Maaliskuun tiistai-iltapäivänä

Ihmeellinen tilanne, olen yksin kotona.

Aah, oma rauha! Ei taida olla sellaista

päivää, etten töiden jälkeen nauttisi hiljaisuudesta.

Tiedän, että kollegat ymmärtävät, mutta jos

et ole opettaja, niin kuvittelepa omat lapsesi

(keskimäärin se kaksi kappaletta...)

ja monista heidät mielessäsi 10 kertaa,

saat pienen aavistuksen siitä, kuinka paljon puhetta

ja toimintaa koulupäivään mahtuu.:)

Tässä vaiheessa vuotta havahdun aina siihen, että

nyt on tehtävä lasten kanssa koulussa ne asiat,

jotka aikoo vielä ehtiä. Olisi niin paljon

kaikenlaista kivaa, mitä voisi tehdä,  ja miten koulua voisi

käydä, mutta opettajan tehtävä on karsia

ja löytää olennaiset asiat ja taidot, joita tarvitaan.
Tänä keväänä tilanne on siten erilainen, että oppilaani

lähtevät pian yläkouluun, ja minä mietin

(taas kerran), että olenko antanut sellaiset

eväät jokaiselle, että he pärjäävät

niiden avulla...Mieleen nousee Tove Janssonin
Syyslaulu: Miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän sitten aikaan sainkaan...
Olenko antanut riittävästi aikaani,
korviani, auttavaa kättä?

Eksyin Bloglovinin kautta blogiin, jonka postauksen

otsikko herätti mielenkiintoni: 5 aikomusta tälle keväälle.

Loistavia ajatuksia löysinkin sieltä! Kirjoittaja oli listannut

viisi asiaa, joita hän aikoo toteuttaa kevään aikana.

Käykääpä lukemassa! Olin itse ihan

innoissani luettuani tekstin. Täytyy ehdottomasti laittaa

jotain kasvamaan ja päästä seuraamaan uuden kasvua.

 Hauskaa olisi keksiä myös vanhoille esineelle, tai edes

yhdelle sellaiselle, uusi käyttötarkoitus, saada
joku keskeneräinen asia päätökseen jne.;)

Mulla on selvästikin nyt jonkinlainen

tarve laittaa "palikoita" kohdalleen, viisastua ja

saada inspiraatiota. Postauksestakin tuli

sillisalaattia, mutta niihän tämä elämäkin on.;)

Innostavaa tiistaita!:)

Taina

Pihamietteitä ja -suunnitelmia

Kävin pihalla kuvaamassa perjantaina

ennen talven tuloa. Mieli askartelee keväässä

ja kesässä ja pihatöissä, vaikka juuri nyt siellä

on parhaillaan lumityöt odottamassa.

Onneksi mies on menossa...Todellakin, maisema

näyttää ehkä talvisemmalta kuin koko talvena!

Yritän jäsentää itselleni, mitä pitäisi

tehdä, ja vinkkejä mm. hyvästä kaivurikuskista ja

kivimiehestä, edullisesta ja hyvästä asfalttifirmasta

Lahden seudulla otetaan mielellään vastaan!

Ihan hirveän mielelläni en tätä meidän

pihamaata esittele, kun tuntuu, että se, mitä on

aikaansaatu, on niin mitätöntä. Jonkunlainen budjetti

pihanlaittoa varten olisi ollut hyvä juttu taloa

rakentaessa, mutta meillä sellaista ei ollut.

Neliöitä meidän pihalla on

noin 2300, paljon enemmän kuin olisi

haluttukaan, mutta sijainti, tontti ja tontin hinta

 vastasi toiveitamme...

Aloitetaan etupihalta:

Pinnat ovat tällä hetkellä soralla.

Itse olisin valmis kestämään sorapintaa

vielä eteenpäinkin, jos rahat eivät kerralla

riitä sekä päällysteeseen, että muuriin

takapihalla... Mies haluaisi asfaltin,

se varmaan olisi se käytännöllisin valinta.

