5 suosikkia viime vuodelta - Luetuimmat postaukset 2020

 

Blogi on saanut elää aika tavalla omaa elämäänsä juuri päättyneen vuoden aikana. Paloa blogia kohtaa kyllä löytyy edelleen seitsemän vuoden jälkeenkin, vaan ajalla näyttää olevan taipumus kiihdyttää kulkuaan iän karttuessa bloggarille! Kuluneeseen vuoteen mahtui myös kuukauden mittainen esto Instagramin puolella. Tuollainen esto ei ole omiaan lisäämään luottamusta ja intoa some-maailmaa kohtaan. Tälläkin kertaa varsinainen syy estolle jäi epäselväksi. Olen taipuvainen uskomaan, että tällaisten estojen takaa löytyy kummallinen kademieli, jota en voi ymmärtää lainkaan. 

Eilen lenkillä pää alkoi taas raksuttaa postausta. Mietin sitä, mitkä blogin kirjoitukset löytävät lukijat. Yhä edelleen, vuosien koemuksen jälkeen, sitä on vaikea ennustaa. Toisaalta olen kirjoitanut postauksia, jotka toivoisin lukijoiden löytävän. Tähän postaukseen poimin viime vuoden viisi luetuinta postausta (osa niistä on kirjoitettu ja julkaistu jo vuosia sitten). Toiseen, erilliseen, postaukseen aion poimia viisi postausta, joita ei tuolta listalta löydy, mutta jotka toivoisin löytävän lukijansa. Aloitetaan  blogini viime vuoden luetuimmista postauksista.

Jos blogini lukijoista voi jotain päätellä, he tykkäävät neuloa! Jättineulepeittoa koskeva postaukseni on koko blogihistoriani luetuin postaus. Sitä on luettu uskomattomat 16500 kertaa. Ilmeisesti tämän postauksen avulla blogini pysyy ylipäätään pystyssä niinä aikoina, kun en ennätä postailemaan. Noita peittoja neuloin muutama vuosi sitten niin monta, etten pysty suoralta kädeltä sanomaan, tuliko niitä tehtyä ehkä kuusi tai seitsemän! Kaikista en ole kirjoittanut postausta. Tuota suosituinta chunky wool -postausta parempi postaus aiheesta olisi mielestäni pari kuukautta myöhemmin julkaisemani postaus samasta aiheesta, eri langalla ja eri kuviolla. Joko tapauksessa, jos haaveilet villaisesta jättineulepeitosta, niin sanoisin, että eikun puikot heilumaan! Varoitus koukuttavuudesta!;)

Tänä vuonna kirjoitetuista postauksista suosituin on korona-aikaa käsittelemäni kirjoitus opettajan näkökulmasta. Tätä postausta ei ole tultu lukemaan googlaamalla, vaan suorista linkeistä. Jaoin itse postaukseni parissa ryhmässä ja sitä myös jaettiin eteenpäin. 

Asia on valitettavasti edelleen ajankohtainen. Kevät jätti varmasti jälkensä meihin kaikkiin. Korona on vaatinut meiltä kaikilta uuden opettelua, venymistä ja joustamista, sekä toisten erityistä huomioon ottamista. 

Vielä syksylläkin minua on toisinaan suututtanut, että jatkuvasti tuntuu siltä, että kouluasioista tekevät päätöksiä ihmisiä, joilla ei ole ajantasaista ja realistista käsitystä, millainen on tämän päivän koulu. Koulun merkitys lienee tullut kaikille selväksi, mutta se ei ehkä aukea samalla tavalla kaikille. Itse näen koulussa ja koulutuksessa koko Suomen tulevaisuuden ja toivon paremmasta huomisesta. En ole käynyt postausta lukemassa toukokuun jälkeen, mutta uskon, että pystyn edelleen allekirjoittamaan tekstin.

Kolmanneksi suosituin postaus on mielestäni hieman yllättäin neulepostaus Adidas -kuvioisista villasukista. Kuviot tein sukkaan silmukoita jäljitellen, mutta hoksasin myöhemmin, että kuviot olisi voinut tehdä nilkan molemmin puolin ja tällöin neulominen olisi ollut järkevämpi vaihtoehto. Meidän pojat joka tapauksessa tykkää kylmillä keleillä hipsutella kotona villasukissa, taitaapa kuopus toisinaan nukkua villasukat jalassa.

