lauantai 30. marraskuuta 2013

Joulumyyjäiset lähikartanossa

Tänään kiittelin itseäni järkevyydestä. Olin kotona
pikkujouluista jo yhden aikaan. Itse juhlat olivat
erittäin hauskat ja onnistuneet, kiitos työkavereideni. 
Täytyy sanoa, että olisi kiva välillä käydä tanssimassa, 
mutta juuri tällä hetkellä Lahdessa ei ole sellaista tanssipaikkaa, 
johon mun tekisi mieli mennä. Harmi. Pari vuotta sitten käytiin
kavereiden kanssa Tampereella sen nimisessä paikassa
kuin Ilona. Yksi semmoinen Lahteen, kiitos!:)

Ystäväni Maiju soitteli päivällä ja muistutti,
että meidän lähistöllä olevalla kartanolla oli 
tänään joulumyyjäiset. En ole käynyt
kartanon sisällä moneen vuoteen, enkä yhtään
kertaan kameran kanssa, joten mun
oli pakko heti laittautua kamera mukanani
matkaan. Kartano lisärakennuksineen on
kovasti mun mieleeni.

Kartano on toiminut jo pitkään kehitysvammaisten
taide- ja toimintakeskuksena. Joka vuosi joulumyyjäisissä
on näiden keskusta päivisin käyttävien kehitysvammaisten 
taidetta ja käsitöitä myytävänä. Kartanon sisällä oli todella
paljon ihmisiä, joten en edes yrittänyt kuvata siellä muuta
kuin pari esimerkkiä upeista töistä. 
upeat seimihahmot
Yhden pukin olisin ostanut, jos olisin ehtinyt automaatilla käymään...

Kartanosta on pidetty hyvää huolta ja alueelle 
on rakennettu vuosien varrella uusiakin rakennuksia, mutta 
ne sulautuvat alueeseen, eikä välttämättä ole helppo 
huomata, mitkä rakennuksista ovat uusia tai vanhoja.
Vanhat alustalaisten talot ovat yksityiskoteja. Huomatkaa vellikello!:)
Navetta toimii uimahallina.
Yläkuvan navettaan on rakennettu upea
uimahalli, jonka toivoisi olevan nykyistä
enemmän muidenkin kuntalaisten käytössä.
Siellä kyllä järjestetään silloin tällöin
vauvauintia ja koululaisetkin ovat jonkun
kerran siellä uineet, mutta aika harvoin kuitenkin.

Vanhan Kouvolantien toisella puolella on vielä
lisää rakennuksia. Kaarisilta hankki viljamakasiinin
muutama vuosi sitten ja remontoi sen perusteellisesti
taidenäyttelytiloiksi. Olen viimeksi käynyt makasiinissa
noin 15 vuotta sitten, kun se oli vielä kammottava lähikuppila. 
Tällä kertaa paikka oli niin kaunis!
Sisällä tuli olo kuin olisi tullut kirkkoon, sillä
tavalla rauhallinen tunnelma siellä vallitsi.
Vanhat hirret ja korkealla kohoava katto...Voi,
mä voisin asua tällaisessa tilassa!:) 
Parvelle ei valitettavasti päässyt. Katon kuvaaminen oli haastavaa...
Makasiinin vieressä oleva rakennus on saanut
toistaiseksi rapistua rauhassa. Minusta se pitäisi
ehdottomasti kunnostaa ja siihen voisi perustaa
vaikkapa kesäkahvilan, jossa keskuksen nuoret
voisivat käydä töissä...Valtatie 12 liittymäkin on
ihan vieressä!
Kiitos Maiju vinkistä! Aika paljon tuli tähän
postaukseen kuvia, mutta karsiminen oli
todella vaikeaa. Tässä tuli vain murto-osa kaikista.:)

Huomenna alkaa viimein adventti.
Olen ajatellut, että olisi kiva tehdä joka
päivä jouluinenpostaus aattoon saakka,
mutta katsotaan nyt, kuinka työkiireiltä
ennätän. Marraskuu oli aikamoista haipakkaa...

Lauantai-illan jatkoa!
Taina


perjantai 29. marraskuuta 2013

Pikaiset moikat

Parin tunnin päästä vietetään työpaikan
pikkujouluja. Ajattelin vielä ottaa ihan
pienet tirsatkin tässä, että jaksaa sitten riekkua.;)
Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät,
mulle tulee ihan kauhea kiire tässä, 
valmistautuminen käy puolessa tunnissa 
ja se puolituntinen sisältää suihkussa käynnin!
En todellakaan ole sellainen, joka
osaisi valmistautua juhliin tuntikausia.