Omissa silmissäni näen tässä punaharmaan

kiveyksen. Huokaus...Kiveyksen toteuttaminen

on varsin vaatita homma, koska varsinkin

talon ja autokatoksen välinen alue

on kallellaan vähän joka suuntaan. Vaativaa

se on asfaltoinnin kannaltakin kyllä!

Etupiha pensasaitojen ja mongolianvaahteran

väliin jää tyhmä tila, jota on hankala

ajaa ruohonleikkurilla. Jo pari kesää olen miettinyt

puun ympärille istutusaluetta.

Tähän tyyliin:

www.carelessgardener.com

Voisin aloittaa istutusalueen rakentamisen

siirtämällä ahtaalle joutuneet kuunliljat

toisesta penkistä tuohon puunjuurelle.

 Etupihan kukkapenkki on reunustettu vanhoilla

tiilillä ja luonnonkivillä. Osa tiilistä on

hapertunut ja ne pitäisi uusia.

Talon länsiseinustaa reunustaa

terassi, josta tehtiin yhtenäinen, 

kun siitä kuljetaan joka tapauksessa

tekniseen tilaan. Terassista saisi

vähemmän laiturimaisen, portailla ja

istutuksilla.

Tähän terassin etualalle sopisi myös joku

pergolatyyppinen rakennelma tuomaan

näkösuojaa takapihalle jatkuvalle terassille.

crecentcityrambling

 Tähän tyyliin, ilman keinua tosin (hauska idea!),

ja niin, että rakennelman toinen pää tulee kiinni

taloon, toinen istutuslaatikkoon.

Olisin jo viime vuonna halunnut

käsitellä terassin mustaksi tai harmaaksi.

Sain epäileviä kommentteja mm. puhtaanapitämisestä ja

siitä, kuinka kuuma musta pinta on kesällä.

Sopivan käsittelyaineen löytämisessä on ollut

kai vaikeuksia myös...Peltotien Päivin blogissa

olen ihaillut (monen muun asian lisäksi) noita

tummaksi käsiteltyjä terasseja.

Terassin vieressä olevaa kukkapenkkiä on tarkoitus

laajentaa ihan muuriin kiinni, ja sen jälkeen

rajata se.  Se muuri!

Niin sanotun ylä- ja alapihan välille

pitäisi rakentaa noin 30 metriä muuria ja

portaat muurin keskivaiheille.

Korkeimmillan muuri on noin metrin korkuinen

ja matalimmillaan 60-70 senttimetriä korkea.

Näen tässä melkoisen menoerän...Samalla

inhoan tuota kohtaa ihan hirveästi! Ihan jokainen

ruohonleikkuu saa mut raivoihini tuon

kaltevan kohdan vuoksi.

Tässä ollaan eri linjoilla miehen kanssa.

Mieheni haluaisi pihalle asfaltin, ja mielummin heti.

Musta taas tuntuu, etten jaksa enää yhtään kesää

tuota *&%#$* rinteen ajelua!

www.rakennustieto.fi

 Väriksi valitsisin Karelian eli

mustapunaisen kiven. Alapihaa ei

kuitenkaan ole tarkoitus kivetä, kuten

tässä lainakuvassa.

On ihan hölmöä laittaa ensin

suurella vaivalla nurmikko, ja

sitten repiä sitä pois sieltä ja täältä.

Niin täällä marjapensaiden alueella

kuitenkin pitäisi tehdä. Lisäisi

helppohoitoisuutta todella paljon.

Sitten onkin jäljellä enää kesähuone.

 Tähän se nousee.:D

Hei kaikki viisaat! Nyt saa antaa neuvoja!

Myös yhteystietoja hyvistä tekijöistä kaivataan.:)

Taina

Kalaa Välimeren tapaan

Koska itseäni vaivaa ajoittain

totaalikyllästyminen aina samoihin

ruokiin, joita laitan, etsin toisinaan vaihtelua

netistä ja lehdistä perheen ruokalistaan.

Tuskin olen yksin tuskailujeni kanssa...?

Joskus samakin ruoka hieman eri tavalla

valmistettuna tuo sen tarpeellisen muutoksen

jokapäiväisiin ja jokakuukautisiin

ruuanlaittorutiineihin. Tulipa sanahirviöitä!:)

En muista, mistä olen tämän kalareseptin

kopioinut, mahdollisesti Etelä-Suomen Sanomista...

