Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirppislöydöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirppislöydöt. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. syyskuuta 2019

Kesän reissuilta kotiin kuppeja, kippoja ja lautasia



Kesän aikana tuli tehtyä joku isompi ja useita pieniä reissuja. Niiltä reissuilta olen tuonut kotiin erilaisia astioita, joissa kaikissa yhteistä on käsintehdyntuntu, vaikka osa ei sitä olekaan. Aika sekalainen joukko noita on tullut hankittua, mutta se ei haittaa. Tällä hetkellä minusta on kiva laittaa sekaisin erilaisia astioita, sillä saa kattauksiin vähän mielenkiintoa! Muuten mulla onkin ollut vuosia melkein pelkästään valkoisia astioita. Vaihtelu virkistää!




Mennään ajassa taaksepäin...Ensimmäisen kesän astiaostokseni tein Padasjoelta kirpputorilta. Maksoin kukkakuvioisesta pikkukulhosta muistaakseni kolme euroa. Tässä on japanilaista henkeä... Kupin sisäpuolella pohjaväri on harmaanvihreä. Kupin ulkopuoli on aivan ihana, metsänvihreä!<3 

Tähän kuppiin olen poiminut marjoja omista puskista aamupalalle ja syönyt ainakin marjapuuroa. Jos löytäisin, ostaisin mielelläni näitä kuppeja lisää. Sattuuko joku muuten tunnistamaan kupin pohjassa olevaa merkkiä?



Toisen astiaostokseni tein Kouvolan Asuntomessuilta. Olihan siellä myyntikojussa kaikenlaista muutakin houkuttelevaa, mutta mukaani tarttui tuolta Sini Inkeroisen keramiikkaa oleva musta-valkoinen kulho. Tätä pikkukulhoa on tullut käytettyä melkein päivittäin. Erityisesti mustikat näyttävät siinä niin kauniilta.:) 

Kuvissa kulhon kaverina on kellertävä kahvikuppi, jonka ostin Tallinnan reissulta heinäkuussa. Kuppi on paikallisen keraamikon tekemä, valitettavasti singneerauksesta kupin pohjassa ei  saa selvää, eikä keraamikon nimi  jäänyt mieleeni, vaikka sen ostotilanteessa kuulin.



Tallinnasta palasin mukanani myös pino leipälautasia, jotka ostin Kaubamajan alesta. Lautasia oli jäljellä viisi kappaletta, ostin siis viimeiset, muutaman lisääkin olisin huolinut, jos niitä olisi ollut. Edelliset leipälautaset, jotka meillä ovat olleet päivittäin käytössä, ovat tismalleen samasta paikasta ostettu joskus 15 vuotta sitten. Ne pakkasin kuopuksen kaappiin odottamaan hänen muuttoaan sitten joskus. Nämä uudet lauataset ovat kaikki Tokio Design Studion tuotteita. Ilokseni huomasin, että TDS:n samantyyppisiä lautasia myydään mm. Stockmannilla. Täytyy varmaan poiketa syyslomalla astiahyllyllä...



Lahdessa järjetettiin elokuun alussa Putiikit pihalla -tapahtuma. Sieltäkään en päässyt tyhjin käsin kotiin.:P Tamperelaisen Leena Hyttisen erilaisia kuppeja oli myynnissä Do Nuts -muotoiluhuoneen kojussa. Valkoinen kulho, jossa on hento vaaleanpunainen kuviointi ulkopinnassa, oli ja on edelleen suorastaan vastustamattoman kaunis ja herkkä. 



Loviisan Wanhoja Taloja kierrellessä olisi voinut luulla, ettei sieltä nyt ainakaan mitään tule ostettua. Eksyin kuitenkin pihaan, jossa oli myynnissä verkkokaupan lopettamisesta ylijääneet tavarat. Nkuku on itselleni entuudestaan tuntematon merkki, mutta kaksi pientä kuppia päädyin sitten lopulta ostamaan, muistaakseni maksoin noista kolme euroa. Eettinen, luontoystävällinen ja käsintehty kuvaavat Nkukun tuotteita. Ostin kupit oikeastaan pikkukaktuksille ruukuiksi, mutten ole vielä raaskinut ottaa niitä siihen käyttöön.





