lauantai 31. heinäkuuta 2021

Wau, mikä Pyörre!

 


Asuntomessumaistiaisissa jo mainitsin kohteen numero 7, pyöreän talon, eli Pyörteen. Menin taloon hieman varautuneena, koska omaan makuuni ei ollenkaan ole pröystäilevä tyyli, jota jostain syystä kuvittelin Pyörteen edustavan. Olin talosta jotain pieniä kuvia nähnyt ja sen perusteella mielikuvani luonut. Joka tapauksessa talo kiinnosti lähtökohtaisesti, vaikka ajattelin etukäteen ja vierailun jälkeenkin, että Pyörre ei olisi minulle tai perheellemme edes teoreettinen vaihtoehto, jos miettisimme kodin rakentamista. 

Silti menisin mielelläni vielä uudestaankin käymään Pyörteessä, sillä minulle se oli wau-elämys. Tapasimme tulevat asukkaat esittelemässä ja kertomassa talon tarinaa. Pyörre kuvastaa upeasti sen tulevien asukkaiden, Timon ja Jukan, persoonia ja vastaa varmasti heidän loppuelämän asumistarpeisiinsa, sehän on pääasia. Tämä talo, jos mikä, oli selkeästi rakennettu itseä varten. 






Talo yllätti minut myös sillä tavalla, että siellä käyminen vastasi minusta hienoa taide-elämystä. Enkä tarkoita ainostaan Johanna Oraksen maalauksia, vaan vähän samaan tyyliin, kun ennen vanhaan esim. Alvar Aalto suunnitteli taloon samalla kalustuksen, pinnat, koristelut. Kutsuisin Pyörrettä kokonaistaideteokseksi. Ihan hitusen kokemusta himmensi köydet ja suojaukset, joiden merkityksen tosin hyvin ymmärrän.

Keittiö-olohuone on Pyörteen sydän. Vahva sininen ja kulta, jotka kulkevat kodissa tehosteina, eivät tunnu tunkkaiselta tai raskaalta, kun niiden vastapainoksi ympärillä on paljon valkoista seinissä ja aivan mielettömän upea vaalea, kuusirimakatto.





Atriumpihalta aukeaa terassi järvelle ja pihan keskelle on istutettu omenapuu. Olisipa ihana nähdä se hieman isompana, toukokuussa kukassa tai syksyllä täynnä omenoita!





Pyörteessä on käytetty uudenlaista rakennustekniikkaa, se on rakennettu ruuvipaalujen päälle ja sen ulkoverhous on aaltopeltiä. Rakentamisessa on käytetty mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä materiaaleja esim. terästä ja betonituotteita. Jostain muistan myös lukeneeni, että talon rakentamiseen käytetystä materiaalista erittäin suuri on on uudelleen kierrätettävää. Uusiutuvien materiaalien ja kierrättämisen merkitys rakentamisessa kasvaa varmasti tulevaisuudessa. 







Messukuvia jälleen selaillessani tuli sellainen olo, että voisin useammastakin kohteesta postata tässä syksyn mittaan... Katsotaan, kuinka käy! 




Meillä oli nimittäin eilen lainaneuvottelut ja nyt se sitten on varmaa, meille tulee keittiö- ja kylpyhuoneremontti. Ihanaa, mutta samalla hirvittää!


Taina

perjantai 23. heinäkuuta 2021

Kukkailottelua kesäperjantaina - Siivousta ja tietysti kukkia

 


Tällaista postausta ei olekaan ihan vähään aikaan syntynyt, nimittäin ihan tuosta vaan, ihan Kukkailottelun vuoksi! Päässä näitäjuttuja usein pyörii edelleen, mutta julkaisuväyläksi valikoituu lähes aina Instagram, sen nopeuden ja helppouden vuoksi. Kun hinkkaan nykyään yhtä postausta helposti neljä-viisi tuntia, joskus kauemminkin, niin jotenkin sitä aikaa ei vaan tahdo enää löytyä kuin jonkun hassun kerran kuukaudessa. Paloa kirjoittamiseen löytyy kyllä edelleen, näin kahdeksan blogivuoden jälkeenkin!





