maanantai 31. maaliskuuta 2014

Jos metsään haluat mennä nyt

Lauantain ulkoilusta jäi kytemään
into mennä metsään uudemman kerran. Heti.
Kun eilen oli vielä mukava ulkoilusää,
niin eipä siinä sitten muuta, kun
ulkoiluvaatteet päälle ja menoksi!
Nämä kuvat ovat samaa suojelualuetta,
kuin lauantaina, mutta nyt suuntasimme
järven rannalle kohti niemenkärkeä.


Teini oli tyttöystävän luona, joten
häntä ei tällä kertaa pakotettu mukaan.;)
Nuorempi sen sijaan lähtee vielä
mielellään äidin ja isän mukaan.
 "Pikkuapina" kiipeili innoissaan puihin,
tasapainoili kaatuneiden runkojen päällä
ja poseerasi äidille...:)


Tuolta ylhäältä me haaveiltiin hetken
aikaa tonttia, ehkä 7 vuotta sitten...
Tontit myytiin huutokaupalla, joten 
luovuttiin tuosta haaveesta aika nopeasti.;)

Jossain kohdassa järvi oli sula rannasta.


Sellainen tunnin lenkki, ja kotiin
palasi virkistyneitä ja iloisia ihmisiä.

Huomenna ollaankin sitten hieman
erilaisilla"hoodeilla"...:)


Mukavaa maanantaita!:)
Taina


sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

10 kuvaa kesään ja heräävää luontoa

Maaliskuun kuvat haluan
laittaa nyt ihan erillisinä ilman
vertailukohtaa vaikkapa helmikuuhun,
koska olen yksinkertaisesti kyllästynyt
viimeisen puolen vuoden aikana
otettuihin kuviin, jotka ovat enimmäkseen
suttua, varsinkin takametsikön kuvat.
Ikkunatkin ovat niin likaiset, että hyvä,
kun niistä näkee ulos, saati sitten ottaa
siedettäviä valokuvia.;)

 Odotan ihan hirveästi, että
luonto alkaa vihertää!
Niin kuin kuvasta näkyy, eivät hiekoitushiekat
ole kadonneet vielä minnekään.
Terveisiä sinne kunnan tekniselle puolelle,
että saisivat käydä useammin
täällä meidän nurkilla!


Voitteko uskoa, että tuota lähikoivikkoa ei ollut
olemassa kymmenen vuotta sitten?
Tässähän oli mansikkaviljelmät.
Edelleen metsän pohjalla on näkyvissä
vanhat mansikkapenkkien rivistöt.
Suhtaudun koivikkoon ristiriitaisin tuntein,
koska kasvuvauhti tuntuu olevan kova,
enkä haluaisi, että tuo leikkikentäksi suunniteltu
alue olisi tuollaista rytöä. Joka kevät olemme
koivuja kaataneet omistajan luvalla,
muttei kauheasti huvittaisi tehdä hommia,
jotka eivät varsinaisesti meille kuulu...
Toisaalta koivut varjostavat pihaa jo nyt niin
paljon, ettei muuta vaihtoehtoa kuin kaataminen ole.

Männyt puolestaan kasvavat Salpauselän harjanteella,
joka jatkuu länteen vanhana, suojeltuna lehtometsänä, ja se
metsikkö on osa tämän alueen viehätystä.

Lopuksi muutama kuva eiliseltä lenkiltä tuosta
meidän lähimetsästä, jossa on valaistu
kuntopolku ja muitakin polkuja ristiin rastiin.
Löysin netistä kaavasuunnitelmia mm.
pyörätien rakentamisesta, ja suunnitelmissa
mainittiin, että tuo meidän lähialue on
merkittävää lintualuetta ihan koko Suomen mitassa .
Ilmankos tuolla metsän keskellä oli eilen
sellainen liverrys.


 

Huomattiin kävelyllä, että meidän talohan
näkyy tuolta mäeltä tähän aikaan vuodesta,
kun puut ovat vielä lehdettömiä.