Viimeisimmät kipponi ostin toissaviikolla Habitaresta. En vain päässyt ohi kojusta, kun kerran erehdyin hypistelemään näitä käsissäni.:P Kulhot ovat keraamikko Rita Nygårdin tekemät. Hänellä on yhdessä miehensä kanssa Puusta ja maasta -yritys.

Viime syksynähän haaveilin keramiikkakurssille pääsystä. Eipä onnistanut tänäkään vuonna, ryhmä oli muutamassa minuutissa täynnä. Vaikuttaa siltä, että ostan astiani, ne käsintehdytkin, valmiina jatkossakin.;)

Mukavaa viikkoa!
Taina


keskiviikko 14. elokuuta 2019

Jieldé tuli taloon / Kirppistelyä



Viime vuosina olen suhtautunut kirpputorimyynteihini melko kunnianhimoisesti. Ehkä hieman erikoista, kirppistavaroiden on kai turha kuvitella vaihtavan omistajaa, jos hinta ei ole tarpeeksi alhainen. Kirppismatematiikka kuitenkin toimii, kun myy riittävän monta tavaraa halvalla. Ja kyllähän sitä tavaraa meidän kodeissa riittää. En usko, että meidän perhe tässä seikassa eroaa keskivertoperheestä.



Jo pari vuotta olen käynyt meidän kodin tavaroita läpi säännöllisesti. Iso työ on ollut käydä kasvaneiden lasten tavarat läpi ja päättää, mitä säästetään, tai mitä laitetaan kiertoon. Kun olen muuttanut kodin sisustusta (kierrätystavaroilla pääasiassa), olen myös laittanut surutta myyntiin tavarat, jotka ovat jääneet tarpeettomiksi. Pikku hiljaa olen myynyt kaikkea sellaista, mitä kukaan perheestämme ei jälkeenpäin muista kaivata. 




Nyt heinä-elokuun vaihteessa otin jälleen kummemmin suunnittelematta kirppispöydän Matruskasta, mistä minulla on ollut sama myyntipöytä ainakin yhdeksän kertaa reilun kahden vuoden aikana. Olen nimittäin säästänyt listat, jotka kirppikseltä saa, minusta on hauska katsoa myöhemmin, miten ne myynnit menikään.:) Tällä kertaa myin 20 päivässä 157 tavaraa. Onnistuneen myynnin jälkeen voin palkita itseni jollain sellaisella, mitä en muuten raaskisi ostaa, mielummin kierrätettynä tietenkin! Tällä kertaa se oli nettikirppikseltä bongattu Jieldén jalkalamppu, jolle jäi noiden 157 turhan tavaran myymisen jälkeen hintaa 54 euroa. Ei paha hinta designklassikosta!

Pimenevät illat ovat jo täällä, ja olen tykännyt sytyttää iltasella valot sekä tuohon uuteen jalkalamppuun, että sivutason pöytälamppuun. Valaistuksesta tulee paljon sekä toimivampi, että kivempi, kun valoa tulee eri lähteistä, ja  valaistusta voi vaihdella ja suunnata tarpeen mukaan. 




Oletteko sinä ahkera kierrättämään kodin tavaraa?

Taina

torstai 21. maaliskuuta 2019

Rauhaa & sopusointua - Sitä mieli kaipaa



Käväisin viime viikolla kirpparilla. Kodin siivoilujen, ja turhista tavaroista eroon hankkiutumisen myötä, kynnys ostaa uutta on kasvanut. En halua kaappeihin tavaraa, jolle ei ole käyttöä. Päädyin kuitenkin tällä kertaa ostamaan keramiikkaa yhden astian verran, kauniin sinisävyisen lautasen, lahtelaisen käsityöläisen tekemän, mikä selvisi tarrasta lautasen alla. Asettelin sen samantien olohuoneen pöydälle ja kokosin lautasen ympärille asetelman.



