Johdot ojennukseen

Yksi asia, jota en oikein sulata, on kaikenlaiset johtoröikkiöt: Niitä kuitenkin muodostuu sinne ja tänne...johdottomia laitteita odotellessa. Miehen sisustelut johtivat siihen, että pöytätietokone siirtyi juniorin huoneeseen, ja kylläpä sinne muodostuikin varsinainen pölypesä! Tässäpä oikein arkista kuvaa siitä, miltä pöydän alla näytti aluksi. Hieman karulta tuntui laittaa tämä kuva ensimmäiseksi, mutta menköön nyt tämän kerran.

Sattumoisin törmäsin Clas Ohlsonilla pyöriessäni pari viikkoa takaperin johtojen säilytyslaatikoihin, jollaisia olin osannut hieman osannut kaivatakin. Pienempi, jollainen on tässä nuoremman pojan huoneessa, maksaa 17 euroa ja isompi 23 euroa. Teinin huoneeseen ostin suuremman, koska siellä on vielä enemmän johtoja. Johdot mahtuivat siellä juuri ja juuri laatikkoon, mutta kansi ei enää mahtunut kunnolla kiinni. Olenpa kuitenkin hurjan tyytyväinen näihin hankintoihin. Vähentää varmasti pölynpalleroiden määrää ja helpottaa imurointia. 

Se on taas viittä vaille viikonloppu. Ihanaa, kun tuo aurinko nyt jaksaa meitä ilahduttaa! Suunnittelin viikonlopulle uimareissua, en ole varmaan koskaan uinut luonnonvesissä elokuun loppupuolella.

Tänään olen kasannut kirpparitavaroita myyntiin, sillä tähän meidän lähelle aukaistiin viime viikolla  uusi kirpputori. Viimeinkin pääsen eroon ainakin osasta tyhjänpanttina lojuvista tavaroista!

Kivaa loppuviikkoa!

Taina

Tekniikkaa teinin huoneeseen?

Meidän kohdalla tuo kysymys on jo myöhässä, sillä kävi niin, että teini halusi jokin aika sitten sijoittaa rippilahjarahojaan television hankintaan. Siis televisio omaan huoneeseen?! Vain mun kuolleen ruumiini yli! No, telkka on ollut siellä jo viikkoja ja minä edelleen hengissä.;)

Miehen näkökanta oli huomattavasti tekniikkamyönteisempi kuin omani. Poika oli harkinnut asiaa jonkin aikaa ja osasi perustella, miksi hänellä voisi olla televisio...ja yksi pelikonsoleista (joita niitäkin on mun mielestä liikaa). En nyt kyllä muista perusteita, mutta niinpä he kävivät isän kanssa ostoksilla ja palasivat uuden töllöttimen kanssa kotiin.

Alkuun nuori mies avasi telkkarin heti herättyään (Aamu-tv) ja iltapäivällä, koulun jälkeen, telkka meni heti päälle ja varmaan ne ensimmäisten iltojen pelisessiot olivat hieman pitkiä. Täytyy kuitenkin sanoa, että yöksi televisio meni kiltisti kiinni ja viime aikoina se on ollut auki lähinnä joidenkin jalkapallo-otteluiden aikaan. Kai niitä on kivempi katsella omalta sängyltä yhdessä pikkuveljen kanssa.

Muutakin muutosta huoneessa on tapahtunut. Sohvakauppohin kuului Ektorp-rahi, joten yht´äkkiä meillä olikin yllättäin kaksi samanlaista rahia. Se taas olisi ollut liikaa yhteen olohuoneeseen, joten vanha rahi, valkoisella päällisellä, siirtyi pojan huoneeseen. Rahin päältä voi pelata niitä pelejä (jos ne vielä huvittavat ylipäätään) ja sille on hyvä laskea päiväpeite ja tyynyt sängyn päältä yöksi. Hyvin mahtuu edelleen kulkemaankin, mutta enempää tavaraa huone ei kyllä vedä! Äidin on nyt sitten vain sopeuduttava roikkuviin ja lojuviin johtoihin, ja varmaan keksittävä uusi paikka television kulman alle jääneelle taululle. 

Mukavaa keskiviikkoa!:)

Taina

p.s: Ensimmäinen, aurinkoinen, kuva on otettu joskus viikkoja sitten. Mun laskelmien mukaan aurinko ei ole pilkahtanutkaan täällä kahteen viikkoon ja neljään päivään...

Ikkunarinsessa

Minä juu, eilen ikkunoissa roikkuessani.;)

Tulipa siinä ikkunoita pestessä

mieleen, etten taloa suunnitellessa

uhrannut pienintäkään ajatusta

ikkunoiden pesulle, joka olisi sitten joskus

tulevaisuudessa! Halusin vain niin

isot ikkunat kuin mahdollista ja

paljon luonnonvaloa sisälle. Aloin oikein

laskemaan: Yhdessä ikkunaparin

puolikkaassa on noin 2 neliötä lasia,

jokaisessa lasissa on neljä pintaa ja

ikkunapareja on kuusi. Lisäksi on vielä

pienempiä ikkunoita kodinhoitohuoneessa,

vessassa, kylpyhuoneessa ja eteisessä.