Neljänneksi suosituin postaus tänä vuonna on ylioppilasjuhlien suunnittelua käsittelevä postaus, joka on noussut myös blogini koko historian toiseksi luetuimmaksi postaukseksi. Ymmärrettävästi tänä vuonna juhlien järjestämisen kanssa on ollut aika tavalla erilainen tilanne kuin tuota postausta kirjoittaessani reilu pari vuotta sitten. Ilmeisesti olen onnistunut otsikoimaan postauksen hyvin.  Tuolloin postausta kirjoittaessani en löytänyt googlaamalla perinpohjaista blogijuttua aiheesta. 

 

Kirjoitin tietysti juhlista postauksen heti ylppäreiden jälkeen, mutta vasta vuotta myöhemmin sellaisen, josta voisi olla hyötyä ylioppilasjuhlia tai muita kotona vietettäviä juhlia järjestäessä. Meillä onkin melkoinen juhlavuosi tulossa vuoden päästä, sillä täytämme miehen kanssa 50 ja kuopuksen lakkiaisia vietetään todennäköisesti tuolloin. Meillä on myös hopeahääpäivä 2022. Uskomatonta!

Vuoden viidenneksi suosituin postaus on yli viiden vuoden takaa syksyltä, kun haaveilin pitäväni kesäkukkina olleet lankaköynnökset elossa talven yli sisällä. Sen olen todennut monen muunkin kasvin kanssa, että meidän sisäilmamme on talvella tällaisille ronkeleille liian lämmin ja kuiva. Suihkuttelulla voisi lisätä todennäköisyyttä saada lankaköynnös selviämään sisällä talvesta, mutta paras olisi hieman viileämpi paikka kuin samassa tilassa takan ja ilmalämpöpumpun kanssa. Olenpa lukenut, että osa on talvettanut lankaköynnöksiään jopa pimeässä kellarissa onnistuneesti. Lankaköynnös taisi olla suhteellsen uusi tulokas kesäkukkavalikoimissa vielä viisi vuotta sitten. 

Välillä on hauska sukeltaa vanhoihin postauksiin. Toivottavasti löysit näistä jotain uutta, vaikka olisit postaukset lukenutkin! Jatketaan lähipäivinä niillä postauksilla, joiden ääreen olisi toivonut lukijoiden todellisuutta useammin löytävän.

Mukavaa vuoden ensimmäistä viikonloppua!

Taina

Joulukoti 2020

 

Hyvää vuoden toiseksi viimeistä iltaa sinne ruutujen toiseen päähän! Joulu tuli sittenkin ja mikä parasta, sen kiireettömästä tunnelmasta on saatu nauttia vielä tälläkin viikolla. Tänä vuonna meillä on erityisen pitkä joululoma. Se alkoi jo 19. päivä ja takaisin töihin mennään vasta loppiaisen jälkeen. Rankan koronasyksyn jälkeen tuntuu oikein hyvältä vetää vähän henkeä. Miehenkin työt jatkuvat kunnolla vasta loppiaisen jälkeen. Meillä ei ole ollut näin pitkää, yhteistä, joululomaa muistaakseni vuosiin.

Jo monet joulut olemme viettäneet pääasiassa oman perheen kesken, niin tänä koronavuonnakin. Meiltä on taidettu karsia joulusta pelkän tavanvuoksi noudatettavat perinteet jo vuosia sitten. Kävimme miehen kanssa haudoilla sytyttämässä kynttilät, saunoimme ja söimme hyvin. Joululahjat oli nopsaan "avattu", sillä enimmäkseen se tarkoittaa tilisiirtoa meiltä lasten tileille. Olivat kyllä sangen iloisia saamistaan sukka- ja bokseripaketeista, jotka halusin kuitenkin hankkia, jotta olisi joku konkreettinen lahja antaa. Miehelle ja itselleni varasin hotelliyön Lahdesta! Nyt pitäisi vaan sitten uskaltaa tämän vuoksi ihmisten ilmoille, ja kun ei tiedä, onko se järkevää vai ei...

Kattauksesta ottamani kuvat olivat sellaisia hätäisiä kännykkäkuvia, että jätin ne suosiolla  postauksesta pois. Jostain muistini sopukoista kaivoin mielikuvan tummasta, pellavaisesta, joululiinasta ja mielikuvieni jälkeen löysinkin sellaisen liinavaatekaapista!:) Muuten ei mitään muistikuvaa liinan hankintaan liity, mutta muistelen sen tulleen vastaan jossain alessa. 

Joulupöydän koristeena toimi melkein viikon verran Iittalan Valkoiseen Nappula -astiaan tekemäni kukka-asetelma. Tuo oli toinen kerta, kun tein kukka-asetelman sieneen, ja siitä edellisestä kerrasta on aikaa jo kolme vuotta. Yllättävän hyvin oli jäänyt kurssin opit mieleen. Etukäteen ajatellen oli hankalinta ostaa kukkia ja vihreitä sopiva määrä. Ostinkin melkoisen läjän valko-vihreää Villiviinistä, vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta riittipä sitten kaikkeen, mitä olin ajatellut kukista askarrella.

