni pöhkö. Ymmärrän niitä, jotka eivät kortteja enää lähetä, mutten halua taipua tässä asiassa. Porokorttien idea löytyy täältä. Viime vuoden kuusikortit löytyvät puolestaan tästä postauksesta. Tämän vuoden joulukorteista ei ole vielä ajatustakaan...

Viimeisenä vinkkinä linkitän jouluisen postauksen, josta löytyy linkki pullonharjajoulukuusen askarteluun. Tämän tapaisia kuusia on myynnissä sisustusliikkeissä. Jos haluaa rakentaa vaikka kokonaisen kuusimetsän, kannattaa ehdottomasti säästää tekemällä itse. Itse halusin vain yhden pulloharjakuusen minin katolle kuvausrekvisiitaksi ja joulukoristeeksi. Luultavasti mini ja kuusi koristavat tänäkin jouluna kuopuksen huonetta.

Odottavan aika ei aina olekaan pitkä! Nautitaan odotuksesta!;)

Taina

 

Satumainen kukkagalleria - Tage Andersen

Juuri ennen Kööpenhaminan matkaamme luin ja ihastelin kuvia Kukkala -blogista upeasta kukkagalleriasta, joka sijaitsee Kööpenhaminan keskustassa. Tage Andersenin galleriasta tulikin oitis ainoa must-juttu itselleni matkalla. Onneksi matkamme kesti tiistaihin saakka, sillä galleria oli kiinni edelleen sunnuntaisin ja maanantaisin, vaikka nettisivujen mukaan näin olisi vain kesäkuukausina...

 

Käynti onnistui matkamme viime hetkillä, muuten olisin varmasti viipynyt galleriassa pidempäänkin. Juniori oli mukanani, ihan itse halusi tulla mukaan, ja kaikesta päätellen viihtyi myös.

Paikka on ehdottomasti vierailun arvoinen. Harmillista, että gallerian ikkunoista ottamani kuvat ovat täynnä heijastuksi, sillä juuri ikkunat olivat todella hienot! Inspiraation lähteeksi galleria on oikea paikka kukkien ystäville. Se tarjoaa sadunomaista tunnelmaa, kiehtovia värejä ja pintoja. Galleria ei ole suuri, mutta siellä on runsaasti nähtävää kahdessa kerroksessa, sekä sisäpihalla. Ilmeisesti  Tage Andersen itse istui työskentelemässä yhdessä takahuoneessa, ainakin hän näytti kuvien mieheltä.:)

Inspiroivaa viikkoa!

Taina