Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

DIY kukkaseppele - Juhannuksen trendiasuste



Tällä kertaa ajattelin jakaa Kukkailottelun myös blogissa, sillä aiheena on tällä viikolla kukkaseppele. Mikä olisikaan kesäisempi asuste yöttömänyön juhlaan, kuin kukista sidottu seppele! Aiemmin (muutama vuosi sitten) en osunnat solmia muunlaista seppelettä, kuin perinteisen voikukkaseppeleen. Voikukkaseppeleen sidonnassa ei tarvita välttämättä solmimismateriaalia muualla kuin lopussa, sillä kukat kiepataan aina edellisen kukan taakse. Tuollainen solmimistyyli ei valitettavasti sovi kuin taipuisille varsille. Useimpien kukkien kohdalla kukka napsahtaa irti varresta, jos sitä alkaa kieputtaa enemmän. 



Seppeleen teko kannattaa aloittaa ottamalla välineet esiin, tässä tapauksessa jonkinlaista rautalankaa ja sakset, ehkä myös kukkasakset. Minulla on kahta eripaksuista rautalankaan, mutta yhdenkinlaisella selviää. Nuo mustat sakset on oikeasti tosi huonot, niillä leikkaan siis rautalankaa, hyviä saksia ei kannata siihen uhrata! Uudemmat hankin ihan äskettäin Adlibrikseltä. Ne ovat oikeat kukkasakset. 



Pientareet ja niityt ovat nyt pullollaan erilaisia kukkia ja kasveja, jotka sopivat kukkaseppeleisiin. Myös oman pihan pensaita, perennoja ja kesäkukkia voi hyvin käyttää seppeleissä. Tässä tämänkertaisessa kukkaseppeleessäni on pohjalla kukkaruukun kesäkukkia, ja kukkivina luonnonkukkia. Kukkaset keräsin oman pihan reunalta. Napsin pienen kimpun, jossa oli lemmikkiä, harakankelloa, niittynätkelmää ja kukkapenkistä karannutta rentoakankaalia. Viimeisen jätin käyttämättä, sanoin osan solmimistani kukkanipuista, sillä en halunnut seppeleestä liian runsasta. Muutama tunti seppeleen solmimisen jälkeen tuo niittynätkelmä näyttää muuten aivan vastapoimitulta! En ole niin hyvä kukkatuntija, että osaisin etukäteen sanoa, mikä kukka kestää, ja mikä ei. Kokeilemalla se selviää. 



Aluksi kieputin paksummasta rautalangasta päähäni sopivan renkulan. Rautalankaa laitoin kaksi kerrosta ympäri, jotta seppeleen pohjasta tulisi hieman tukevampi. Sitten napsin kukkaruukuista muutamia hopeaputouksen ja lankaköynnöksen suiroja. Ilman vihreitäkin pärjää, kukkia voi hyvin solmia suoraan pohjalle. Minä halusin kevyesti vihreää seppeleen pohjalle. Kieputin ensin hopeaputoukset ohuemman rautalangan avulla pohjan ympäri muutaman kerran ja sitten lankaköynnökset siihen päälle.




Kukat kannattaa pätkiä lyhyemmiksi, ja poistaa niistä turhat lehdet samalla. Valmiiksi leikatuista kukista tehdään pieniä nippuja, jotka sidotaan rautalangalla. Rautalankaa kannattaa leikata valmiiksi pätkiksi, ja jättää siihen sen verran pituutta, että nipun solmimisen jälkeen rautalankaa on vielä seppeleeseen solmimiseen riittävästi. Lopuksi kimput sidotaan rautalangalla pohjaan.



Minun kukkaseppeleeni ei tarkoituksella ole kauttaaltaan kukkien peitossa. Jos haluat kukkaseppeleen, joka on ympäriinsä kukkia täynnä, uusi nippu solmitaan aina edellinen nipun perään, niin että kukat peittävät edellisen solmimiskohdan. Minulla solmimiskohdat näkyvät selvemmin, mutta se ei mielestäni haittaa.


