sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Auringonsäteitä työpisteellä






Tuossa viikolla, kun flunssa pääsi äkillisesti yllättämään, tuli vietettyä tunti jos toinenkin olohuoneen sohvalla makoillen. Muistuupa mieleen joku aiempi sairastus, kun siinä vaakatasossa on alkanut muhia päässä kaikenlaisia ajatuksia kotiin liittyen. Pakko myöntää, että niin kävi tälläkin kertaa, ja asiaa saattoi hieman pahentaa se, että pläräsin ison pinon vaatehuoneeseen kertyneitä sisustuslehtiä ja revin talteen kuvia ja ideoita tulevaa varten. Niistä syntyneistä ajatuksista lisää sitten toisella kertaa...

Ihana auringonpaiste on ollut näiden pakkaspäivien ilo. Tammikuussa aurinko paistaa vielä niin alhaalta, että se harvoin näkyy tuolta Kesähuoneen takaiselta harjulta. Kunnolla aurinko pääsee meillä tässä vaiheessa vuotta lännen suunnasta iltapäivällä, ennen auringonlaskua. Silloin valo osuu erityisesti olohuoneessa olevaan työpisteeseeni. Nappasin muutaman kuvan auringon valaisemasta työpisteestä. Riiken joulukortit saivat nyt lähdöt työpisteen inspistaululta. Tilalle repäisin muistaakseni Avotakasta tuollaisen risukranssin kuvan. Yksinkertaisen ja karun kaunista.

Työpiste on ollut varsinaisessa käytössä melko vähän. Tuosta tuolista taisin jo aiemmin mainita, että se on hitusen matala pöydälle, ja jos joku tietää, mistä saisi siroja renkaita tuolin alle, tyyliin Howard-nojatuolit, niin ilolla ottaisin vinkit vastaan!

Tässä sairastaessa koti on päässyt aikamoiseen sekasotkuun, joten tänään on luvassa raivausta. Ainoa siisti paikka taitaa juuri nyt olla tuo työpiste.:)

Aurinkoista ja inspiroivaa sunnuntaita!
Taina

perjantai 8. tammikuuta 2016

Kysymyksiä ja vastauksia



Heippa vaan täältä sohvannurkasta, jossa olen lojunut kohta kolme päivää. Onneksi flunssa on ohi menossa, ja vointi ok. Enkä voi sanoa, että olisi ihan kauheasti harmittanut, ettei ole tarvinnut pakata kaikkia vaatekerroksia ja lähteä pakkasta uhmaten sorvin ääreen. Tuolla kolmenkymmenen asteen hujakoilla oli lämpötila tänä aamuna...

Olen saanut parikin ystäväkirjahaastetta, ja ajattelin jälleen niputtaa ne samaan läjään. Ennen joulua minua nakkasi haasteella aina yhtä sydämellinen Elina Happy Star Home -blogista, tuoreempi haaste on peräisin pitkäaikselta blogiystävältäni Katilta, jota voisin kutsua vaikkapa blogisiskokseni, Villa Valko -blogista. Kiitos molemmille!<3 Ja anteeksi samalla, että tein nyt oman pääni mukaan, ja valikoin molemmilta kysymykset, joihin mieluiten halusin vastata! Arvelin, ettette suutu.<3 Sain todella mukavan yllätyksen isältäni joululahjaksi, eli hän oli koonnut vanhoista valokuvista albumin minulle. Sieltä albumista napsin nyt omia kuviani tähän postaukseen, sekä lisäksi yhden perhekuvan tältä joululta, se kun sopi aiheeseen.

1. Perheeni
On täällä vilahdellutkin silloin tällöin. Perheeseeni kuuluu mieheni, jonka kanssa yhteistä taivalta on jo pian 22 vuotta, naimisissakin jo 18, sekä pojat -99 ja -03. Mun mussukat.<3





2. Harrastukset
Kaikenlainen näpertely ja kodin sisustelu, kaipa tuota siivousta ja järjestelyäkin voisi pitää hulluna harrastuksena. Ulkona liikkuminen ja valokuvaus, sekä bloggaaminen, siinäpä ne rakkaimmat puuhat vapaa-ajalla.