Kesällä tässä on niitty, josta mulle tulee mieleen Pieni talo preerialla.
 
Meidän kodin punainen kattohan sieltä pilkistää!;)

 Luonnossa kulkeminen on niin virkistävää
puuhaa, että mun tekee mieli sinne just nyt.
Suosittelen metsässä kulkemista muillekin.

Aurinkoista sunnuntaita!:)

Taina


lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kevättä ilmassa

Uskomattoman upeat säät ovat
suosineet meitä tällä viikolla, ja jos
sama jatkuu, ei varmaan kestä kauan,
kun luonto herää toden teolla.
Yhtenä iltapäivänä töistä ajellessa piti
hiljentää järven kohdalla kunnolla,
kun näytti aivan siltä, kuin vesi olisi
vapaa jäistä. No, mikä lie näköharha
ollut, kyllä siellä jäät kuitenkin vielä on.:P


 Muistan muuten joskus lapsena, suunnilleen
kymmenvuotiaana olleeni uimassa järvessä vappuna.
Enkä ollut ainoa. Hyppäsin suoraan veteen,
josta jäät olivat varmaan hieman aiemmin
lähteneet. Kyllähän siinä henki salpautui...



Ihanasta keväästä huolimatta mua on
vaivannut tällä viikolla ihan käsittämätön
väsymys. Vähän samanlaista kuin joskus
aikoinaan alkuraskaudessa. Ymmärtääkseni
siitä ei nyt kuitenkaan ole kysymys.;)
Ehkä tämä on nyt sitten kevätväsymystä...
Tätä taustaa vasten en ajattele kovin lämpimästi
ensi yön viisareiden vääntelystä. En tiedä,
johtuuko se oman sisäisen kelloni tarkkuudesta,
vai mistä, mutta tunnin siirto suuntaan tai toiseen
vaikuttaa muhun pitkän aikaa. 


Kevääseen kun kuuluu luonnossa
poikasten syntymä, niin on meidänkin
sukuun syntynyt uusi jäsen tänä aamuna!<3
Veljeni, joka asuu tuossa ihan lähellä,
sai toisen tyttären. Aina yhtä ihanaa ja
ihmeellistä on uusi elämä.:)

Aurinkoista launtaita!:)
Taina

torstai 27. maaliskuuta 2014

Vinkki viikonlopuksi

Huomaan, että blogini myötä olen
intoutunut entistä enemmän kokeilemaan
uusia reseptejä. Hyväksi todetut reseptit on
myös kätevä laittaa blogiin itselle muistiin ja
samalla jakaa muillekin vaihtelua kaipaaville.
Olen testannut tässä kuussa mm. Rillan vinkkaaman
kesäkurpitsan spagetin tilalle (enkä pelkästään
testannut, vaan syönyt jo monen monta kertaa) sekä
samasta osoitteesta lohipiparjuurileipiä. Molemmat
olivat todella hyviä, ja ihmetykseni suuri, kun ei
mulla ole tehnyt edes pastaa mieli sitä
muiden syödessä, sillä kesäkurpitsa sopii
pastakastikkeiden kanssa erinomaisesti!

 

Jokunen viikko sitten näin sellaiset kuvat
salaatista @Maria´s-blogissa, että vesi herahti oitis
kielelle. Viime perjantaina kokeilen samaa itsekin,
ja voin lämpimästi suositella! Jopa
meidän 10-vuotias söi hyvällä ruokahalulla,
eikä erotellut parsoja annoksesta...Salaatti
kun ei mitenkään ole varsinkaan nuoremman pojan
mieleen. Itse en ole pekonin ystävä ollenkaan, mutta Marjan
neuvo pekonin laittamisesta uuniin oli varmaankin
avuksi, sillä tässä pienet pekonin palaset
maistuivat juuri sopivasti, eikä etukäteen jo
ällöttänyt, kun pekoni ei kärynnyt voimakkaasti.