Sitten pieni laskutoimitus:

2x4x12= 96 neliötä ikkunaa!

Hiki tulee pelkästä ajatuksesta...

  Ostin muuten viikonloppuna ikkunanpesua

helpottamaan Kärcherin ikkunanpesulaitteen.

Ennestään meillä oli saman firman höyrypesuri,

sellainen karvalakkimalli. Sillä kokeilin ensin

ikkunoiden pesemistä, mutta käsiä olisi

pitänyt olla ainakin neljä kahden sijaan.

Lika ei tietenkään irronnut pelkällä höyryllä.

Minusta tuo ikkunapesuri onkin tosi kätevä,

ja nopeuttaa hommaa, kun ei jatkuvasti

tarvitse kuivata lastaa liinaan. Likaveden

keruu tapahtuu samalla lastan vetäisyllä

likavesisäiliöön, joka on tuon pesurin toisella

puolella, eikä siis näy kuvassa.

Uudet apurini tiirailevat keväistä luontoa vastapestyn ikkunan läpi.:P

  Höyrypesurin totesin puolestaan irrottavan

hyvin lian ikkunapelleistä ja pieluslaudoista

(siis niistä puisista laudoista ikkunoiden ja

ovien ympärillä). Olen jo yrittänyt lian

poistamista vaikka millä konstilla, mutta nyt

siis vahingossa keksin, että tuolla höyryllä

irtoaa lika loistavasti. Päälle pyyhkäisy

rätillä, ja maalipinta on kuin uusi!

Saisi tuolla höyrypesurilla pestä lähes koko

talon ulkolaudoituksen, likaa näyttää kertyvän myös

laudoituksen pintaan.Painepesurilla peseminen

tuntuisi aika rajulta, mutta muistelen, että

ainakin rivitalossa maalauksen yhteydessä

maalausfirma pesi ulkoverhouksen painepesurilla.

Ehkäpä hyörypesuri ja varren päässä oleva harja

voisi olla toimiva yhdistelmä...Ei liian

kovakourainen, muttei myöskään veisi ikää

ja terveyttä.;)

 

ennen pesua

pesun jälkeen

lisää siivottavaa...

 Ikkunoista ja pieluslaudoista nostinkin katseeni

ylöspäin. Sikalikaiset rännit ja aluslaudathan

ne siellä!:/ Noihin ränneihin kokeiltiin jo

aiemmin painepesuria, mutta pelkkä

vesisuihku ei likaa irrottanut. Täytynee

kai kokeilla tuota hyörypesuri sinnekin...

Tällaisia siivousmietintöjä tänään.:) 

Arvonnan voittanut Mira ei ole vielä

ilmoittautunut minulle. Huhuu Mira!

Olet voittanut lahjakortin.:)

Jos Mirasta ei ala kuulua mitään,

arvon lahjakortin uudelleen.

Tehokasta viikonalkua teillekin!

Taina

 

Vain elämää

Viime viikonloppuna meidän

tiskikone ilmoitti virheestä, joka

vaati huoltomiehen kutsumista.

Tänään korjaaja viimein pääsi

katsomaan konetta ja toteamaan,

että korjaus olisi vaatinut 250-300 euroa

maksavan osan, joka olisi ehkä tullut

ensi viikolla...

 
Mielessäni olin jo valmistautunut

rasittavaan kierrokseen kodinkoneliikkeissä,

koneen odotteluun useita päiviä,
tiskiä, ja vielä lisää tiskiä...
Olinkin iloisesti yllättynyt kotiin tullessani,
kun keittiössä hurisi uusi tiskikone. 
Mies oli laittanut poissaollessani tuulemaan!:)

 Tämä oli ensimmäinen kodinkone tässä
kodissa asumisen aikana, joka hajosi. Kop, kop!
Kahdeksan ja puoli vuotta on kai ihan
kohtuullinen aika kodinkoneelle nykyään?
Miten mulle muuten nousee mieleen jutut, että yleensä
koneilla on tapana hajota yhtäaikaa.
Sanokaa mulle, ettei se pidä paikkaansa!:)

 

Kuvat eivät liity juttuun millään tavalla,
kuten huomaatte,
sillä säästän teidät kaaokselta, joka
täällä tällä hetkellä vallitsee.
Loppujen lopuksi olen vain onnellinen,
kun työtasot alkavat tyhjentyä likatiskistä.
Viikonloppukin on jo nurkan takana...

Taina



 
 

Takkatulen äärellä

Tällainen harmaan kolea päivä on aivan omiaan

takkatulesta nauttimiseen. Yksi parhaita puolia

tässä kodissa syksyisin ja talvisin on takka.

Tulen loimotuksessa on jotain todella

rentouttavaa, tapahtuipa se suljetussa takassa

tai avotulella nuotiolla.