Minä mummoni sylissä<3 Harmi etteivät nuo verhot ja potkupuku ole enää tallessa!


3. Rakastan
Kuten Kati omassaan, totean, että luonnollisesti perhettäni, mutta paljon muutakin!:) Esimerkiksi voisin mainita auringon, kesän, valon, vaihtuvat vuodenajat, luonnon, ihanat hetket ystävien kanssa, matkustamisen...


Nyt isäkin ymmärtää, miksi halusin tämän nojatuolin. Olen istunut siinä aina.:)



4. Paras luonteenpiirteesi
Sanoisin, että valoisuus. Minulla on tapana yrittää nähdä kaikessa jotain hyvää tai ainakin ottaa opiksi.

5. Kuka sai sinut nauramaan viimeksi oikein makeasti?
Nauran paljon, mutta uudenvuodenyönä nauroin itselleni katketakseni. Menimme pihalle ottamaan valokuvia raketeista, ja mies siinä sitten ihmetteli, että mitä aion oikein kuvata, sillä jalustalla seisova kamera osoitti ihan minne sattuu. Parhaat naurut olen tarjonnot viimeksi ihan itse.;D


Minä siinä veljieni välissä. Huomatkaa Marimekko-kuosinen mekko!



6.   Haluaisin isona olla
edelleen onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Jotain kasvua ja viisaastumista olisi hyvä tapahtua matka varrella. Jos työstä puhutaan, niin ryhdyn heti tekemään sitä jotain muuta, kun ensin keksin, mitä mielummin tekisin kuin opettaisin. Olen unelma-ammatissani.


Pohjois-Karjalan reissulla Eeva Ryynäsen työt tekivät suuren vaikutuksen.



7. Haaveilija vai realisti
Haaveilija. Elämä ilman haaveita olisi tylsää!


Käsitöistä olen tykännyt aina.



8. Kummasta pidät enemmän, auringonnoususta vai -laskusta?
Koska olen aamuihminen, vastaan auringonnoususta. Tähän liittyy myös symboliikkaa: Kaikki kiva on vielä edessä, kuten perjantaisin tai keväisin.;D


Ehkä 9.-luokkalainen?



 9. Toivoisin, että
osaisin nauttia jokaisesta päivästä. En ole menneeseen takertuvaa tyyppiä, mutta yritän opetella elämään tässä ja nyt. Ei kai siellä tulevaisuudessakaan voi ennakkoon elää...



Tuore kuski ja isoveli pelkääjän paikalla



10. Mottosi elämään
Voisi olla vaikka tuo blogini bannerissa pari vuotta kulkenut "Elämän kauneutta ihmettemässä".


Tämä kuva on muistaakseni vanhempieni 100-vuotisjuhlista. Hupsis! Seitsemän vuoden päästä mekin voidaan viettää sellaisia.;)



Uudet kysymykset päätin napata Aikuiset ystäväni -kirjasta, joka tietenkin löytyy minulta hyllystä!:)

1. Perheeseeni kuuluu
2. Ammattini
3. Harrastukseni
4. Erityistaitoni
5. En osaa
6. Oudoin tekemäni asia
7. Jos saisin 10 miljoonaa
8. Jos saisin päivän olla mies
9. Hävettää tunnustaa, mutta
10. Elämän tarkoitus on


Haasteen lähetän

Mukavaa viikonloppua!
Taina
 

tiistai 5. tammikuuta 2016

Pakkaspäivänä





Viime vuonnakin loppiaisena pakkanen paukkui! Tuntuu, että se oli ihan vasta, kun harjoittelin joululahjaksi saamani kameran käyttöä reilun kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Lunta taisi olla suurinpiirtein saman verran vuosi sitten eli vähäsen.