Mutta jotta tämä nyt kävisi hieman nopeammin, niin mennäänpä mutkan kautta niihin kukkasiin.:) Miehellä on menossa viimeinen lomaviikko ja olisin halunnut lähteä jonnekin, ihan minne vaan, pois kotinurkista. Mies oli valmis päiväreissuihin, mutta nekin jäi nyt sitten tekemättä, kun ei osattu päättää ja tiedättehän, tuo k -juttu... 

Niinpä eilen kävin ensin poimimassa puutarhasta kimpun kukkasia motivoidakseni itseäni siivoukseen, mikä sitten tepsikin hyvin. Olen tainnut tämän monesti ennenkin todeta, että minusta helpoin tapa sisustaa on siivota ja toinen helppo tapa sisustaa on ostaa tai kerätä kimppu kukkia!





Päätimme sitten käydä lounaalla Lounaskorilla, koska jos joku tökkii lomalla, niin se on jatkuva kokkaaminen! Lounaskori ei ehkä ympäristöltään ole erityisen kesäinen tai arjesta irtaannuttava (koska on lounasruokala vanhassa linja-autotehtaassa), mutta siellä on aina ollut hyvä ruoka, kuten oli eilenkin. Keksin myös, että käyn tällä "kesäretkellä" Villiviinissä, koska en ollut siellä käynyt moneen viikkoon.;D Hain uskomattoman kimpun kukkia olohuoneeseen ja laitoin Urnaan. Tänään on ollut tarkoitus asetella ne nätimmin, mutta päivä on mennyt mm. poreammeen pesuun ja vesien vaihtamiseen. Ihan kohta lähden sinne rusinoitumaan.:P



Samalla hankin Villiviinistä uuden viherkasvin, jonka nimen ehdin unohtaa. Ostin nimittäin mökkireissulla Kajaanin Prismasta tuollaisen jätti-ison kulhon ja se kaipasi jotain vihreää. Näitä näytti olevan myynnissä myös Karisman Finnmarilla, ja selvästi halvemmalla kuin Prismassa, jos jota kuta sattuu kiinnostamaan...No, kulho sai kasvinsa. Viherkasvin on omassa ruukussaan tuolla ja sen alla on pieni lautanen, sillä kulho ei ole vedenpitävä.



Siivotessa käyn aina edelliset kukat läpi ja siirrän niistä hyvinsäilyneet pienempiin maljakoihin. Nyt niitä on mm. olohuoneen sivutasolla ja tuossa maljakkokaapin päällä.

Kello lähestyy kuutta ja poreamme kutsuu. Kävin  äsken katsomassa, että allas on LÄMMIN, todellakin siellä oli 37 astetta. Ei ainakaan palele!


Ihanaa viikonloppua ja kukkailoa!<3

Taina

p.s:Yksi syy, miksi tekstien muokkaaminen kestää nykyään niin kauan, on Bloggerista johtuvat ongelmat, tässä taas tekstinkoon temppuilu. En taskaan saanut tekstiä samankokoiseksi, vaikka kuinka monta keraa yritin. Tää on tätä, kun ohjelma luulee olevansa fiksumpi. Siksi siis ensimmäinen ja viimeinen kappale ovat pienemmällä fontilla. Saa olla. Koittakaa kestää!:)


tiistai 20. heinäkuuta 2021

Terassista kesäolohuone

 


Pari kesää sitten tajusimme, että terassillamme olisi aika paljon enemmän tarjottavaa, kuin mitä olimme sitä siihen asti käyttäneet. Ison osan vuodesta terassi toimi vähän niin kuin säänarmoilla olevana varastona. Vaikka tottahan meillä on ollut kesäkalusteita, jotka toimme rivitalosta mukanamme, uusiakin on hankittu ja esimerkiksi käytössä olevalla päivänvarjolla täytyy olla ikää yli 20 vuotta! Terassi ei kuitenkaan juuri houkuttanut oleskeluun lyhyitä hetkiä lukuun ottamatta.



