Kukkailottelua (ja vähän sateenvarjokin)

Surettaako teitä koskaan Suomen pinta-alan suuruus eli välimatkat? Minua surettaa aika useinkin, sillä kun ihania ja tärkeitä ihmisiä elää pitkien välimatkojen päässä, tuppaa tapaamiset olemaan harvinaista herkkua. Toisaalta, miten hienoa onkaan sitten tavata näitä ihmisiä, jotka usein ovat mielessä, mutta harvoin tavataan! 

Kun keskiviikkona ajoin ystäväperheen luo Uuteenkaupunkiin, jo ajaessa olin erityisen onnellinen siitä, että tapaamme. Yöpaikka lähempänä Asuntomessuja kyllä, mutta täytyy sanoa, että niistä messuista tuli reissussa ihan sivuseikka. Juttua riittää aina enemmän kuin on aikaa, ja miten helppoa mutkatonta on vain olla joidenkin ihmisten kanssa. Lähtöni messuillekin venyi, sillä aamulla jatkoimme siitä, mihin yöllä jäimme, ja melkein olisi tehnyt mieli jättää koko messut väliin, jos en juuri niiden vuoksi olisi ollut liikenteessä!

Ystävämme asuvat aivan mielettömän ihanassa, yli 150-vuotiaassa talossa.<3 Kun vanhan talon omistamiseen yhdistää paljon harrastavat lapset, niin ei tarvitse varmasti vapaa-aikana yrittää keksiä tekemistä. Elämäntapa niin kuin sanotaan.

Illalla kiersimme puutarhassa, ja napsin kameralla kuvia. Vaikea saada sitä tunnelmaa ja charmia kuviin...

Taidan olla vähän haikealla mielellä, mutta tämä on kuitenkin Kukkailottelu! Niinpä, päätin vielä lisätä tähän postauksen loppuun Uudenkaupungin yllä keikkuvat sateenvarjot, jotka saivat hymyn huulille. Ihana idea, jonka muistaakseni paikallinen kenkäkauppa on toteuttanut!

Kiitos ihanat viime viikon Kukkailotteluun osallistuneet!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! 

Nyt tehdään niin, että pidän linkin auki poikkeuksellisesti kaksi viikkoa, tästä hetkestä maanantai-iltaan 16.7. saakka. Voit linkittää niin monta Kukkailottelupostausta kuin ennätät! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Ihanaa heinäkuun viikonloppua!

Taina

An InLinkz Link-up

Ilonaiheita tänään

Viikonloppu hujahti jälleen nopeasti, suurin osa siitä meni sähköttömällä mökillä, joten tuli muutaman päivän blogitauko samalla. Yritän ennättää kommenttien kimppuun huomenna! Reissussa olin muutamien nuoruuden ystävieni kanssa, joista paria en ollut tavannut varmaan 30 vuoteen. Niinpä päivän ilonaiheista ykkösenä komeilee

Ystävät

Mitä olisi elämä ilman ystäviä? Tyhjää, tylsää ja yksinäistä varmaankin. Jännä huomata, että vaikka  ulkokuoresta ehkä huomaa vuosien kuluneen, on siellä kuoren sisällä samat ihmiset. Ne, joiden kanssa jaettiin ilot, surut, ihastukset ja pettymykset silloin teini-iässä. Vaikka välissä on vuosia ja etäisyyttä, jatkuu juttu luontevasti. Ystävyys ei ole kadonnut mihinkään! Yksi muistaa yhden asian ja toinen toisen, syntyy muistojen palapeli, jota on ihanaa, hauskaa ja koskettavaa koota yhdessä. Seuraavat treffit viimeistään ensi vuonna.<3

Luonto

Postauksen kuvat ovat viikonlopun reissulta, ystäväni mökiltä. Kamerasta tosin loppui akku kesken kaiken. Muutoin olisin kuvannut myös auringonnousua usvaisen suon takaa, joutsenten laskeutumista aamulla järvelle ja tähtitaivasta pimeyden keskellä! Luonnosta ja sen kauneudesta ammennan joka päivä voimaa, eikä siihen voi koskaan kyllästyä. Tänäänkin olisi ollut upea päivä luonnon ihasteluun ja kuvaamiseen. Minä en ehtinyt, toivottavasti sinä ehdit!