Sunnuntaina siivosin joulut meiltä kaappiin ja nappasin siinä iltapäivällä muutaman kuvan keittiöstä. Uudenvuodenjuhliin otin pitkästä aikaa tuon blogiarpajaisissa voittamani Kubus-kynttelikön esille, ja siitä lähtien kynttelikössä on palanut kynttilät joka ilta. On se hieno!

Harvoin tuo meidän pöytä on ilman tabletteja, sillä vahattu pinta on osoittautunut käytössä hieman araksi. Täytyy miettiä, että pitäiskö sille tehdä jotain ensi kesänä...ehkä antaa oikein ammattilaisen käsiteltäväksi. Tykkään pöydän väreistä ihan hirveän paljon, mutta kyllä tuon pinnan pitäisi kestää enemmän normielämää.

Aikamoinen jet lag on ollut kaksi päivää, kun uni ei millään tahdo tulla ihmisten aikaan. Elän toivossa, että tämä "aikaerorasitus" on nopeammin ohi, kuin kesällä Amerikasta palattuamme! Tänäänkin kyllä taitaa mennä myöhään tätä pikkuleijonien peliä katsoessa... Mä en meinaa pystyä nykyään katsomaan näin jännittäviä pelejä kunnolla, enemmänkin vilkuilemalla, ja siihen tämä postauksen kirjoitus sopii oikein hyvin.;)


Leppoisaa loppiaista!
Taina

 

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Lämpöä ja pehmeyttä pakkaspäiviin



Kello on himpun yli yhdeksän, ja muu perhe vetelee sikeitä vielä kaikessa rauhassa. Itse laitoin tälle viimeiselle loma-aamulle herätyksen, sillä suoraan sanottuna hirvittää huominen aamu. Oli ihan pakko katsoa eilen yöllä Puhdistus-elokuva loppuun, eikä uni meinannut tulla heti sen jälkeen silmään, sen verran rankka tarina...

Oikeastaan ajattelin pitkästä aikaa kertoa, mitä ostoksia on tullut kotiin tehtyä viime aikoina. Aika vähän olen mitään uutta syksyn aikana kotiin hankkinut, sillä todellista tarvetta ei ole ollut. Sen sijaan mulla oli aiemmin syksyllä kirpparipöytä kaksi viikkoa ja nyt joulun alla vielä neljä viikkoa, josta vielä muutama päivä on jäljellä. Kevättä vartenkin olen jo tavaroita laittanut syrjään ja ajatus on jatkaa myyntiä myöhemmin tänä vuonna. Useana vuonna olen kaappeja siivottuani vain vienyt tavarat hyvänteväisyyskirppareille, mutta nyt ajattelin pitkästä aikaa kokeilla itse myymistä, kun tuohon lähelle avautui uusi kirppari. Hyvin on kauppa käynyt, ja kaikenlaista kaapeissa ja varastossa turhaa myymällä olen saanut ihan mukavan tuoton. Ehdottomasti siis vaivanarvoista, sillä pöydän siistinäpitäminen on ollut helppoa, kun ei vie liikaa tavaraa loossiin kerralla ja kirpputori on lähellä kotia.



 



No mutta, kun nyt jotain turhaa olen myynyt pois, niin päätin joulun alla, että voin näillä rahoilla hankkia jotain sellaista, mitä mieli tekee. Ostin siis kaksi lampaantaljaa lisää, sillä toivoisin, että Kesähuoneessa voisi olla omat lampaantaljat ympäri vuoden. Toinen, mustanruskea talja, on Orimattilalaiselta lammastilalta. Ostin sen Suurhallin joulumarkkinoilta ja maksoin tuosta todella isosta taljasta 90.  Pari päivää myöhemmin näin Prismassa kauniita harmaita taljoja ja ostin sitten vielä toisen taljan (60e) samaan syssyyn. Alkusyksystä ostin ensimmäisen harmaan, pitkäkarvaisen taljan Ellokselta. Nyt on taljakiintiö täynnä toistaiseksi. Osa näistä saa mennä kevään tullen varastoon, osa siirtyy Kesähuoneeseen (Heidin kehoituksesta kirjoitan Kesähuoneen muistaessani isolla;D).