 Laitoin Pinterestiin haun suomeksi "pikkujoulu" ja
kuvatarjonta oli niukanlaista. Höh!
Jotta jotain kuvaa teille olisi laittaa, niin olkoon sitten
vaikka tämä lainakuva kyseisen haun saldoa:
Rita Ora löytyi Pinterestistä;)
Oikeesti! Onko joku tallettanut tämän
kuvan kansioonsa aikeenaan pukeutua
johonkin vastaavaan omissa pikkujouluissa...
Tunnustakaa heti!;D
Muistelen lukeneeni joskus, että koska suomalaiset naiset
ovat muutoin kovin arkoja pukeutumisessaan,
niin pikkujouluhin halutaan räväyttää.
Noh, tuollainen asu kuuluu sarjaan,
"ette tule mun päällä näkemään edes
mitään etäisesti muistuttavaa"... 

No mut, nyt täytyy kiirehtiä.
Tulinpa vaan kertomaan, että hengissä
ollaan ja palaan sitten oikeiden
juttujen kanssa viimeistään sunnuntaina.
Hauskaa perjantai-iltaa!

Taina

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Auringonnousun ja -laskun aikaan

Aamulla töihin ajellessa aurinko oli nousemassa.
Ehkä muistatte jutun upeasta työmatkastani...
Olisi tehnyt mieli pysäyttää, ja kuvata
nousevaa aurinkoa ja järven selkää, joka tyynenä
oli NIIN kaunis siinä erikoisessa valossa.
Olisin myöhästynyt töistä, joten jätin kuvaamisen
väliin. Nyyh! Vieläkin kirvelee menetetty tilaisuus!

Iltapäivällä menin töistä vanhempaa poikaa
hakemaan parahiksi auringonlaskun aikaan.
Odotellessa oli pieni hetki aikaa yrittää vangita
ihmeellistä valoa ja kauniita värejä.
Lapseni koulu sijaitsee ison tien varrella, joten
yritin ajoittaa kuvien otot niin, etteivät autoletkat
pilaisi muuten idyllisennäköistä maisemaa.
Tien toisella puolella on pieni vanhojen puutalojen
muodostama alue. Ihania taloja,
mutta luulisi tien läheisyyden ja liikenteen
melun ja saasteiden hiukan häiritsevän...
Kuvien ottamisen jälkeen menin autoon
ja totesin, että aurinko oli laskenut ja
siinähän se päivä oli taas vierähtänyt.
Lyhyt päivä, ja vielä vain lyhynee!

Onneksi ollaan jo keskiviikossa.
Väsymyksestä huomaa, että viime
viikon kuusipäiväinen työviikko
painaa itseä ja lapsia.
Viikonloppu tulee niin tarpeeseen.

Jaksamista sinne ruutujen toiseenkin päähän!:)

Taina

maanantai 25. marraskuuta 2013

Joulukukkia ja -kattauksia

Ihanaa, kun sää on tuollainen
selkeä ja kirpeä! Tuntuu paljon
jouluisemmalta.:) Viikonloppuna mulla oli aikaa selata
läpi joululehdet vuosien varrelta, ja poimia
joitain kivoja ideoita toteuttavaksi.


Joulukukissa tykkään kovasti vihreän ja valkoisen 
yhdistelmästä. Toki joskus on sitä perinteistä punaistakin, 
mutta vihreävalkoinen on vaan niin paljon
raikkaampi yhdistelmä! Sekaan vielä
pieni ripaus hopeaa, ja ainakin omaan
silmään näyttää tyylikkäältä ja juhlavalta.

kuvat Toivekoti&Puutarha-lehdestä 9/2011
 Viime tai toissa viikolla ostinkin jo valkoisen
azalean ja valkoisen amarylliksen kotiin.
Azalea on aivan upea, ja jopa mulla nämä
säilyvät monta viikkoa!;) 
Ihan oma kuva, ja sen kyllä huomaa.:P

Muistelen, että azalea
on alunperin suokasvi ja tykkää siitä, että se
upotetaan silloin tällöin kunnolla veteen.
Amaryllikseni puolestaan ei näytä vielä miltään, 
kun se ei ole auennut. Toivottavasti en tapa 
sitä ennen kuin se ehtii aukeamaan! 