Ensimmäinen askel kohti kesäolohuonetta oli terassisohvan ostaminen. Ehkä siitä ostoksesta tulee jo kolme vuotta nyt loppukesällä... Jos nyt olisin menossa ostamaan terassille sohvaa, panostaisin laatuun vieläkin enemmän. Patjan täytteet ja päälliset alkavat olla meillä jo vähän sen näköiset, että sohvalla on todellakin vietetty aikaa. Tuon sohvamme ostimme K-Raudan alesta ja hintaa sillä oli muistaakseni viitisensataa. 

Seuraavaksi taisin hankkia riipputuolin, joka on Tori-ostos. Riiipputuolin kanssa on vähän sama homma kuin sohvan. Päällisten väri on haalistunut ja sisällä vanu muuttunut sellaiseksi, että päällisiä pestessä on ihmeissään. Kai se on uskottava, että laatu maksaa. 



Viime talveksi jätimme riipputuolin jostain syystä ulos, terassin nurkkaan. Keväällä huomasin tuolin reunuksen olevan sieltä täältä ruosteessa muovinauhan alta. Jännä juttu! 

Niinpä ostin muistaakseni neljä kerää juuttinarua ja olohuoneessa sarjoja katsellessani kieputtelin narua tuolin reunan ympäri. Ensi talvena tuoli viedään kuivaan ja lämpimään varastoon, missä sille olisi ollut tila viime vuonnakin. Reunus on mielestäni ihan kiva noin, tosin juutti tuntuu hitusen karhealta käden alla, muttei haittaa käytössä. On se kuitenkin parempi kuin ruosteiset reunukset.



Sohvan ja tuolin kanssa samoihin aikoihin hankin ensimmäisen juuttimaton sitomaan kalustusta yhteen. Sittemmin mattoja on tullut kaksi lisää, toinen melko isokokoinen vielä. Olen halunnut kaikkien mattojen olevan pyöreitä, sillä se tuo mielestäni hauskaa leikkisyyttä ja pyöristää kulmia. Varsinkin tuon isoimman maton kanssa on kyllä jonkun verran säätämistä, koska meillä ei ole lasitusta terassilla. Jos tulee kovia sateita, nostamme terassipöydän paremmin katoksen alle ja rullaamme mattoa sateelta suojaan. Mies ei vaan yhtään tykkää tällaisesta.;) Ehkä se lasitus vielä joskus saadaan, sitten tämä pulma poistuu.

Viime kesästä saakka meillä on ollut ilmatäytteinen poreamme terassilla. Tai ei se tietenkään talvella ollut siinä, vaan varastossa odottamassa uutta kesää, mutta ymmärtänette asian. Poreamme on ollut loisto-ostos, joka on lisännyt terassin käyttöä ihan huimasti. Tänä kesänä laitoimme ammeen jo toukokuun puolella eli se on ollut nyt kaksi kuukautta käytössä. Hankimme heti keväällä kaksi nopeasti kuivuvaa terassimattoa sen alle, jotta altaaseen on mukavampi kivuta. 



Mukavinta altaassa on olla yksin, omien ajatusten, kanssa. Nostan varpaat reunalle ja annan veden keinuttaa. Kokeilin jopa ilmatäytteisen lentotyynyn kanssa kellumista, sillä usein tuossa altaassa tulee niin raukea olo, että meinaa nukahtaa. Perjantaisin kuuntelen Radio Nostalgiasta Vasten auringon iltaa -ohjelmaa ja lillun itseni rusinaksi kahdessa tunnissa, jonka ohjelma kestää.;D Jos mietit tuollaiseen altaaseen satsaamista, niin sanoisin, että ehdottomasti kannattaa. 