Syksy

Olen aina tykännyt syksystä. Se on kuin alottaisia uuden luvun tai kokonaan uuden kirjan. Olen intoa täynnä ja ideat pursuilevat! Villasukat ja huivit ovat vielä mukavaa vaihtelua. On kiva suunnitella kotiin uutta järjestystä, ostaa jotain kaunista tai tehdä käsitöitä. 

Mistä sinä ilotset tänään? 


Kivaa viikkoa, täynnä ilonaiheita!
Taina 

Kukkia kukkien ystävältä - Kukkailottelua!

Viime viikko oli aikamoista haipakkaa töiden aloituksen, Lepaan näyttelyn ja kirppispöydän järjestelyjen ristiaallokossa. Mikä onni, että ennätin silti tapaamaan ihanaisen Mantelilaakson Susannan, A Whisper from the Almond Valley -blogista, Espanjan auringosta, kun hän oli lomailemassa Suomessa!<3 Treffasimme Sadun notkuvien herkkupöytien ääressä, ensi vuonna toivottavasti sitten meillä!

Susannalta sain ihanat tuliaiset, kukkakimpun hänen entiseltä työpaikaltaan täältä Suomesta, ja Zara-homen tyynynpäällisen, joka varmasti tulee käyttöön. Kimpun perustan muodostaa sinisarjan mustanvihreä siemenkota (jos tuota niin kutsutaan..), hauska lehti, jonka nimestä minulla ei ole hajuakaan, pari neilikkaa ja oksa eustomaan, kimppuhan on tehty meille! Lehti ja eustoma vetelevät viimeisiään, mutta muutoin kimppu ilostuttaa varmaan vielä jonkin aikaa. Kiitos Susanna!<3 Oli ihana tavata!<3 Jos Susanna blogi on vieras, niin käypä ihmeessä ihastumassa. Oikeastaan hänen bloginsa voisi olla Kukkailottelun koti, sillä siellä on joka päivä Kukkailottelu menossa. Olen muuten valtavan onnellinen näistä kaikista íhmisistä, joita olen blogin kautta tavannut ja oppinut muutenkin tuntemaan!

Kiitos  viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille! <3  Teitä oli ilostuttavan monta! Minulla on viime viikon ilottelupostauksen linkit kiertämättä ja kommentit vastaamatta, koska viime viikko oli tosiaan tukka putkella viilettämistä. Tänä viikonloppuna korjaan tuon asian, tämä on lupaus.:)

Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3

 Syyskukat menivät arvonnassa Tiinalle ja Jaanalle, he ovat jo kukkansa saaneet. Olipa hauska olla hetken kukkalähetti.:)

Ihanaa elokuun viimeistä viikonloppua!

Taina 

 

An InLinkz Link-up

Kevätmessut 2017

Treffattiin tänään Kevätmessuilla neljän bloggarin (ja yhden assistentin eli Sadun tyttären) kanssa, ja näillä messuilla oma huomioni oli enemmän ihanien naisten, Annukan ja Katin, tapaamisessa ensimmäistä kertaa livenä, kuin varsinaisessa messutarjonnassa. Satun kanssa olemme pyörineet yhdessä jo vuoden verran, meillähän on vuosipäivä tuloillaan.;)

Tiedä sitten johtuuko loistava fiilis messuista vai erityisen hyvästä messuseurasta, mutta sanoisin, että Kevätmessut on Habitaren ohella must-juttu ihan jo inspiraation vuoksi. En pettynyt tälläkään kertaa. Huomenna ehtii siis vielä messuilemaan, jos vielä emmit mennäkö vai ei!

Ehdimme kiertämään messuhalleista vain osan, sillä messuilla riittää ihmeteltävää vaikka useammaksi päiväksi. Halusimme nauttia rauhassa lounasta ja myöhemmin lasilliset kuohuvaa juhlan kunniaksi, eikä kellään ollut kiire.

Omaksi suosikikseni nousi yleiskoristelualue "Täällä pohjantähden alla", jossa pääsi kaikilla aisteilla (no ei sentään maistamaan, mutta muuten) nauttimaan Suomalaisen luonnon ihanuudesta. Kielot ja metsä (kuorikatteen muodossa) tuoksui, vesi solisi, melkein kuin olisi hypännyt muutaman viikon eteenpäin ajassa, siihen kevään parhaaseen kohtaan.<3

 

Varsinaisista messuosastoista jäi erityisen kauniina mieleen näissä kuvissa näkyvä Livemore osk -osasto, upeita Pakilan kukkatalon kukka-asetelmia ja erittäin houkuttelevia Bloomingday- ja Overseas-merkkisiä sisustustuotteita... 