Valkoiset hyasintit ovat niin kauniita, mutta
voimakkaan tuoksun vuoksi, en voi oikein
niitä sisälle tuoda. Ulkoruukkuihin olisi
kuitenkin kiva laittaa muutama kukassa oleva
hyasintti. Lidlissä näytti olevan aika edullisia...
kuva Maalaisunelma-lehdestä 9/2011
Tässä ylläolevassa kuvassa tykkään
juuri noista kakkuvadeille tehdyistä
kynttilöiden ja omenoiden asetelmasta.
Puolukan varpujakin varmaan vielä
löytyisi metsästä, kun lunta on vain nimeksi.

Juhlapöytään kiva idea voisi olla myös
käyttää  jalallisia laseja maljakoina.
Koristepallot tuovat sopivasti blingblingiä.
kuva Talven juhlat-lehdestä 2012
Seuraavassa kuvassa on omaan makuuni
hiukan liikaa kaikkea, mutta kuitenkin jotain,
mikä viehättää...ainakin pellavan- ja ruskeansävyt.
kuva Toivekoti&Puutarha-lehdestä 9/2012
Tämä viimeinen kuva on sellainen, että
voisin kuvitella käyttäväni tätä mallina, kun
alan kattamaan joulupöytää.
kuva Toivekoti&Puutarha-lehdestä 9/2012

Lautasliinarengas on helppo tulostaa ja
askarrella itse ja kuusenoksa 
tuo ripauksen vihreää kattaukseen.
Tähän vielä lisäksi valkoisia kukkia vaikkapa
kuohuviinilaseihin, niin
näyttäisipä hyvältä!

Huomaan käyttäväni tätä blogia nykyään
jatkuvasti ihan vain omien
ajatusten jäsentämiseen ja muistiin kirjoittamiseen.
Nythän mulla on jo tässä jotain mietittynä joulun varalle.
Toivottavasti näistä on iloa teille lukijoillekin!:)

Taina

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Sunnuntaipannaria ja lauantaifiilistä

Koska eilen oli työpäivä, on tänään lauantai. 
Siltä ainakin vahvasti tuntuu. Luultavasti sunnuntaiangsti
iskee vielä illan mittaa. Mitenköhän siltä voisi välttyä...

Ajattelin lähteä kohta kaivelemaan kodinkoitohuoneen
yläkaappeja. Valehtelematta niistä suurin osa on
täynnä erilaista joulukamaa. En tietenkään käytä kaikkia
koristuksia kerralla, vaan vaihtelen vähän vuosittain,
mitä laitan esille. Esimerkiksi osa kuusenkoristeista ei ole ollut
käytössä tässä kodissa kertaakaan. Ne, jotka ovat sinisiä.
Samoin kaapeissa on jo monta joulua lojunut
suurikokoiset enkelihahmot, jotka olivat uutta
joskus 90-luvun lopussa ja vuosituhannen alussa.
En silti halua luopua niistä, sillä ehkäpä
toinen pojista haluaa ottaa jotain aikanaan mukaansa...
Joku ikkuna- tai pöytätähti pitäisi kaapeista kuitenkin etsiä, 
sillä adventtihan alkaa jo ensi viikolla.:)
Kuva kahden vuoden takaa itsenäisyyspäivältä. Ihan näin paljoa ei lunta vielä ole.;)
Viime vuonna ostetut ja kuvatut nisset.
Siskoni Teija kävi tänään lastensa kanssa meillä
kyläilemässä. Ruuaksi laitoin meille merimiespataa,
joka on kyllä aivan loistavaa ruokaa pakkasella,
ja mukava tehdä vaikka niin, että laittaa ruuan uuniin 
ja menee ulkoilemaan sen valmistumisen ajaksi eli tunniksi.

Jälkkäriksi tein pannaria ja ajattelin tallentaa
reseptin nyt tänne oman blogin puolelle, ettei
jatkossa tarvitse hakea sitä mutkan kautta.
Tällä reseptillä pannarista tulee nimittäin
aivan mielettömän hyvää! Alunperin
resepti on peräisin täältä.

8 dl maitoa
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
100 g sulatettua margariinia

Sekoita kuivat aineet. Lisää maito, munat ja jäähtynyt
margariini. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle
uunipannulle ja paista 200-225 asteessa n. puoli tuntia.