Yllättävän hyvin sopii välimerelliset maut,

kuten tomaatti, valkosipuli ja basilika, lohen seuraksi!

Siellä se lohi on, jossain alla...valmiina uuniin.

 Laita lohi folion päälle uunivuokaan.

Mausta suolalla ja pippurilla. Peitä kalan

pinta hyvinpestyn appelsiinin siivuilla.

Tee seos, jossa on  1 rkl oliiviöljyä, muutama tomaatti,

basilikaa hienonnettuna ja valkosipulia maun mukaan.

Kaada seos lohen päälle. Paista uunissa 200 asteessa

n. 25-30 minuuttia. 

Valmista tuli! Nami!:)

Innostuin eilen tekemään vielä alkupalaksi

bruchetta-leipiä, sopivat tuohon mainiosti

makunsa puolesta. Kuvista tuli NIIN rakeisia,

että jätän ne nyt laittamatta tänne.

Sitten vain pöytää kattamaan,

kynttilät palamaan ja kas,

ruokailusta tulikin jotain ihan muuta

kuin sitä tavanomaista pakkopullaa.;)

Mukavia ruokailuhetkiä!:)

Taina

p.s: Olen myös erittäin kyllästynyt
ruskeisiin pintoihin keittiössä, 
erityisesti tuohon pöydän pintaan...
Vaaleanharmaa voisi olla aika kiva!:)

Hyvä ruoka (ja viini), parempi mieli

Että voi olla puristettu sitruuna olo, kun viimein

pääsee kotiin perjantai-iltapäivänä! Niskat jumissa,

kaamea päänsärky ja käsittämätöntä ajelua

edestakaisin mm. varustekassia kyydittäen.

Eikä unohdeta esim. sitä miestä parkkihallissa,

joka viittoili minua jatkamaan eteenpäin, kun

ei halunnut antaa tietä, että olisin mahtunut

kääntämään parkkiruutuun tai sitä toista, joka

näytti kääntyvän kylkeeni, kun oli

niin kova kiire... No, pieniä murheita, kun asiat

ovat saaneet oikeat mittasuhteet.

Onneksi mies suostui hoitamaan loput

kuskailut, minä sain lepohetkeni ja

nyt on olo paaljon parempi. Pistin

musat soimaan ja ryhdyin kokkaamaan...

Ihmeesti helpottaa!

Katoin pöydän nätistä ja muu perhe kotiutui

parahiksi syömään. Kuultuaan, että ruuaksi

on lohta (ei kuulu lempiruokiin), teini totesi,

että luulin sulla olevan parempi tyylitaju

tällaisten suhteen!;)) Onneksi oma

huumorintaju oli jo tuossa vaiheessa palannut.:)

Leppoisaa perjantai-iltaa!:)

Taina

Mahtava maaliskuu

Tällä kertaa Mintun kuukauden aiheet

aiheuttivat tavallistakin enemmän pulmaa.

Mitä ihmettä voisi olla "Marvelous March"?!

En saanut otsikosta kiinni...

Kirje nuoremmalle minulle tuntui hölmöltä,

koska mieleen ei tullut juuri mitään, mitä

katusin tai harmittelisin suuremmin. Asiat menevät,

niin kuin menevät, ja niillä on tarkoituksensa,

vaikkei sitä niin helppo olisi nähdäkään,

siis sitä tarkoitusta.:) En myöskään ole

yhtään mekkoihminen, joten unelmamekko...

hmm...olisi täydellisesti istuvat farkut, jotka

eivät kuluisi koskaan puhki!;)

Lopulta syntyi ajatus koota kuvia eri vuosien

maaliskuulta, parhaita paloja.
Ei kummempia selityksiä.:)

Taina

Mä voitin, mä voitin!

Hiihtolomaviikolla mua potkaisi

pitkästä aikaa onni, enkä puhu nyt

kenestäkään miehestä tai pojasta.;)

Voitin Saa kurkistaa-blogin arpajaisista

ihan mielettömän hienon tanskalaisen

muotoiluklassikon, eli Kubus-kynttilänjalan.