Salaattiin tulee:

parsaa
kirsikka- tai luumutomaatteja
pekonia
fetaa
cashew-pähkinöitä 

salaatinkastikkeeseen tarvitaan:

0,8 dl oliiviölyä
2 rkl valkoviinietikkaa
valkosipulinkynsi
2 tl dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria


Pekonit laitoin 150 asteiseen uuniin noin
puoleksi tunniksi. Sillä välin kiehautin
parsat pikaisesti ja pilkoin tomaatit.
Laitoin parsat, tomaatit ja fetan odottamaan
jääkaappiin, ja valmistin kastikkeen.
Lopuksi pilkoin pekonit muiden aineisten päälle ja
ripottelin pähkinöitä ja kastiketta pinnalle. Salaatin
seuraksi valitsin maalaisleipää tuorejuustolevitteellä.
Nam! :) Marian blogista löytyvät tarkemmat
ohjeet, jos nämä olivat liian epämääräiset.

Huomiseksi suunnittelin myös salaattia.
Mietin, että jos ostaisi savusiikaa, ja heittäisi
sekaan ainakin avocadoa ja feta-juustoa...
Onneksi on viikonloppu taas edessä,
sellaista haipakkaa on tämä viikko ollut!

Aurinkoisin viikonloppuodotuksin,
Taina



tiistai 25. maaliskuuta 2014

Siitä se ajatus läks - taas kerran!

Keittiön kaapit ja laatikot kaipaisivat kipeästi
siivousta, sillä niissä lojuu tavaraa, joiden
olemassaolon olen unohtanut kokonaan tai
jotka käyttämättöminä voisi laittaa kiertoon.
Todennäköisesti aikaa siivoukseen ei ole ennen kesälomaa,
mutta suunnitellahan aina voi.:)
Löysin yhdestä alalaatikosta puisen alustan,
jonka keskelle tulee lasinen astia esim.
dippausta varten. Ei minkäänlaista mielikuvaa
siitä, mistä moinen on meille tullut...
Koska puun väri oli minusta niin kiva, ajattelin, että
se sopisi makuuhuoneeseen muiden samanväristen
rinnalle, ja voisi olla kiva alusta pienille
"maljakoille", joita olen paljon viime aikoina
käyttänyt. Eikun tuumasta toimeen!

Aamuaurinko maalaa kuvioita seinille...

Alusta nurinpäin pöydälle, kukat maljakoihin, ja
se on siinä! Tästä asetelmasta ja maljakon kukista,
sekä tapetin kukkakuvioista mulle tuli mieleen, että voisin
siirtää siskoni maalaaman taulun nuoremman pojan huoneeseen
(sopii väreiltään erinomaisesti) ja tuohon lipaston päälle laittaa
joko vanhan mustapohjaisen opetustaulun (mulla ei
tietenkään ole VIELÄ sellaista) tai sitten mulla olisi yhdet isot, 
mustat kehykset, johon voisi laittaa vaikka vanhasta
kasvikirjasta kasvien kuvia. Mistähän sellaisen
kasvikirjan löytäsi...?


Hiihtolomalla laitoin valkoiset pellavalakanat
H&M:ltä tilaukseen, enkä ole katunut tätä ostosta,
vaikka pussilakanoita riittää erilaiset vaikka joka päivälle!
Ennestään meillä oli  vastaavat harmaana,
mutta kesää kohti valkoinen tuntuu ihanan
raikkaalta! Tuollainen puolipedattu sänky on
minusta mukavan rento, mutta kuitenkin
siisti.:) Peurat saivat sängyltä kesäksi
lähtöpassit, ja mieleen tuli vallan hullu
ajatus siitä, että pisäisikö laittaa jotain
VIHREÄÄ tuohon sängyn päälle, vaikkapa
tyynyliinojen muodossa. Mitäs sanotte?