Pannarikuvat ovat heinäkuulta, mutta samalla
tyylillä syötiin tänäänkin. Omaan makuuni
tämä pannari on parasta pelkän sokerin kanssa,
mutta kyllä marjatkin maistuvat hirmu hyviltä.
Kermavaahdot jätän toisten syötäväksi.

Eikun uutta työviikkoa kohti! Luvassa
mm. yksi päivä opiskelua Helsingissä ja
työpaikan pikkujoulut eli ihan mukavaa
tiedossa siis.:)

Rattoisaa sunnuntai-iltaa!
Taina




lauantai 23. marraskuuta 2013

10 kuvaa kesään - marraskuu

Voi, mikä ihana auringonpaiste
tuolla ulkona onkaan. Kovasti tekisi
mieli ulos raittiiseen ilmaan sisällä
vietetyn työpäivän päälle.
Sattaa kuitenkin olla, että päiväunet
vievät voiton ulkoilusta.

Kävipä mulla hyvä säkä torstaiaamuna, kun
oli töihin lähtö vasta yhdeksäksi. Sain napattua
kuukauden ulkokuvat, kun satoi räntää ja päivä
oli valkenemassa. Valkoisesta ei ollut
enää illalla tietoakaan, mutta huijataan nyt
ja kuvitellaan, että nämä kuvat ovat
tyypillisiä tälle marraskuulle.

Näkymä takapihan metsikköön...
syyskuu
lokakuu
marraskuu
Näkymät etuportaalta...
syyskuu
lokakuu
marraskuu
Olispa kiva, jos satais edes vähän lunta!

Nyt mä otan ne pikku tirsat, jotta
jaksan valvoa illalla myöhempään, 
ja nukkua aamulla pidempään ja
olla maanantaina normaalin väsynyt.;)

Aurinkoista viikonloppua!
Taina

torstai 21. marraskuuta 2013

Joulutunnelmaa rakentamassa

Tämä viikko on ollut oikein mukava, vaikka
varsinkin tänään tuntui väsyttävän aivan armottoman
paljon. Tietoisuus siitä, että tuleva lauantai on
poikkeuksellisesti työpäivä, tekee työviikosta
kummallisen pitkän.

Jouluun on kovin vähän enää viikkoja. Siitä
asiasta olen hyvin perillä. Tarkkoja päiviä en
edes halua laskea, sillä se aiheuttaisi luultavasti
vain pientä paniikkia. Jos jouluvalmisteluista
ja -tunnelmasta haluaa nauttia, pitää kaikenlaisia
pakkojuttuja välttää mahdollisuuksien mukaan.
Halusin silti tehdä itselleni eräänlaisen muistilistan
niistä asioista, joita toivoisin ehtiväni tehdä 
ennen joulua.
Joulumusiikin kuuntelu
Tätä on tullut jo tehtyäkin ja tämä on
listan asioista helpoimpia toteuttaa.
Esim. ruokaa laittaessa tai autoa ajaessa
voi pistää levyn soimaan. Joulumusat
lakkaa mulla yleensä soimasta heti
jouluaaton tai -päivän jälkeen.
Joulukorttien askartelu
Kun on varmaan 20 vuotta askarrellut
kortit itse, on vaikea mennä ostamaan
valmiita. Kortin malli on jo mulla
mielessä, ja materiaalitkin valmiina.
Ehkä itsenäisyyspäivän ylimääräinen
vapaa on hyvä hetki askarrella kortit
valmiiksi...
Itsetehdyt lahjat
Mitään en ole aloittanut, mutta
periaatteessa haluaisin tehdä ainakin
joitakin lahjoja itse, omin käsin.
Muutama ajatus on kyllä mielessä!
Jos tämä jää toteutumatta, niin sitten jää.
Lahjojen paketointi
Tykkään tehdä kauniita paketteja, vaikka
varsinkaan lapset eivät välitä yhtään, miten
lahjat on paketoitu. Yleensä paketoin osan
lahjoista erityisen huolella, ja osa saa
kääreet viime hetken paniikissa. Mukavampi
olisi paketoida kaikki lahjat yhtä
kauniisti ja rauhassa.  
Kauneimmat joululaulut/Joulukonsetti
Koska joulumusiikilla on niin
tärkeä paikka mun mielessä, on
livemusiikki ehdottomasti toivelistalla.
Parasta tietysti olisi, jos ehtisi sekä laulamaan itse, 
että kuuntelemaan jonkun ammattilaulajan
konsettia...
Leivonta
Pipareiden leipominen kuuluu ehdottomasti
jouluvalmisteluihin. Onneksi taikinan saa
valmiina kaupasta! Torttuja ei ole
mikään pakko leipoa, koska ne eivät
meidän perheessä ole mikään erityinen juttu.