Olin tänä vuonna ajatellut hankkia lähinnä heiniä, eukalyptuksen, bambun, ja kasvattaa itse ne kukat, mitkä ruukkuihin tulisi, mutten sitten kuitenkaan pystynyt noudattamaan suunnitelmaa. Nuo edellä mainitut kyllä löytyvät terassilta ja tykkään niistä erittäin paljon. En kuitenkaan voinut vastustaa pelakuiden herkkyyttä ja joku noissa daalioissakin viehättää. Juuri nyt tosin kamppailen isopihtihäntien kanssa, ne taitavat tykätä daalioista minua enemmän...


Aurinkokennovalot hankin kesän alussa Rustasta, ja nämä ovat ihan eri maata kuin vuosia sitten Clasulta ostetut, jotka eivät koskaan suostuneet palamaan. Olihan ne ihan kauniit koristeinakin, mutta näistä aurinkokennovaloista on varmasti paljon enemmän iloa, kunhan illat kunnolla pimenevät. 

Viimeisin hankinta terassille on teline ruokapöydän päälle, johon voi ripustaa juurikin valoja, kukkia tai muita koristuksia. Hoksasin telineen Asuntomessuilla, Ainoa Fiksun terassille, joten sen perusteella kävin sitten K-Raudasta sen viikonloppuna ostamassa. 


 

Sisustan terassia aika tavalla samoilla periaatteilla kuin kotiakin. Pitää olla vihreää ja kukkivaa, tekstiilejä ja jopa seinillä tauluja, siten syntyy minusta viihtyisä tila. Terassin taulut ovat kangasta ja muovia, joten ne eivät ole mahdollisesta kosteudesta millään. Tekstiilit ja kukat vaihtavat paikkaa niin kuin sisälläkin aika ajoin. Pientareen kukat vaihtuvat viitsimisen ja ehtimisen mukaan. Juuri nyt maljakoissa on pientareelta poimittua rohtosuopayrttiä sekä tarha-alpia. Kuvissa voi näkyä muutakin, sillä tämä postaus on ollut tuloillaan kesäkuun alusta saakka.:) Toivottavasti jaksoit loppuun saakka, pituus on seurausta samasta seikasta.:P


Kesäisiä päiviä!
Taina

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Maistiaisia Lohjan Asuntomessuilta

 


Viime torstaina, päivää ennen messujen virallisia avajaisia, vietettiin Asuntomessuilla mediapäivää. Tänä vuonna Asuntomessut järjestetään Lohjalla, Lohjajärven rantamaisemissa. Messuseurana minulla oli tänäkin vuonna Kiljusten blogin Minna. Reissussa olo Minnan kanssa on minulle tuttua ja mutkattoman helppoa. Kiitos vielä rennon letkeästä päivästä Minna!<3 




Messuvierailusta jäi minulle erittäin hyvä fiilis! Messukohteita ei tänäkään vuonna ole niin montaa, etteikö kaikkia jaksaisi kiertää kerralla. Isommilla messuilla olenkin yleensä suosiolla karsinut kohteita, Lohjalla messutalojen määrä oli mielestäni juuri sopiva. Myös messualue oli mukavan kompakti ja ympäristö viehättävä. Rannan puurakenteiset polut ja kauniit niittykukkaviljelmät ovat alueen kaikkien asukkaiden ilona ja virkistysmahdollisuutena.

Olin tosin tehnyt etukäteisläksyt hieman huolimattomasti, enkä tällä kertaa päässyt toukokuun lopulla järjestettyyn ensimmäiseen mediapäiväänkään, tämän vuoksi kaksi kiinnostavaa kohdetta jäi näkemättä. Kohde 25, Villa Kokkokallio, entinen sahanjohtajan talo, sekä kohde 26, Villa Hopeapaju, sijaitsevat hieman erillään muista messutaloista. Näitä molempia olin kyllä etukäteen ajatellut käydä tutkimassa, mutta ne unohtuivat. 