Mulla odottaa laukussa vino pino kokeita
korjaamista, ja parit uudetkin pitäisi
tehdä. Eipä auta enää vitkuttelu...
Miksi siihen työhön ryhtyminen onkin niin vaikeaa?!

Mukavaa tiistai-iltaa teille!
Taina

p.s: Mansikkatilan mailla-blogia voit
seurata myös Facebookin kautta, klik.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Sunnuntaiaamun tunnelmaa

Aamupala lienee ruuista se
kaikkein eniten urautunut.
Ainakin meidän perheessä jokaisella
on omat juttunsa, mitä kukin haluaa aamupalaksi
lähes jokaikinen aamu. Mulla esimerkiksi
se: marjat, pellavarouhe, jogurtti sörsseli.
Kaipa se helpottaa ja nopeuttaa
lähtöjä, kun ei tarvitse miettiä, mitähän
sitä taas keksisi.:)
 Silloin tällöin viikonloppuisin on
mukava rikkoa rutiinit, ja kattaa pöytään
vaihtelua ja runsautta. Kun ei ole
kiire minnekään, ja on aikaa nauttia.
Ehkä sunnuntain paras hetki!

Tänään mua odottaa pitkä lista
töitä, ihan niitä palkkahommia,
ja tietysti tavanomaista pyykinpesua ja
keittiön raivausta. Huomenna on edessä koulutusreissu
Tampereelle ja reilun viikon päässä odottaa
 neljän päivän työmatka Berliiniin.
Tukka putkella uuteen viikkoon...
 
Suloista sunnuntaita!:)
Taina

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Etuterassi kuntoon 30 minuutissa

Etuterassimme on ollut hävyttömän,
kamalan sotkuinen, eikä millään tavalla
kutsuva tai ilo silmälle. Syksyllä istutetut
kukkaset ovat kuolleet astioihinsa ja
poikien lätkämailat ja sukset lojuivat
sikin soki terassia. Mustaharmaa ovikranssi
kimalteilla sopii kyllä joulun aikaan, mutta joulukin
taisi mennä kolme kuukautta sitten.:P

Tässä ikävä näky etuovelta illansuussa:

Kauppareissun lopuksi painelin Plantagenille
ihan vain leikkokukkia katsomaan...


Leinikit, helmihyasintit ja kaunokaiset
nähdessäni muistin terassin surkean tilan.
Viime vuonna mulla oli näitä samoja ulkoruukuissa
ja ne kestivät todella pitkään.

Kuolleet kukkaset roskiin, urheiluvälineet
varaston seinustalle odottamaan varastointia,
kukat ruukkuihin ja pääsiäiskranssi oveen...
Puoli tuntia myöhemmin terassilla näytti
ihan toisenlaiselta.:)

Nyt on hyvä mieli!:)
Täytyykin lähteä suojaamaan
kukat yöksi harsolla...

Taina

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Turkoosia tietenkin!

Terveiset perjantaikarkkien ääreltä!
Jostain syystä tämä viikko on tuntunut
kovin pitkältä, joten viikonloppu tulee
juuri oikeaan paikkaan. Suunnitelin,
että kokeilisin tänään Marian
kokkauksia muutaman viikon takaa,
alunperin Jamien reseptejä... Näyttää kuvissa niin
hyvälle, että olen valmis jopa laittamaan
pekonia, josta en varsinaisesti tykkää.:)


Karkit kipossa eivät ole sattumalta noin,
vaan asettelin päällimmäiseksi
Lätkäliigat Pelsu kuvin.:) Tänään alkaa
pelit Tapparaa vastaan, ja tietenkin sydän
sykkiin turkoosille värille ja Pelicanseille.:)
Kiekkotunnelmaa siis luvassa...