Olisko ne tässä?
Nyt kun nämä on asiat on
muistissa, niin ehkä niille
löytyy helpostikin aikaa.

Mulle asioiden kirjoittaminen
muistiin toimii hyvänä jäsentäjänä.
Kun toivoin joulupukilta
lisätunteja vuorokauteen,
taisin toivoessani tajuta,
että se lisäaika on jo olemassa
mulla itselläni. Sen käyttöön
saaminen vaatii vain tarkempaa
suunnittelua itseltäni ja
toisaalta asioiden tärkeysjärjestykseen
laittamista. Heureka!;)

Perjantainaattoa ystävät!

Taina

p.s.:Postauksen kuvat ovat
viime marras-joulukuulla räpsittyjä.
Kylläpä lunta oli paljon jo
marraskuun alussa...

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Elämäni aakkoset

 Mulle kävi klassinen moka
muutama viikko sitten, kun kirjoitin
elämäni abc:stä. Otin otsikon kirjaimellisesti.:D
Ihan mukava oli miettiä sitäkin,
mitkä asiat on mulle elämässä 
 ne kaikkein tärkeimmät.
Väärinymmärrys jäi vaivaamaan, joten oli
pakko laatia elämäni aakkoset, niin kuin
Mrs K-blogin Minttu oli tarkoittanut.
Kuvat ovat peräisin Pinterestistä.


Aurinko.
Olen kesän lapsi. 
Bambi. Eihän sellaista eläintä olekaan,
mutta kai sitä voi vähän uskoa satuihin?

Carola Häggkvistin vinyylilevyt ja joku
kasettikin tuli varmaan lähes puhki
kuunneltua 80-luvun puolivälissä.
Dingo. Lisää muistoja 80-luvulta.:)

E on esikoiseni nimen alkukirjain.

Fazer. Kun on suomalainen, voisiko
se mikään muu ollakaan. Mansikalla
ja vaniljalla, kiitos!
Google. Eihän ilman hakukonetta
tulisi enää toimeen!

Hymy vaatii vähän, mutta antaa paljon.
Ihmiset. En voisi elää erakkona, vaikka 
viihdyn myös itsekseni.

Joulu. Parasta talvessa, erityisesti
sen odotus ja valmistelu.

Kesä ja Koulu. Tähän kirjaimeen
on pakko rikkoa sääntöä ja laittaa
kaksi eri asiaa, koska vuoteni
jakautuu kahtia. Toista osaa leimaa koulu
ja toista kesä.

Loma. Sitä jaksaa paremmin, kun
on jotain, mitä odotella.;)
M on nuoremman lapseni kirjain.

Nauru. Sillä on niin iso merkitys
hyvinvoinnille. Mulla se on yleensä
aika herkässä. 

Opettaja. Haaveammatti, josta tuli totta.
Perhe. Ensin oli lapsuuden sellainen
ja nyt oma. Tuo turvaa ja antaa voimaa.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.;)

Rakkaus kantaa.
S on mieheni kirjain.

Tvoisi olla oma kirjaimeni, mutta
valitsen silti tanssin! Se on vain
niin kivaa.

Unelmat ovat tärkeitä elämässä.

Villasukat on mulla jalassa
monesti kesälläkin. Nehän on
ihan parhaat!
Xbox ja Just Dance,
mukava tapa hankkia hiki pintaan.

Ystävät kulkevat rinnalla. Vaikkei
näkisi pitkään aikaan, voi mielessä olla
useinkin.

Åbo. Jostain syystä tykkään Turusta. En tiedä,
miksi en hakenut Turkuun opiskelemaan. Uskon,
että olisin viihtynyt siellä paljon paremmin
kuin Hämeenlinnassa. Tosin en tuntisi
niitä ihania ihmisiä, joihin opiskellessa
tutustuin.

Äiti, ja ylpeä sellainen.

Öisin lukeminen oli lapsena ja nuorena
kesällä parasta hupia. 

  Kiitos Minttu! Laitanpa tämän
kivan haasteen Ute Liaalle eteenpäin!:)

Taina