Tähän postaukseen koostin kuvia kaikista näkemistäni kodeista, niistä asioista, mihin itse kiinnitin huomion. Veikkaan, että nuo kaksi unohtunutta taloa olisin voinut esitellä ihan kokonaankin, mutta onneksi sentään kävimme kohteessa no 7, Pyörre -nimisessä, pyöreässä talossa! Siitä ja ehkäpä parista muustakin kohteesta on tarkoitus tehdä oma, erillinen, postaus. Näkemistäni messukodeista Pyörre oli ehdottomasti WAU-kokemus.

Pyörre, kohde 7
Villa Nordic Stories, kohde 9


Ainoa Fiksu, kohde 15, ikkunasta näkyy Jukkatalo Jalavan kaunis vihreä verhoilu.

Talo Sensu, kohde 8


Julkisivut

Huomaan, että nykyään ei tule juurikaan kiinnitettyä niin paljon julkisivuihin huomiota kuin aiemmin kiiinnitin. Ehkä se johtuu valkoisen ja mustan verhoilun suuresta suosiota ja pelkistyksen viemisestä niin pitkälle, että siitä seuraa tylsyys? En haikaile 2000-luvun alkupuolen huvikumpumaisiin tunnelmiin, mutta jotain persoonallisuutta ja särmää minusta tuntuu usein puuttuvan uusista taloista.

Etukäteen olin jo katsellut Jukkatalo Jalavan, kohde 13, vihreää ulkoverhousta sillä silmällä, että kivalta näyttää, ja täytyy sanoa, että tykkäsin! Ulkoa oli vaikea saada hyvää kuvaa verhoilun väristä. Parhaiten se näkyy minulla kuvissa Ainoa Fiksun sisältä. Näin se menee omassa kodissakin, katselen naapureiden taloja päivittäin keittiön ikkunasta, mutta omaa koti ulkoapäin tulee katseltua lähinnä kotiin tullessa. 

Kävelimme Minna kanssa upeaa rantabulevardia pitkin Palkkikadun taloihin, jotka sijaitsevat lähinnä rantaa ja siinä kohti otin kuvia taloista rannan suunnasta. Pyörre (kohde 7) ja Villa Nordic Stories (kohde 9) näyttivät todella upeilta. Pyörteen terassit aukeavat järvelle. Nordic Storiesin ulkoverhoilussa käytetty kivi antaa talolle arvokkaan ilmeen. Oletan, että kivipinta on myös huoltovapaa, mistä ehdottomasti antaisin plussaa. Pidin myös Talo Sensun (kohde 8) 70-lukua henkivästä arkkitehtuurista, kattoterassista ja viherkatoista.

Valaistus

Epäsuorat valonlähteet, erilaiset upotetut valot ja valolistat näyttivät nyt olevan suosittuja, samoin valokiskot, siis sellaiset, joissa valaisimen paikkaa on helppo muuttaa, kun valonlähde pitää vaihtaa toiseen kohtaan. Valaistus on asia, josta en tinkisi suunnitteluvaiheessa, sillä sen merkitys pimeänä vuodenaikana on suuri ja sitä pimeää meillä riittää!

Kannustalo Suomi, kohde 3

Joutsela, kohde 10

Talo Sensu, kohde 8

Kastelli Plazia Järven sydän, kohde 6


Messutaloissa huomaa yleensä valaistuksesta, mitkä talot on rakennettu myyntiin, se on vähän harmillista, sillä usein valon puutteen huomaa vasta elämisen myötä. Keskellä huonetta oleva valo on tuskin riittävä valaistus mihinkään.  Jossain kohteessa ihmettelin hieman ikkunapinnan pienuutta makuuhuoneessa. Toki nukkuessa on mukavampaa, kun huoneen saa pimennettyä helposti, mutta varsinkin, jos kyseessä on lapselle tai nuorelle tarkoitettu oma huone, olisi varmaan mukava heidänkin saada osansa luonnonvalosta. Ainakin meidän pojat viettävät/ovat viettäneet ison osan vapaa-ajastaan omassa huoneessa, jos huoneissa olisi ollut vain kapea ikkunasoiro, voisin ajatella heidän kasvaneen vähintääkin hämärässä! Välillä toivon, että olisin älynnyt laittaa heidän huoneisiinsa lasiovet, jotta valo pääsisi kulkemaan eteiseen ilman ovien tuomaa estettä...