Pari uutta torkkupeittoa olen myös ostanut. Pellavasohvalle levitellyn tumman peiton ostopaikkaa en nyt edes muista. Hintaa oli muistaakseni 20...Hong Kongista löysin peiton, jonka toinen puoli on vaaleanharmaa ja toinen puoli on mustaa, huovantapaista, kangasta. Tämä maksoi vain 15 euroa, ihan pilkkahinta niin ihanasta peitosta. Tuon vaaleanharmaan torkkupeiton vieressä näkyy pellavainen, rauhanmerkillä varustettu, tyynynpäällinen, jonka ostin viikko sitten Pioni & Piirongista. Hintaa jäi alennuksen jälkeen muistaakseni hieman yli 20. Näillä harmaan-ruskeilla sävyillä mennään nyt tämä sydäntalvi. Joulua on meillä vielä hieman jäljellä ikkunoissa ja tasoilla, mutta tänään täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja paketoida joulutavarat kaappiin.

On ollut ihanan rentouttava ja kiva loma! Jouduin oikein pinnistelemään lukujärjestystäni kampaajalla uutta aikaa varatessa. Parasta nollausta on ollut lenkit luonnossa ja luistelut järvenjäällä, luonnon sykähdyttävä kauneus. Ainahan se silti hieman meinaa ahdistaa, kun loma on lopussa, vaikka töissä hyvin viihdynkin ja arki on tervetullut juttu.

Mukavia pakkaspäiviä!
Taina

perjantai 1. tammikuuta 2016

Talvi tuli sittenkin



Olen ollut aivan haltioissani viime aikojen säistä, ja kamera, sekä varsinkin kännykkä, on räpsynyt kovasti ulkona liikkuessa. Olikin paljon helpompaa löytää tuoreita luonto- kuin kotikuvia jaettavaksi. Vaikka joulukuu meni jo, halusin koostaa myös joulukuun kuvista omat kollaasit, kuten olen tehnyt joka kuukausi helmikuusta lähtien. Tuoreita kuukausikollaaseja pääset ihailemaan Pienen Linnun blogin kautta.



 
Tuntuu ihan hassulta, että viikko sitten vesi virtasi vapaana ja sää oli suorastaan keväistä. Pakkaset tulivat ja jäädyttivät vedet täällä meillä päin niin vauhdikkaasti, että en muista moista tapahtuneen koskaan ennen. Tänään käytiin luistelemassa järven jäällä! Muistaakseni viimeksi olen luistellut tuolla samalla järvellä joskus 10-vuotiaana, ja silloin lumi ja epätasainen jäätyminen tekivät luistelusta hankalaa. Toisin oli tänään. Jäänpinta oli sileä ja lunta onneksi vain hippunen jään pinnalla.:)


Kotikuvissa näkyy tietenkin joulu. Takapihan lumimaisema on otettu viikko ennen joulua, jolloin lumi käväisi hetken. Meinasin laittaa joulun pakettiin heti joulupyhien mentyä, mutta nyt en sitten ole raaskinutkaan. Ehkäpä tässä tulevana viikonloppuna palataan hiljalleen kaikilla tavoin normiarkeen...



Oikein ihanaa tammikuuta ja tervetuloa oikea talvi!:)

Taina

torstai 31. joulukuuta 2015

Iloista uutta vuotta!






Ot käpy pois kenkäst.
Kaar vesi pois saappaast.
Nost ämpär silmistäs.
Jua kuppis tyhjäks.
Ol ilone, ol valone, ol pulune.
Älä lait kät sirkkeli.
Älä purot kirves kintuil.
Älä unohr kotti avaimi.
Älä karot annetui syrämei. 