Kivaa viikonloppua!
Taina

torstai 20. maaliskuuta 2014

5 kysymyksen haaste

Sain vaaleanpunaisen hirsitalon Marjalta blogihaasteen
vastata 5 kysymykseen. Suurkiitos, Marja, hasteesta!:)
Aikamoisen kävijävyöryn sai tuo linkitys aikaiseksi.
Uusia lukijoitakin on tupsahdellut, tervetuloa vaan
joukkoon!:) On sykähdyttävää huomata, että joku on
kiinnostunut mun jutuista, näistä ihan arkipäiväisistäkin.
Sitten niihin haasteen kysymyksiin...

 1. Lempiväri sisutuksessa?

En ole koskaan ollut vain johonkin yhteen
väriin mieltynyt, mutta jonkinlaisia aikakausia on
selvästi havaittavissa. 90-luvun alussa ensimmäisessä
"omassa" kodissa väreinä oli sellaista kukertavan
hempeää ysäriä(huh huh). Tätä seurasi sininen kausi ja
sinistä ruskea. Tällä hetkellä suurin suosikki on
varmaan harmaa. Tykkään todella paljon
syksyllä maalaamastani seinästä vanhemman pojan
huoneessa. Väri on tosiaankin mielestäni harmaa, eikä
musta, ja se on nimeltään takorauta.


Meiltä löytyy kyllä paljon valkoista,
ruskeaa ja mustaa myös. Silti väittäisin olevani
enemmän murrettujen värisävyjen ystävä.:)


2. Desing-esine/huonekalu, joka ei ikinä tule meille

Eipä meille noita desinghuonekaluja ole ilmaantunut,
 edes niitä, joita mielelläni katselisin.;) Vastaan
tähän, että Fatboy-säkkituoli on se, jota en meille
halua...vaikka jossain terassilla ne voisivat olla
ihan kivatkin! Epäilen, että lihavapoika alkaisi
pian olla vain tiellä ja jäisi lopulta käyttämättä. 
Lempidesingnia taas ovat melko monet tanskalaiset
tuolit, ja varsinkin Arne Jacobsenin munatuoli
tummalla nahalla verhoiltuna olisi ihana!

Kuva Pinterestistä, tämän ottaisin heti!


3. Hurmaavimmat roolihahmot tv:ssä

Ensimmäiseksi tulivat mieleen Solsidanin henkilöt.
Ne ovat vain niin hauskoja. Kirjoittelin tästä
postauksenkin joululomalla. Tykkään kovasti myös
Mentalistista, ja odottelen kuumeisesti, koska
sarja palaa ruutuun. Red John on edelleen
vapaalla jalalla...;) Oikeista elävistä tv-ihmisistä
mieleeni ovat mm. Hyvien ja huonojen uutisten
panelistit, erityisesti Miika Nousiainen ja Pirjo Heikkilä. 

4. Suosikkisi leivonnassa

Hmm...Ensimmäinen leivonnainen, jonka olen
oppinut varmaan jo tokaluokkalaisen leipomaan,
on suklaakääretorttu banaanitäytteellä. Vaikka
nykyään tulee leivottua enimmäkseen muffinsseja
tai piirakoita, niin aina lopulta palaan kuitenkin
tuohon ikisuosikkiin. Tämän hetken suursuosikki
itselle on banaanisuklaamuffinssit. Myös
esikoinen tykkää niistä, kun taas nuoremman
makuun ovat enemmän mutakakkumuffinsit.
Mies syö sitä, mitä annetaan.;))

Klassikko!

tuoreempi ihastus


5. Viisi suosikkiblogia ja haasteen antaminen heille

Monen monta ihanaa blogia on olemassa...
Yhdestä sellaisesta sain tämän haasteen,
ja aika monessa seuraamassani tämä haaste
on jo kiertänyt. Laitetaanpa haaste
parille kaltaiselleni noviisille ja kokeillaan
sitten muutamaa konkaria myös, joilla en
tätä haastetta ole nähnyt, innostuvatko osallistumaan...
Eli haasteen saavat:

Krista Keltanen blogi 

Jihuu!! Se ois kohta viikonloppu.
Mukavaa perjantainaattoa!:)

Taina