Oikein ihanaa, kesäistä, juhannusviikkoa!
Taina

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Juhannuksen kotitunnelmia



Tänä juhannuksena on todellakin nautittu kotona olemisesta! Ei ole haitannut, vaikka välillä on suorastaan myrskynnyt ja sisällä on tarvinnut laittaa valot päälle, vaikka onkin vuoden valoisin aika. Sadekuurot ovat tulleet ainakin nurmikolle ja kukille enemmän kuin tarpeeseen. Tällaista mutkatonta, aikataulutonta, eloa tarvitaan silloin tällöin.






Veljeni perheineen oli perjantaina meillä syömässä ja istumassa iltaa. Ruoaksi valmistin hampurilaisia kahdella eri täytteellä. Yhteishyvän nyhtökana on ollut meillä vakkariruokien joukossa useamman vuoden, samoin itsetehdyt jauhelihapihvit, joiden reseptin postasin jokunen vuosi sitten täällä. Paistoin pitkästä aikaa myös lettuja pikkupannulla. Se on hidasta puuhaa, mutta mielestäni vaivan arvoista. Kermaa ja tuoreita marjoja päälle, makuelämykset eivät aina vaadi monimutkaista reseptiä.:) Pelailtiin  isolla porukalla Unoa ja laulettiin karaokea, oli kyllä kivaa! Kameraan ei tullut perjantaina tartuttua ollenkaan.







Eilen oltiin ihan oman perheen kesken. Juhlapyhinä (ainakin tällä iällä) korustuu ruoan merkitys. Olin varannut meille kunnon pihvit. Moneen vuoteen en ole tehnyt valkosipuliperunoita keitetyistä perunoista, kuten ne minusta parhammillaan ovat, mutta eilen oli tuohon puuhaan aikaa ja tahtoa. Parikymmentä vuotta sitten päiväkodissa työskennellessäni talon emännällä oli toisinaan tapana hemmotella meitä aikuisia ylijääneistä perunoista paistetuilla valkosipuliperunoilla. Sieltä vuosien takaa on tuo resepti, joka vaatii perunoiden pitkää hautumista uunissa, niin että kerma imeytyy perunoihin kunnolla. Ei mitään laihdutusruokaa...Jälkkäriksi oli jäätelöä, jotka unohtuivat perjantaina pakkaseen. Nuo Tigerista vuosia sitten ostamani sinikukalliset jälkiruokakupit on varmasti yksi parhaita ostoksiani kyseisestä kaupasta.






Tuossa ruokaa laitellessa ehdin hyvin kattamaan pöydän hieman nätimmin. Kattauksen halusin olevan kepeän kesäinen, ja mielestäni siinä hyvin onnistuinkin. Valkoiset astiat ja lautasliinat ja kirkas lasi tuovat juhlavuutta. Lautasliinarenkaaksi kieputin pätkät ulkoruukun muratista. Murattirenkaaseen kieputin vielä päivänkakkarat. Mummon kannussa olevat kesäkukat ovat pysyneet ihmeen hyvinä, edes vuohenputki ei vielä ole alkanut varistaa.







Leppoisaan oleiluun kuuluvat tietenkin myös hitaat aamupalat Kesähuoneessa. Pojat vetelee sikeitä melkein puolille päivin, mutta me miehen kanssa on sitten syöty aamupalaa kaikessa rauhassa Kesähuoneessa. Mies lukee lehtiä yms. tabletilta, itse olen vielä paperiversioiden kuluttaja. Nyt kun lehteä ei ole tullut pariin päivään, otin aamupalalle kirjan mukaani, ja luin sen sitten eilen kannesta kanteen. Jossain vaiheessa muistin, että olin kirjan jo kertaalleen lukenut, mutta kun en muistanut loppuratkaisua, oli kirja luettava uudelleen loppuun saakka. Reissussa tulee yleensä luettua, ja nyt toivon, että saisin uudelleen kiinni lukukipinästä, joka on hävinnyt ensin jonnekin pikkulapsivuosiin ja sitten some-maailmaan.