Sisustus

Vaikka olen ollut tehosteseinien suuri kannattaja, alkaisin olla kypsä maalaamaan kaikki seinät yhdellä, maanläheisellä, sävyllä, ei kuitenkaan valkoisella. Esimerkiksi Ainoa Fiksussa oli kaunis sävy saunatuvan seinissä. Jukkatalo Jalavan vanhempien makuuhuone ole varmasti levollisin huone näkemistäni, ihana harmonia!

Ainoa Fiksu, kohde 15
Jukkatalo Jalava, kohde 13


Tapeteista parhaiten mieleen jäi etukäteen ihailemani Kaisa Kartelan Kuuhunkurkottaja -tapetti sekä Designtalo Idyllin (kohde 16) lasten- sekä kuntoiluhuoneen Borås -tapettien Serengeti. Vahvasti vaikuttaa siltä, että Afrikka on seuraava teema sisustuksessa, kun Lähi-itä ja Aasia alkavat olla jo aika koluttuja. Ainoa Fikussa vanhempien makuuhuoneessa oli tapetoitu vuoteen päätyseinä Kreetta Järvenpään valokuvatapetilla. Sekin oli vaikuttava! Sen verran kuitenkin tunnen itseäni, että pienempi taulu Kreetan kukkakuvista riittäisi minulle.


Designtalo Idyll, kohde 16

Ainoa Fiksu, kohde 15


Kokolattiamatot ovat nyt suositumpia kuin vuosikymmeniin. Erityisesti makuuhuoneissa, kun halutaan luoda hotellimaista, ylellistä, ääniä vaimentavaa, tunnelmaa, päädytään kokolattiamattoon. Muutoin lattiapinnat ovat messujen aikaan useimmissa kohteissa kulkuväyliltä suojattu, joten lattipinnat  jäävät harmittavasti pitkälti pahvien ja muovien alle piiloon.

Joutsela, kohde10
Pyörre, kohde 7

Rimaseiniä ja -kattoja näkyi useissa kodeissa, muutoinkin puu on vahvasti esillä pinnoissa. Rimaseinästä on tullut itsekin haaveiltua Mikkelin Asuntomessuista, Kannustalo Harmaja Saimaassa vierailusta saakka! En vain ole saanut miestä innostumaan... Talo Sensun (kohde 8) kaikki sisäkatot taisivat olla suhteellisen tummaa rimaa. Se sopi talon japanilais-sknadinaaviseen tunnelmaan hyvin. Omaan makuuni sopii paremmin vaaleampi puu, kuten Pyörteessä. Voisin hyvin harkita vaaleaa rimakattoa vaihtoehtona, jos olisimme rakentamassa tai remontoimassa sisäkattoa.


Villa Nordic Stories, kohde 9

Talo Sensu, kohde 8

Villa Ilta, kohde 1

Pyörre, kohde 7

Värimaailma kodeissa oli enimmäkseen hyvin maanläheinen ja rauhallinen. Viherkasveja näkyi minusta kummallinen vähän, samoin kukka-asetelmia. Jukkatalossa olleet kuivakukka-asetelmat olivat messujen parasta kukka-antia minulle.