Koen maanläheiset värit omikseni niin sisustuksessa kuin vaatteissakin. Ne rauhoittavat ja tuntuvat turvallisilta, kun elämä ympärillä on hektistä ja arvaamatonta. Harmaat, valkoiset, vihreät, siniset ja ruskeat, näillä väreillä meillä on menty niin kauan kuin muistan. Väreistä valikoituu lähes aina pehmoiset ja murretut sävyt. Jotta lopputulos olisi mielenkiintoinen, eikä jäisi vaisuksi, käytän sisustuksessa materiaaleissa vastakohtia. Torkkupeiton pehmoisuus, kiven kovuus, puun vaaleus, ruukun tummuus, eloton betoni, elävä kukka, keramiikan rosoisuus, kivien siloisuus...Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka!



Luonto ja ympäristöarvot näkyvät nykyään entistä enemmän kaikkialla. Aitojen materiaalien käyttö, kestävien hankintojen tekeminen ja kierrättäminen ovat varmasti yhä useammille kotiaan sisustavalle tai ruoka- tai vaatekaupassa asioivalle luonnollinen osa elämää ( ei mitään uutta ja ihmeellistä siis), samalla se on lisääntyvää tietoisuutta ympärillä tapahtuvasta ja varsin iso trendi, jonka soisi jatkuvan hamaan tulevaisuuteen saakka ja löytävän tiensä vaikkapa rapakon taakse.



Kukkien ja kasvien suhteen olen kyllä toivoton tapaus itsekin, mutta kuten olen monesti todennut, ne ovat enemminkin minun tapani hoitaa mieltä.:)

Tällaisia "sisustushajatelmia"  tänään torstaina.:) Oikein mukavaa loppuiltaa ja laskeutumista kohti viikonloppua!

Taina




tiistai 10. heinäkuuta 2018

Puuta, oljensävyjä, asetelmien aineksia - Löytöjä kirppiksiltä ja matkojen varrelta



Kesällä on enemmän aikaa kierrellä kirppiksiä, ja ainakin minulla ne kuuluvat lähes aina myös kesäreissujen ohjelmaan. Kesäohjelmaan itselläni kuuluu myös kirppispöydän ottaminen lähikirpparilta, varastoon on kertynyt kaikenlaista turhaksikäynyttä ja poissiivottua...







Kun kodin sisustusta ei muutella tämän tästä, mutta luonne on muutostakaipaava, niin pienillä asetelmilla, kukilla, kynttilöillä ja tekstiileillä saa nopeasti ja helposti vaihtelua sisustukseen. Tähän sisusteluun taas kirppikset ovat just sopivia! Tuota piensisustustavaraa saa kirppiksiltä edullisesti, ja jos alkaa kyllästyttää, niin tavaran voi myydä taas eteenpäin kirpparilla.:)







Tämän postauksen ei kyllä ollut tarkoitus oikeastaan käsitellä kirppisostosten hyötyä, vaan kertoa, että kaikenlaista pientä, kivaa ja kaunista on kotiin ilmaantunut kesän aikana.:) Melkoisena yllätyksenä itselleni on tullut viehtymys erilaisiin kellertäviin ja rusehtaviin sävyihin, kuten puu ja olki. 







Puisia esineitä alkuperäisvärityksessään olen hankkinut keittiöön ja työpöydälle. Perheen miesväki ei ihan täysin ymmärtänyt, miksi menin vaihtamaan Tupperin muovisen leipälaatikon puiseen kirppisostokseen.;) No, myönnetään, että Tupperin leipälaatikossa on pehmeämpi liuku liukuovessa.:)) Leipälaatikon ostin puhtaasti fiiliksen vuoksi. Joku oli lisännyt leipälaatikkoon ison puisen nupin helpottamaan avaamista. Mielestäni puinen nuppi oli suhteettoman iso, ja liian puinen (!) joten Asuntomessuilta ostin kauniin metallisen nupin puisen tilalle. Ainoa messuostokseni.:) Puun kanssa pitää minusta olla tarkkana, sillä siitä, kuten mistä tahansa muustakin, saa yliannostuksen, jos mopo karkaa käsistä.