Kubus-kynttilänjalka on protesti koristeellisuutta

vastaan, ja varsin onnistunut protesti onkin.;)

Mun oli kuitenkin saatava jotain karun kauniin

kynttilänjalan seuraksi, joten valkoinen syreeninoksa

valkoisessa maljakossa tuo tuohon rinnalle

pehmeyttä, sopivasti hörhöä.

Finnish Design Shopin palvelu oli uskomattoman

hyvää, vaikka minä olinkin vain yksi, jota onni

oli potkaissut. :P Sieltä tiedustelivat, että

haluanko paketin ovelle vai postiin, ja parissa päivässä

paketti olikin kotiovella. Oikein harmittaa, etten

ole heidän vakioasiakkaansa.

No, kunhan voitan lotosta, niin korjaan tuon asian!;)

Yhden tuolin kyllä voisin ostaa sitä

lottovoittoa odotellessa...

En ole raaskinut polttaa kynttilöitä tuossa

vielä ollenkaan, kun pelkään, että kynttilät

sotkevat jalan valuessaan. Meidän M totesikin

viime viikolla syödessä, että ruuasta hän antaa

A:n, mutta tunnelmasta vain B:n, koska

kynttilät eivät palaneet. Lopuksi hän antoi

itselleen vielä huumorintajusta A tai A+...

Mutta hei, onko muuallakin ollut

tänään ihana, ihana aurinko?!

Miten kauniisti valo saakaan

valkoisen hehkumaan.

Aurinkoa teillekin!:)

Taina

Paluu arkeen

Niin paljon kun siskoni (ja ehkä muutama
muukin) tykkäsi eilisestä tunteella kirjoitetusta
tekstistä, tässä on kuitenkin paluu arkeen edessä.:)
Omassa blogin parhaita puolia on se, että saan
itse valita, mistä kirjoitan. Toisaalta olen tykännyt
paljon esim. Mintun haasteista, joissa valitaan
aihe valmiista otsikosta (esim. klik, klik ja klik).
Vähän kuin ennen muinoin koulun ainekirjoitustunnilla...
Toisaalta välillä tuollaiset omaa sydäntä
erityisesti koskettavat kirjoitukset pyrkivät
väkisin pintaan, kuten eilen tai vaikka täällä.:)
Niistä mietin usein etukäteen, että uskallanko
tätä nyt jakaa, ja saatan luetuttaa postauksen
ensin miehelläni, joka saa toimia arvioijana.

 
 Noiden henkilökohtaisten, syvällisempien tai
kantaaottavien postausten jälkeen jännittää, että
minkälaista palautetta tulee. Tähän mennessä
palaute on kyllä ollut kaikelta osin positiivista.
Kiitos vain kaikista kommenteistanne täällä
ja Facebookin puolella!:)

 Lupaan kyllä taas jossain vaiheessa kirjoittaa
muustakin kuin uusista sohvatyynyistä tai seinien väristä,
ynnä muusta yhtä tyhjänpäiväisestä, mutta tänään
palataan kuitenkin juuri näihin kepeisiin aiheesiin.:)
 Pitkästä aikaa olen nimittäin ehtinyt käymään
kirpparillakin. Oikeasti, jos haluaisi tehdä
hyviä kirpparilöytöjä, pitäisi ehtiä käymään
useammin! No, aika ei millään riitä kaikkeen...


Ostin taannoin kirppotorilta paketin käyttämättömiä
Pentikin puisia alusia, suunnittelin käyttäväni niitä
lautasten tapaan sekä ehdottomasti
leivonnaisten kuvausaluistana.:) 

 

Kaikki kuusi olivat avaamattomana paketissa...

Meidän laskiaispullat olivat tänä
vuonna kovasti muffinssin näköisiä.;)

 

Nämä ovat niitä Leilan banaanimuffinsseja.

Suosittelen edelleen lämpimästi!:)

 

Puupinta on minusta niin kaunista!

Luultavasti joudutte jatkossa katsomaan

leivonnaisia juuri näiden alustojen päällä.:P

 

Mukavaa maanantaita!:)

Taina