-Heli Laaksonen-


Kiitos upeasta blogivuodesta teille kaikille lukijoille ja kommentoijille! Sydänlämpöiset uudenvuodentoivotukset!<3

Taina 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Koko vuosi yhdessä paketissa



Mulla on juuri nyt sellainen olo, että taidan tietää, miltä eläkeläisistä tuntuu.;) Päivät menevät vähän turhankin nopeasti. Mahtavat ulkoilusäät ovat vieneet meikäläistä ulos, metsään ja järven rannalle tai kaupungille syömään. Auringonpaiste ja pakkanen on hyväksihavaittu yhdistelmä, kuvia on tullut taas napsittua aika tavalla. Instassa olen niitä ehtinyt julkaistakin. Tänään luonnonjäällä oli jo runsaasti luistelijoita, voipa olla, että tänään täytyy lähteä varastoon etsimään omia luistimia!

Vuoden lopussa on mukava muistella vanhaa vuotta. Selailin kuva-arkistoja, ja poimin sieltä kuvamuistoja, jotka ovat syystä tai toisesta erityisen tärkeitä. Yksi onnistuneimmista kuvista koko vuonna on heti tammikuun alussa, viime loppiaisen kauniina pakkaspäivänä, ottamani kuva puolukanvarvusta. Kuvia selatessa muistin, että tein jääkukkasia maitopurkkiin. Nyt olisi ihan loistavat pakkaset tehdä jäälyhtyjä, jos vain osaisin...Mulla on paha tapa rikkoa muoviset ämpärit siinä touhussa.
  




Helmikuussa maalasin työhuoneen seinän Country French Laava-sävyllä. Tykkään tuosta seinästä niin paljon, että kyllä tuolla voisi vaikka yhden olohuoneen seinän vielä maalata.;) Magnolian- ja omenapuunoksat ilahduttivat helmikuussa ja keittiönpöydän asetelma oli minusta erityisen kaunis. Auringonnousu Radiomäellä oli niin upea, että aamuisella heittäessäni teiniä koulun liikuntatunnille, oli pysäytettävä auto vielä kuvan ottamista varten.







Myös yksi maaliskuun lempikuvista on otettu Radiomäellä, tosin auringonlaskunaikaan. Tuo meidän nuorimmainen käy jotenkin äidin sydämeen punaisine poskineen.<3 Maaliskuu on ihanaa aikaa, sillä ilmassa on jo ripaus kevättä, jos ei muualla, niin mielessä...ja maljakossa.;D







Huhtikuussa ennakoin kesää ja laittelin jo Kesähuonetta. Kuvassa näkyvä laventeli kesti yllättävän monta viikkoa, vaikka välillä oli vielä pakkastakin!





Toukokuussa maalasin olohuoneen seinän ensimmäistä kertaa. Country Frenchin Jäkälä-sävy on minusta kaunis, mutta hiukan liian siniseen taittava. Alkoi uuden sävyn etsintä lähes samantien.

Äitienpäivänaamuna kuvaamani makrokuva pihalla konttaillen on puolukanvarpukuvan tavoin yksi suosikkejani kuluneelta vuodelta.





Kesäkuusta olisi niin monta kuvaa, jotka voisin valita, lähinnä Amerikan reissulta. Pelikaaninkuvasta olin itse erityisen onnellinen, sillä Floridassa olomme viimeisenä päivänä lähdimme kävelylle rantaan, ja tämä lehahti laiturille ihan kuin meitä varten. Etukäteen odotin New Yorkia enemmän kuin Floridaa, mutta jälkeenpäin olen huomannut kaipaavani mielummin uudestaan Floridaan kuin New Yorkiin, vaikkei New York ollut hullumpi sekään. Olisipa ihana viettää pari aurinkoista viikkoa näin talvella Floridassa!