Työpöydässäni on vain kaksi pientä laatikkoa. Keväällä Facebook -kirppikseltä hankittu olohuoneen sivutaso tuo hieman lisää säilytystilaa esim. lehdilleni, mutta silti tavarapiiloja on ollut liian vähän. Ikean vanerilaatikosto (eurolla) tuo kaivattua säilytytilaa työpöydälle. Sitä paitsi laatikoston päälle olen ehtinyt jo rakentaa useammankin asetelman.;)






Kynttilänjalkoja ja maljakoita tulee myös hankittua kirppiksellä. Ihastuin savea olevan kynttilänjalan kauniin turkoosinvihreään väriin. Muutenkin erilaiset sinisen ja vihreän sävyt tuntuvat nyt hyvältä sisustuksessa. Forssan reissulta ostin kolme samantyylistä savikupposta, kuin aiemmin keväällä täältä kotinurkilta. Keväällä hankitut vihreät, ovat olleet kovasti käytössä maljakkoina. Nämä uudet, joita myös on kolme, ovat piirun verran vihreitä isommat ja sävyltään siniset. 





Uudenkaupungin Mansikkakarnevaalien kirppikseltä puolestaan mukaani lähti isohko punoskori. Oiva säilytyspaikka torkkupeitoille! Saman reissun varrelle sattui myös viimeisin varsinainen sisustusostos, Linumin tyynynpäälliset isoille tyynyille makuuhuoneeseen. Humppilassa on tykätty pysähtyä erityisesti sisustuskaupan vuoksi (minä ainakin!), mutta nyt tuo kauppa oli lopettamassa. Sieltä alesta nappasin nuo päälliset mukaan, ja nehän sopivat oikein mainiosti kevättalvella ostamani Hemtexin lintukuvioisen tyynynpäällisen väreihin.






Toisinaan voi saada jotain myös kaunista jopa ilmaiseksi! Asuntomessujen pressipäivänä taiteilijoiden kahvituvassa (kohde 3, autotallit) oli erilaiset kahvit tarjolla. Tallin taiteilijat olivat yhdessä urakoineet grafiikkaa, aiheena kahvikuppi. Sata teosta oli päivän aikana jaossa, eikä santsikuppiin ollut mahdollisuutta.:) Valikoin itselleni taideteoksen, jonka on tehnyt Päivi Hintsanen. Väritykseltään se sopii minusta mainiosti keittiön kellon viereen, mutta katsotaan tuota paikkaa uudelleen, kunhan saan tauluun kehykset hommattua. Jätin suojamuovit vielä päälle, sillä en halua höyryn tai rasvan vahingoittavan taulua. Uusi keittiön kellokin on ollut etsinnässä, sillä oikeaa ei ole vielä tullut vastaan. Ehkä jollain kesäreissulla...


Kauniita kesäpäiviä!
Taina


perjantai 4. toukokuuta 2018

Kukkailottelua yhdellä oksalla



Viime viikolla tuli ostettua kukkia taasen koko rahalla.;) Pihapiirimessujen lisäksi kävin mm. Vihertalo Varpulassa, sekä tietenkin Villiviinissä. Tyhjin käsin en selvinnyt mistään, mutta puolustuksekseni on sanottava, että enimmäkseen ostin messutuomisina perennoja kukkapenkkiin. Nehän ovat sijoitus kotipihaan, eikö niin! Lisäksi mukaan tarttui sipulikukkia, jotka jo viime viikon Kukkailottelussa esittelin, sekä luomu-orvokkeja, joista on tarkoitus nyppiä kukkasia juhlatarjoiluihin








Aina kukka-asetelmien ei tarvitse olla suuria ja näyttäviä. Eteisen lipastolle kokoan usein kimppujen rippeitä, niitä viimeisiä, sitkeitä, neilikoita ja eucalyptuksen oksia esimerkiksi. Tämän viikon kukat eivät tosin ole rippeitä, vaan varta vasten näitä kirppikseltä löytämiäni pieniä, vihreäksi maalattuja, kuppeja varten ostettu. Lajiketta en tunnista, varmaan joku teistä tunnistaa? Ostin yhden oksan, jonka jaoin kolmeen osaan. Kupit asettelin Jyskin metallitarjottimelle, ja tarjottimen eteisen lipastolle. Pientä, herkkää ja edullista. Toimii varmasti myöhemmin luonnonkukilla samaan tapaan.