Tälle päivälle olen suunnitellut rikkaruohojen kitkemistä ja muita pihahommia. Voisin myös tutkia kirjahyllyä, sillä olen varma, että siellä on lukemattomaksi jääneitä kirjoja, jotka odottavat aukaisua. Eikähön noissa ruokailussakin palata arkisemmille linjoille, makaronilaatikkoon ja jämien syöntiin.;)

Toivottavasti muillakin on ollut yhtä iloisen rentoa juhannus! 
Taina


Kukkailotteluun voi osallistua vielä tänään ja huomenna!.:)

torstai 21. kesäkuuta 2018

Juhannuksen Kukkailottelua - Sen 7 sorttia



Luonnonkukat kuuluvat juhannukseen. Läksin kukkasaksien kanssa lenkille tavoitteena löytää seitsemää eri kukkaa kimppuuni. Mitään taikoja en ajatellut kukilla tehdä, ihan muuten vain tavoitteena oli seitsemän.:) Niittyleinikki, harakankello, puna-apila ja päivänkakkara, neljä oli helposti kasassa. Vaan kurjenpolvet vaikuttivat jo ylikukkineilta, horsma ei nyt houkuttanut muuten vain... Lenkkini lopuksi poimin niittynätkelmät ja hiirenvirnat etupihan kukkapenkistä. Koska seitsemän piti olla, taivuin lopuksi huolimaan vuohenputkia pihaamme ympäröivästä ryteiköstä.







Juhannuksessa, kuten juhlissa yleensäkin, on kyse perinteistä. Niinpä oli selvää, että nämä kukkaset saivat paikan keittiönpöydältä mummoni vanhassa Arabian kannussa, jossa ei ole mitään kuvioita. Näin on ollut monena muunakin juhannuksena, silloin kun sitä on vietetty kotona. Tänä vuonna vietetään, ei tulisi mieleenkään lähteä minnekään.;) Kesällä ilta-aurinko paistaa kauniisti keittiöön, harmillista, etten saanut näihin kuviin auringonvaloa.







Kuvissa näkyvät Bonanza-tuolit, jotka maalasin vajaa kolme vuotta sitten liitumaaleilla. Maalaamisen jälkeen tuolit on käsitelty vahalla. Jos joku miettii, että kuinka liitumaali kestää kulutusta, niin hyvin kestää. Tuolien pinnat sen sijaan pitäisi liimailla paikoilleen, sillä osassa tuoleista ne ovat aika tavalla irti, joten tuolia nostellessa täytyy varoa, ja vieraita joutuu myös varoittelemaan. Ehkä jo ennen ensi viikonlopun rippijuhlia saamme homman hoidettua.;D Pöytää on tarvinnut maalata ja vahata pariin otteeseen tässä välissä, sillä sen pintaa pyyhitään niin usein, mikä kuluttaa maalipintaa.







Täytyy vielä käydä keräämässä kimppu Kesähuoneeseen. Ajattelin jotain vihreä-valkoista, ja kappas, kun kurkkasin viime juhannuksen Kukkailottelua, niin siellähän oli sama värikombo! Nyt ajatukseni oli hieman simppelimpi, ei noin runsas, vaan saapa nähdä. Kukissa enemmän on todellakin enemmän.:)





Kiitos viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki juhannuksen vuoksi tavallista pidempään, tästä hetkestä maanantai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3


Oikein ihanaa juhannusta!<3
Taina




perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta!





Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
 
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
 
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino: Nocturne 1903


Ihanaa keskikesän juhlaa!
Taina

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Keskikesän Kukkailottelua



Tällä kertaa aloitetaan Kukkailottelu hyvissä ajoin ennen viikonloppua ja juhannusta, ja jatketaan sitä ensi viikon perjantaihin saakka. Voit linkittää useammankin postauksen, teen sitten niistä ihan oman postauksen ilman omia kuvia, kun on tällainen spesiaalitapaus. Tällaiset poikkeusjärjestelyt ovat tarpeen, sillä olen ensi viikolla ihan oikeasti lomalla.:) Tarkoitus on ajastaa pari postausta, mutta muuten blogi ei päivity. Normaaliin Kukkailotteluun palataan perjantaina heinäkuun 8. päivä, älkää kadotko minnekään!:)





