Tällä viikolla meidän nuorempi poika täytti kymmenen vuotta. Aika mahtava ikä!
Ostin lahjaksi kirjan, jossa on erilaisia legorakennusmalleja ja lisäksi paketin legoja (niitä ei voi koskaan olla liikaa?). Viimeiset kolme päivää täällä onkin näyttänyt tältä...;)
Tässä vaiheessa vanhempana voi vetää syvään henkeä ennen murrosiän kuohuja.
Toisaalta temperamenttia riittää vaikka muille jakaa jo ennestään. Koulu on tälle pojalle vain välttämätön paha, ja paikka, jossa tapaa kavereita. Ihan vauvasta asti hän on osannut ilmaista itseään erityisen hyvin, ja joku ilmaisuun liittyvä ammatti olisi helppo kuvitella...sitten joskus.
Jatkuvasti ihmettelen, miten saman perheen lapset voivat olla niin erilaisia syntymästä asti. Toinen ihmetyksen aihe on, kuinka paljon lapsilta oppii sekä lapsista, mutta ennen kaikkea itsestään!:)
Taina
Jaan täysin ajatuksesi sekä lasten erilaisuudesta että siitä, kuinka paljon ihmisenä joutuu kasvamaan/ saa kasvaa lasten kasvun myötä!
VastaaPoistaOnnittelut IHANALLE pojalle! Postia tulossa. Mihin tämä aika rientääkään?
VastaaPoista-Mari
Kiitos! Kerron, terveisiä!:) Juhlia olisi tarkoitus viettää parin viikon päästä. Nähdäänkö silloin?
VastaaPoista