Kotona tein kattauksen Kesähuoneeseen, osittain matkatuliaisia käyttäen. Kattauksesta tuli omastakin mielestä niin kiva, että yksi kuva piti valita tähän vuosimuisteloon.:)



 




Tartuin maalisutiin heinäkuussa ja maalasin olohuoneen seinän uusiksi, tällä kertaa Annie Sloanin kalkkimaalilla Duck Egg Blue-sävyllä. Nimestä huolimatta sävy on enemmän vihreä kuin sininen. Tykkään, mutten ole varma, onko tämä vielä se lopullinen sävy.;) Loppukuusta sain taulut paikoilleen, ja olohuone on nyt reilun vuoden jälkeen valmis. Periaatteessa.





Heinäkuussa reissasimme mm. Kolin kautta mökille Kainuuseen ja matkalla pysähdyimme Lieksan museoon, joka teki meihin molempiin suuren vaikutuksen. 

Pioninkukassa kiipeilevän muurahaisen ikuistin kännykällä autossa, kun olimme matkalla kummityttömme tupareihin. Viimeinen heinäkuun kuva on marenkikakkusista, joita leivoin muutaman kerran heinäkuun lopulla kekkereihin tarjottavaksi. 


 

 


Oikea kesä tuli Suomeen vasta elokuussa. Kyllä näissä siirtyneissä vuodenajoissa on muutenkin riittänyt tänä vuonna ihmeteltävää...

Elokuussa tartuin vaihteeksi maalisiveltimeen. Torista ostetut Bonanza-tuolit saivat uuden maalipinnan ja samalla vaihdoin keittiönpöydän väriä. Työhuoneeseen ostettu matto siirtyi keittiöön, minne se sopiikin ominaisuuksiensa puolesta erinomaisesti, ja pienuudestaan huolimatta, se on edelleen samalla paikalla keittiössä. Jos löytyisi toinen samanlainen, niin pienuusongelma olisi ratkaistu...




Elokuun tummassa illassa vietettiin perinteisiä kekkereitä ystävämme rannassa, tällä kertaa rosvopaistijuhlien merkeissä.




Syyskuu tuli elokuun vaatteissa, lämpöä ja aurinkoa piisasi koko kurjan kesän edestä. Puutarhassa oli ihanan rehevää. Vain pitkistä varjoista voi huomata, että kuva Kesähuoneesta on otettu  aurinkoisena syyskuunaamuna, eikä keskikesällä.







Lokakuussa toimme päivänvaloon Emosen aloitteesta perustetun yhteisblogin, Pienen Teehetken. Ensimmäinen yhteispostauksemme oli 3x syksyinen kattaus, ja mullahan meinasi ihan mopo karata käsistä niiden kuvien kanssa.;D Lokakuun lopulla maalasin viimein myös eteisen maitokahvinsävyt piiloon Annie Sloanin Paris Grey-sävyllä.

 





Luonnossa tuli liikkuttua lokakuussa hirmuisen paljon, sillä syksy jatkui aurinkoisena ja vähäsateisena. Joutsenet parkkeerasivat pitkäksi aikaa tuohon lähirantaan, ja niitä piti käydä ihailemassa harvaseilta.








Vieläkö siellä ollaan? Kaksi vielä jäljellä...Marraskuussa siivoilin vessojen laatikoita ja kaappeja, ja sisustelin niitä pienesti. Tein adventtikynttelikön betonista valaen, ja tulostimella halppisversiot adventtikynttilästä.
 


 




Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin parasta joulukuussa ovat olleet nämä viimeiset päivät joulun jälkeen. Vuoden kuvien joukosta joulukuuta edustamaan valitsin kuvan, jossa pääsin taas leikkimään. ;)




Tässä se oli, vuosi 2015, 30 kuvaan typistettynä. Tällä postauksella osallistun samalla Pienen Linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on Muistoja vuodelta 2015. Kiitos Lintunen inspiroivista aiheista, joihin olen osallistunut melkein koko vuoden!<3 Olen huomannut, että makrolinkkien takaa löytyy kovin samanhenkisiä ihmisiä.:) 

Elän toivossa, että huomenna ennätän vielä postailemaan, joten jätän uudenvuodentoivotukset vielä väliin. Millainen sinun vuotesi 2015 on ollut?

Taina