Jukkatalo Jalava, kohde 13

Keittiöt

Etukäteen olin ajatellut katsella etenkin keittiöitä, sillä meille lienee tulossa keittiöremontti lähitulevaisuudessa. Käyn kamppailua vielä asian kanssa, sillä oikeastaan meidän keittiö on aika hyvässä kunnossa, mutta toisessa vaakakupissa on se, ettei keittiömme mielestäni vastaa nykyisellään ajatusta helposti siivottavasta ja hyvin toimivasta keittiöstä. Esimerkkinä mainittakoon, että olen kyllästynyt ovissa oleviin uriin, jotka keräävät likaa ja pölyä. Haluaisin ovet ilman mitään kuvioita, peilejä tai edes vetimiä. Inhoan myös kulmakaappia pyörivällä mekanismilla melkein yhtä paljon kuin aikoinaan rivitalossa asuessamme perinteisiä keittiönkaappeja! Laattalattian saumat ovat myös inhokkilistalla, vaikka mielestäni laatta muuten on toimiva lattiamateriaali keittiöön.

Designtalo Idyll, kohde 16


Jukkatalo Jalava, kohde 13

Eniten tykkäsin Designtalo Idyllin Petra-Keittiöiden tunnelmasta, vaikka laatikoissa on sekä peilit, että vetimet.:P Minulla on keittiöhaaveissa yläkaapiton seinä (astiafriikki sisälläni tosin pistää kampoihin) ja mielessäni ottaisin alas lasivitriinit tuosta Idyllin keittiöstä ja antaisin tasosta nousevan kuvion hallita koko takaseinää.

Toinen mieluinen keittiö on Jukkatalo Jalavassa Keittiömaailman, pehmeästi sävytetty keittiö, jonka rauhaisa tunnelma saa särmää mustista ja lämpöä tammisista yksityiskohdista. Valitettavasti Jalavan keittiöstä minulla löytyi kuva vain peilin kautta heijastuksena, olin niin luomoutunut Johanna Tuomisen upeista kuivakukka-asetelmista! Tuolla Johannan tilillä näkyy muuten hiukan isompi pala Jalavan keittiöstä. 

Designtalo Idyll, kohde 16




Pihat

Ehkä eniten minunnäköinen piha oli Desingtalo Idyllissä. Etupihan terasseja reunustavat perinteiset kukkapenkit joissa kasvaa mm. päivänhattuja, jaloangervoa ja punatähkää tms.. Etupihalla oli myös kasvihuone ja lavakaulusviljelmät. Näillä saa kivasti vihreyttä nopeasti ja hallitusti. Myös terassi  näytti houkuttelevalta talon edustalla. Näkymää häiritsi tosin messujen ajaksi pystytettyjen kojujen ja bajamajojen rivi.

Talo Sensu, kohde  8

Toinen erityisen positiivisesti erottunut piha oli Talo Sensun japanilaishenkinen puutarha sekä jo ne aiemmin mainitsemani viherkatot.

Kiinnitin huomiota myös Lohjan Saarenta (kohde no 5) takaterassilla kasvavaan viiniköynnökseen. Aloin juttusille talon tulevan asukkaan kanssa, ja hän kertoi, että viiniköynnös on siirretty heidän edellisestä kodistaan. Se on siis osa vanhasta köynnöksestä, suurin osa siitä jäi vanhaan kotiin. Ihana idea ottaa pala tärkeästä kasvista uuteen kotiin. Valitettavasti kuva jäi ottamatta.

Villa Nordic Storiesin pihalta ja terassilla voi nauttia vedestä useilla tavoilla. Sen lisäksi, että talo sijaitsee lähimpänä rantaa, on terassilla sekä poreamme, että uima-allas. Ylellistä ja varmasti ihanaa!

Villa Nordic Stories, kohde 9

Messuliput ostetaan tänäkin vuonna ennakkoon, sillä päivittäinen kävijämäärä on rajattu. Samoin taloissa näkyi rajoituksia, kuinka monta kerrallaan pääsee taloon tutustumaan.  Itse käytin kasvomaskia aina sisätiloissa ollessani ja käsidesiä oli hyvin tarjolla. Kaikki tarpeellinen tieto messuista ja varmasti enemmänkin löytyy täältä.


Palataan messukohteiseen tarkemmin, kun ennätän. 
Inspiroivaa viikonloppua!

Taina