Tulevana viikonloppuna ehdin toivottavasti istuttamaan viime viikkoiset perennat kukkapenkkiin. Eilen aloitin aroniapensaiden leikkuun, ja sitä on tarkoitus jatkaa tänään. Isossa pihassa riittää kevätpuuhaa. Ihanaa, että ennusteet lupaavat sateetonta ja lämmintä! On paljon mukavampi tehdä pakollisia hommia, kun niihin tekee mieli mennä vapaaehtoisesti.;)





Kiitos viime viikon Kukkailottelijat!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki tuttuun tapaan sunnuntai-iltaan saakka. Viime viikonloppuna linkki ei muuten jostain syystä toiminut siihen asti kuin olisi pitänyt, harmi! Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3


Ihanaa viikonloppua!
Taina


sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Parhaat kirppislöydöt ja kirpparit



Sisustusblogeissa on kiertänyt tässä kuussa haaste, jossa on listattu 3-5 rakkainta ja parasta kirppislöytöä.  Samaan syssyyn on haastettu nimeämään bloggareiden lempikirpparit. Haaste on lähtöisin No home without you -blogista, ja tuota blogia kirjoittava Kaisa aikoo tehdä koosteen bloggaajien lempikirppareista. Ihan mahtava idea, varmaan myös kova homma! Aion todellakin kärkkyä tuota postausta, sillä tykkään kierrellä kirppareilla, ja matkaillessa se on mun juttu, johon myös perheen miesväki on sopeutunut. Varsinkin Suomessa matkaillessamme googlaan aina kirpputorit menessämme toiselle paikkakunnalle.

Isoimmat ja tärkeimmät kirppisostokset olen tehnyt Torista. Jos etsin tietynlaista huonekalua, seurailen Tori -ilmoituksia, ja ennen pitkää kaipaamani tavara on aina tullut vastaan. Jo useampi vuosi sitten kirjoittelin olevani Tori-muija, sillä ostamisen lisäksi olen myynyt eteenpäin monen monta tavaraa Torin kautta.  Torin kautta meitä yritettiin kerran huijatakin, olin jo unohtanut koko asian, mutta muutama varoituksen sana aiheesta löytyy täältä. Nyt niihin meidän kirppislöytöihin, joita taitaa kyllä pakosti tulla enemmän kuin viisi...









Olohuoneen pienempi Ektorp-sohva on ostettu Torista. Postaus olohuoneen uudesta ilmeestä (on siinä jotain pientä näköjään tapahtunut neljässä vuodessa...) löytyy täältä. Kun aikanaan tajusin, kuinka hyvä sohva Ikean Ektorp on, lähti iso ja kallis Iskun sohva kiertoon, ja aloin etsiä kolmenistuttavalle Ektorpille kaveria. Kaupat syntyivät muistaakseni 250 euron hintaan. Aika edulliset, sillä sohva oli kuin uusi, ja sekä sohvassa, että rahissa on pellavaiset päälliset, joita ei enää Ikeasta saa. Rahia en olisi tarvinnut, mutta myyjä halusi päästä molemmista samalla kertaa eroon. Hiljattain myin toisen Ektorp-rahin pois, ja nyt meillä on vain tämä sohvan mukana tullut rahi.







Keittiöntuolit on ostettu kahdessa erässä Torin kautta. Ensimmäiset haimme Sastamalasta saakka (postaus reilun parin vuoden takaisesta ostoksesta täällä). Neljällä tuolilla oli hintaa 40 euroa. Myöhemmin hain vielä kaksi lisätuolia samaan 40 euron hintaan. Maalasin tuolit Annie Sloan Chalk paintilla, osan valkoisella, yhden harmalla  (paris grey) ja yhden myöhemmin tummanharmaalla (graphite). Viimeisin näkyy mm. tämän viikon Kukkailottelu -postauksessa. Kuten pinnatuoleissa usein, on näissäkin tuoleissa alkaneet pinnat irtoilla. Jospa saisimme tuolit liimailtua ennen tulevan kesän juhlia...Minusta näissä on erittäin hyvä istua! Syksyllä olin ajatellut kirjoittaa kalkkimaalin (eli oikeasti liitumaalin, mutta suomalaisille tuo chalk nyt vain näyttää kääntyvän kalkkina) kestävyydestä huonekaluissa. Juttu jäi kirjoittamatta, mutta voin todeta, että maali on pysynyt hyvin, sillä tuolit on vahattu maalaamisen jälkeen. Ainostaan niissä kohdissa, joissa pöytä ja tuolit toisinaan hankaavat toisiaan vasten, maali on kulunut.