  

Omissa haaveissani meidän pihalle nousisi vielä joskus pihasauna, ja saunan ympärille haluaisin kasvamaan kunttaa! Olisi ihana poimia marjoja omalta pihalta ja mikä parasta, nurmikkoa olisi pihassamme entistä vähemmän.

 

 

Kiitos loistavasta päivästä ihanat naiset!Tavataan pian uudestaan!💚

Taina

Kukkailotteluun voit linkittää esim. Kevätmessu-postauksia! 

Tiedäthän!

Ystäväni,

sinä tiedät rosoiset kohtani,

etkä niitä kavahda.

Sinä tiedät hetket, 

jotka tekevät siitä täydellisen.

Sinä tiedät minusta paljon,

joskus enemmän kuin minä itse.

Mutta tiedätkö senkin,

että teet maailmastani kauniimman?

Tiedätkö, kuinka sanoissasi on voimaa

ja hiljaisuudessasi viisautta?

Tiedätkö, että ilman sinua

palapelistäni uupuisi yksi pala,

kaunis pala.

Tiedäthän? 

Sillä minä tiedän. 

Hyvää ystävänpäivää!

Taina

Teksti lainattu Ann-Mari Westin kortista.

 

Rosvopaistijuhlissa

Onpahan ollut taas mukava ja melko vauhdikas viikonloppu! Perjantaina olin ystäväni kanssa Isojanossa. Lippujen kanssa meni vähän turhan jännäksi, sillä ennakkoon lippuja ei enää saanutkaan siinä vaiheessa, kun niitä aloin hankkimaan, joten jouduimme jonottamaan niitä ovelta. Onneksemme saimme kuin saimmekin liput, ei niitä montaa enää meidän jälkeemme jäänyt. Isojanossa on tullut käytyä melkoisen monta kertaa (esim. joskus 20 vuotta sitten muistan, kun Kummeli esiintyi:D), mutta tämä oli varmaan ensimmäinen kerta, kun liput loppuivat kesken. Syykin on luonnollinen, sillä oli melkoisen hyvät nimet esiintymässä: Tuure Kilpeläinen, Juha Tapio ja Haloo Helsinki. Oli huippuhauskaa ja tulipa laulettua ja tanssittua mukana niin, että jalat oli pelkkää spagettia ja ääni käheänä kotiin tullessa!

Eilen oli sitten jälleen aika kesänpäättäjäisjuhlien, joita on vietetty jo kahdesti aiemmin ystävämme rantaterassilla. Ensimmäisenä vuonna juhlia vietettiin ravuista herkutellen, viime vuonna teemana oli venetsialaiset ja tällä kertaa meillä olikin ilo osallistua rosvopaistijuhliin.

Puitteet on ihan joka kerta viimeisen päälle: menu, istumajärjestykset ja kattaukset on tarkkaan mietitty. Viime vuoden juhlia vietettiin pari viikkoa myöhemmin, joten tuolloin terassi oli katettu teltalla. Nyt olimme jälleen taivasalla, ja on siinä kyllä ihan oma tunnelmansa istua tummuvassa elokuunillassa. Alkuillasta kävi jonkin verran tuuli järveltä, mutta myöhemmin se tyyntyi, ja olihan meille varattu vilttejä, joihin kääriytyä.:)

Ihan ähkyssä taas oltiin ruokailujen jälkeen, sen verran herkullista oli kaikki, mitä tarjottiin: itsetehtyjä karjalanpiirakoita ja sämpylöitä, kantarellikeittoa, rosvopaistia, samassa kuopassa kypsyneitä juureksia ja jälkkäriksi kahvia ja mustikkapaistosta vaniljakastikkeella. Ihan tässä tulee nälkä tätä kirjoittaessa...Ensimmäistä kertaa pääsin rosvopaistia maistamaan, ja olipa se kyllä niin hyvää.

 

 

 

Juttua ja naurua riitti yöhön saakka. Tällaisissa juhlissa on kivaa myös se, että tutustuu uusiin ihmisiin. Osan vieraista kanssa olimme olleet juhlissa aiemmin, osa oli näissä ensimmäistä kertaa. Lämmin kiitos upeista juhlista Samille, Peterille ja Tapsalle! Oli loistojuhlat jälleen kerran! Tällaisen viikonlopun jälkeen on helppo palata arkeen iloisella mielellä.:)

Taina