Takasta oli rakennusaikana jonkun verran

vääntöä, koska en halunnut vuolikivitakkaa

tai kaakelitakkaa, ja väri oli tietysti tärkeä:

valkoista sen olla pitää! Onneksi löytyi tämä 

Uuniseppien Kyynel, jossa on myös massaa sen 

verran  paljon, että lämmitystehoa on 

riittävästi meidän neliöihin.

Onhan tuossa himpun verran beigeä 

marmoria mukana, mutta ajattelen, että

 on se sen verran neutraali väri,

että vaikka taustaseinä jossain

vaiheessa epäilemättä vaihtaa väriä,

ei pieni määrä beigeä haittaa.

Suhtaudun aika vakavasti noihin takan

luukkujen aukaisemisiin ja sulkemisiin.

Kerran soitin hätänumeroonkin,

kun savu alkoi tupruamaan sisälle.

Ensimmäinen kysymys hätänumerosta oli,

että onkos pellit varmasti auki.

No, eivät olleet...;D

 

Meillä on ollut häkävaroitin jo monen monta

vuotta, ja joskus viime tai toissa talvena

sain aikamoisen sätkyn, kun olin ajatuksissani

laittanut jo pellit kiinni, ja häkävaroitin alkoi

huutamaan. Ilta-aikaan mietitytti, että 

uskallammeko mennä nukkumaan...Varoitin

ei suostunut hiljentymään oikein millään.

Vasta patterin vaihtaminen lopetti hälyttimen 

piipityksen.

Hiljattain meille kotiutui häkävaroitin, joka

paitsi varottaa yleisesti, jos ilmassa on häkää, mutta 

kertoo lisäksi sen määrän ilmassa. Toivottavasti

osoittautuu aivan turhaksi kapistukseksi!;)  

Turvallisia hetkiä takkatulen äärellä!

Taina

Vain pieni siivu

Ei mitään ruokaan tai leipomiseen liittyvää, vaikka otsikoista voisi niin luullakin. Ehei, kyse on nyt tekniikasta. Kaikista niistä laitteista ja kodin vempaimista, joita meillä kaikilla on nurkat väärällään. Helpottamassa arkea, juu.;)

Olemme asuneet melkein kahdeksan vuotta tässä kodissa. Kaikki kotiin kuuluvat koneet ostettiin rakennusaikana. Erityisen tarkkaan yritettiin valita pyykinpesukone sekä tiskikone, koska ne ovat niin kovalla käytöllä lapsiperheessa. 

Anyway, eilen käytin uunin grilliä ensimmäisen kerran elämässäni! Ja vaikka uuni on kiertoilmauuni, käytän lähes aina sitä ilman kiertoilmaa. En oikeastaan edes ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Ihan hukkaan menee moni muukin toiminto. Samalla, kun tutkin uunin käyttöohjetta tuota grillaamista ajatellen, huomasin, että uunista voi irrottaa vaikka mitä osia, jotta pesu olisi helpompaa. Olen vain aina manaillut sitä putsaamisen vaikeutta. Hävettää myöntää, mutta eipä ole tullut mieleen lukea käyttöohjetta, kun putsaan uunia...

Pyykinpesukoneessa olisi käytettävissä ajastin, jonka käyttöä en tietenkään ole opetellut. Kokeilin kyllä joskus, mutta en tarpeeksi sinnikkäästi, koska toimintoa ei ole tullut käytettyä ollenkaan.

Ohjelmien tallentaminen sujuu jo suht´hyvin, mutta muuten joudun välillä turvautumaan nuorison apuun, kun tulee ongelmia telkan kanssa. Ei vaan mene jakeluun mulle!

Sama juttu tän blogin kanssa. Onneksi on ystäväni Ute Lias! Hänelle tekniset hommat näyttävät olevan paaaaljon helpompia, ja jäävän paremmin mieleen. Olen mä silti vähän ylpeä itsestäni, sillä olen oppinut kesän aikana vaikka kuinka monta tekniikkaan liittyvää juttua juuri blogin ansiosta.

Mun ajatus on ennen kaikkea se, että pitäisi opetella käyttämään laitteita perusteellisemmin! Pitäisi jaksaa lukea noita käyttöohjeita ahkerammin, niin että ainakin hyödylliset toiminnot tulisi tutuksi ja käyttöön, niin kuin on tarkoitettu. Ja sitten pitäisi vielä rohkeammin kokeilla, eikä pelätä, että mitäköhän nyt tapahtuu...On turha ostaa hienoja laitteita, jos ei viitsi opetella niiden käyttöä.

Ajattelinkin aloittaa tuosta uunista ja sen eri mahdollisuuksista. Jos nyt vaikka alkuun pesisi sen niin, että irrottaisi kaikki irtoavat osat pois tieltä!;) Seuraava askel voisi olla käyttää muutakin kuin ala- tai ylälämpöä...

Ja kuvien nallukat ovat tässä siitä syystä, etten halunnut kuvata mitään rumia, tylsiä, kovia laitteita, vaan jotain aivan päinvastaista!  

Pehmeää viikonalkua itse kullekin!

Taina