Oman työpisteeni pöytä on Torin kautta hankittu. Se on Jyskin tuotantoa, ja heti alkajaisiksi mies kokosi toisen pöydän laatikoista uudelleen. Se laatikko onkin toiminut hyvin, mutta toiselle laatikolle pitäisi tehdä sama, sillä se jää toisinaan jumittamaan, ja mulla meinaa mennä silloin hermot. Pöydästä ja tekonahkaisesta työtuolista, joka on esikoisen käytössä, maksoin muistaakseni 50 euroa. Alkuun mulla oli työtuolina myös Torin kautta hankittu antiikkinen tuoli, mutta sen istumakorkeus oli väärä. Se tuoli on nyt varastossa tallessa, pojalta nappasin Hay About a Chair -tuolin itselleni, sillä hän ei siinä tykännyt istua. Nykyään kirjoitan lähes kaikki blogijutut työpöydän ääressä, kun ennen tein kaikki tietokonehommat sohvan nurkassa.



Työhuoneessa eli kirjastossa, kuten me huonetta kutsumme on kaksi nojatuolia. Toinen on mummoni 50-vuotislahja, toinen Boknäsin mallistoa oleva, on niin ikään Torin kautta ostettu. Tätä nojatuolia jahkasin jonkin aikaa, ja se on varmaan ainoa Tori-ostos, josta olen tingannut. Hankin hiljattain uuden tietokoneen, ja siirsin vain osan kuvista tämän uuden koneeni muistiin, siksi en löytänyt tähän postaukseen kuvaa nojatuolista tai rahista. Nojatuoli näkyy kuvissa ainakin täällä.







Kesähuoneen ikkunat ja ovet ostin Torin kautta, mutta ne ostin eräältä yritykseltä, joka myi vanhojen rakennusten varaosia, niitä ei voi pitää kirppislöytöinä. Kesähuoneen melkein kaikki tavarat ovat kirppislöytöjä, tärkeimpinä rottinkinen keinutuoli, jonka ostin Kesähuoneeseen Lahdesta Lanttilasta 30 eurolla ennen kuin Kesähuonetta oli olemassakaan! Viime kesänä seurailin pitkään Toria, kunnes kohdalle osui hyväkuntoinen ja kohtuuhintainen Parolan ronttinkikeinu. Oi, sitä omistamisen onnea!






Viime keväänä löysin Hämeenlinnan Suurkirppikseltä jo pitkään pihalle himoitsemani vanhat maalarin tikkaat. Hintaa tikkailla oli 30 euroa. Samalta kirppikseltä ovat peräisin olohuoneen poronsarvet, löytö toissa keväältä.









Kaikenlaista pienempää sisustusta on tietenkin kirppiksiltä mukaan tarttunut vuosien saatossa. Tuoreehko, mieluisa löytö on loppusyksystä meidän lähikirpparilta, Matruskasta, löytämäni kynttilänjalkakokoelma. Harvemmin tulee enää muilla kirppareilla käytyä Lahdessa, sillä tykkään Matruskan siisteydestä, hintatasosta ja valikoimista. Lämmin suositus siis Matruskalle! Samalla kannattaa poiketa myös Villiviinissä, joka sijaitsee samassa rakennuksessa, entisessä linja-autotehtaassa, Korilla Villähteellä.<3

Postaukseen teemaan sopii mainiosti, että kuvat on kierrätetty vanhoista postauksista. Olipa mukava, mutta aika kova homma! Oletteko muuten huomanneet, että aiemmin sunnuntai oli kirppispäivä, mutta nykyään ei. Itse käyn kirppiksellä mieluiten arki-iltana tai lauantaina, sunnuntait on yleensä muuta touhua täynnä.


Kiva olisi lukea lisää tekemistänne kirppislöydöistä ja suosituksia hyvistä kirpputoreista asuittepa missäpäin tahansa. Leppoisaa sunnuntaita! Täällä jatketaan hyvin alkanutta lomailua.

Taina