Omat ilottelukuvani ovat jälleen Kesähuoneen ilta-auringossa kuvattuja. Juhannusruusujen huumaava tuoksu on selvä merkki kesästä. Viime vuonna istutettu juhannusruusu kukkii Kesähuoneen kulmalla parhaillaan, täydellinen ajoitus siis. Maljakoksi valitsin shampanjacoolerin, jonka olen ostanut juuri kukkia varten. Esim. valkoiset ruusut näyttävät siinä erityisen hienoilta...niin kuin nuo juhannusruusut.;) 




Viime viikon Kukkailottelun satoa on jälleen sykähdyttävää katsella. Miten ihania ideoita, upeita kuvia ja millaista väri-ilottelua!<3

Viikarivartti, Antaa kaikkien kukkien kukkia



Näiden juhannusruusujen myötä toivon teille mukavaa ja rentoa keskikesän juhlaa. Juhlitaan iloisesti ja pidetään toisistamme huolta!<3 Aurinkoista minttumaaria!



Taina
 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Laiska, laiskempi juhannus



Hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa, ei kiirettä: juhannus vuosimallia 2015. Kuvissa perjantain kattausta. Vanhempi pojista on siis riparilla isosena, joten ruokakuntaan kuuluu hetken aikaa vain kolme henkeä. Syötiin ja sanottiin ensin kotona kolmestaan, ja myöhemmin istuttiin veljen luona iltaa. Kotiin palattiin jo kymmenen aikaan, ja katseltiin miehen kanssa Mentalist-tallennuksia illan päätteeksi.


 


Ostin muuten pitkästä aikaa granaattiomenaa salaattia varten. Omenan kuoriminen eli siementen irrottaminen on aiemmin ollut työlästä, mutta tällä kertaa tajusin googlettaa ennen kuorimista, ja löytyypä hyvät ohjeet (videoiden kera), miten granaattiomenan siemenet saa todella helposti ja nopeasti irti hedelmästä! Toinen pitkästä aikaa mieleen tullut herkku, on nuo saksanpähkinät kevyesti vaahterasiirapissa pannulla paahdettuna. Molempia herkkuja tuli syötyä Amerikassa, mistä sitten sain idean laittaa näitä juhannuspöytään.




Jälkkäriksi syötiin köyhiä ritareita vaniljavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. Tämäkin perinneherkku on ollut ihan unohduksissa! Ensimmäiset kotimaiset mansikat on nautittu, ovathan ne aivan kamalan kalliita, mutta todella hyviä.  




 
Eilen tuntui, ettei sade lopu ollenkaan. Onneksi kuitenkin jossain vaiheessa, jotta pääsin ystäväni kanssa pienelle kävelylle, ja poimimaan kukkaset kesähuoneeseen! Tässä samalla pieni kuvapläjäys kesähuoneesta ja sen liepeiltä. Ne kuvaamatta jääneet kesäkukatkin.:) Laitoin toiseen ruukkuun yhden ruohosipulin, se on minusta hauska idea. Istutin yhden ruohosipulin myös penkkiin. Muistelen, että ruohosipulin haju karkottaisi ötököitä?





Kynttiläkruunu on odottanut ripustamista viime syksystä asti, nyt se viimein roikkuu katossa, mutta ketjua tai ripustustankoja on tänään haettava kaupasta, jotta kruunuun uskaltaa laittaa kynttilät palamaan. Kaapeista kaivelin sopivaa liinaa, ja nuo raidalliset näyttivät tähän kokonaisuuteen parhaalta. Ne ovat kirppariostos joskus, jostain. Yksi lampaantalja pitäisi hankkia, ja puusohvakuume on juuri nyt aika kova! Oven pieleen voisi juuri ja juuri mahtua tällainen. Floridasta ostamani hellehattu pääsi nyt kesähuoneen seinälle täydentämään kokoelmaa.





Myöhäinen teini-ikä vissiin iskenyt, sillä eilen nukuttiin melkein kymmeneen ja tänään puoli yhteentoista! Oikeasti, tällaista ei ole tapahtunut varmaan 20 vuoteen...

Täällä paistaa nyt aurinko, ihanaa! Laiskanpulskeata sunnuntaita!

Taina

p.s: Blogiarvontaan pääset osallistumaan täältä