Osasta vihreitä solmin kranssin olohuoneen seinälle. Se sai ajaa joulukuusen virkaa tänä vuonna. Eilen siirsin kranssin terassin seinälle, sillä on hyvin jatkoaikaa siellä. Kuusta en ole oikeasti kaivannut. 

Kävin jouluviikolla myös solmimassa joulukimpun olohuoneen pöydälle Villiviinissä. Tämä oli osa ammattijärjestömme sponssaamaa virkistystoimintaa. Olohuoneen kimpusta tuli aika epäjouluinen värityksen puolesta, mutta jostain syystä tällainen tuntui nyt juuri oikeanlaiselta tähän jouluun.

Puolitoista viikkoa sitten teimme esikoisen muuton ja osa ehkä näkikin videota pojan ekasta, omasta (vuokra-), kodista. Olisi kiva tehdä postaus aiheesta...Olin ajatellut, että voisimme käydä viimeistelemässä muuton ensi viikolla, mutta nuorella miehellä on ensi viikolla(kin) omat menonsa, joten ehkäpä sitten jonain viikonloppuna tai viimeistään talvilomalla.

Huoneiden vaihdot on meillä vielä tekemättä, mutta aatonaattona esikoinen kantoi työpöytäni omaan käyttöönsä ja tilalle vaihdettiin pojan huoneesta vitriiniovinen kaappi, jonka täytin samantien maljakoilla. Vitriinin sisältö hakee vielä muotoaan, katsotaan nyt, koska inspis iskee!

Varmuuden vuoksi toivotan jo nyt hyvää, entistä parempaa, uutta vuotta 2021!

Taina

 

Joulu jo nurkan takana!

Jouluaattoon on alle viikko aikaa, ja viimein ehdin ja jaksan tänne blogin puolelle päivittämään kulumisia! Niinhän siinä kävi, että korona tuli rytinällä meidänkin työyhteisöömme ja viimeisimpänä olemme olleet  työparini kanssa sekä "yhteiset lapsemme" karanteenissa viime perjantaista saakka. Onni on, että lisätartuntoja ei ole ilmaantunut tässä viikon aikana ja ehkäpä pääsemme terveinä lomalle saakka. Huomenna palataan työpaikalle. Toivotaan parasta!

Joulumieli on ollut kyllä niin kateissa ihan viime päiviin saakka. Epävarmuus kaikesta lienee se syy. Oikeastaan ainoa toive joulunajalle ja siitä eteenpäinkin on, että pysyisimme terveenä. Kodin valmistelu jouluun ei ole ollut päällimmäisenä mielessä, mutta viimein tässä viikolla innostuin illalla siivoilemaan ja laittamaan samalla vähän jouluisempaa ilmettä olohuoneeseen ja eteiseen. Lähinnä levittelin ja ripustelin joulupalloja!:) 

Kukkia olen menossa sitomaan (toivottavasti) maanantaina. Keittiöön olen suunnitelut kukka-asetelmaa sieneen...Katsotaan nyt, mitä sinne syntyy. Noihin hyasinttimaljakoihin tietysti hankin hyasintit mahdollisimman nupullaan ja olohuoneeseen haluaisin seinälle ison kranssin. Nähtäväksi jää, mitkä näistä toteutuu.

Viime viikon perjantaina, kun saimme karanteenimääräyksen, olin aika alamaissa. Mies oli niin kultainen, että haki mulle ihanan Kaneli -kimpun Villiviinistä!<3 Toissailtana viimein siistin kimppua hieman ja laitoin sen Hanataba -kimpputuella puhtaaseen maljakkoon. Siitä tuli taas kuin uusi. Laitanpa tähän vielä kuvan kimpusta viime viikonlopulta.

Esikoisen muutto siirrettiin karanteenin vuoksi suosiolla tähän tulevaan viikonloppuun, ja kun se on selvä, voi olla, että meillä käy hurrikaani nimeltä Taina, ainakin olohuoneessa.;D 

Eipä tuosta joulusta kannata stressiä ottaa! Tärkeintä kun kuitenkin on yhdessäolo rakkaiden kanssa. Mitenkäs siellä? Meinaako stressiä pukata vai pystytkö ottamaan rennosti ja nauttimaan joulun lähestymisestä?

Mukavaa viikonloppua ja ihanaa lomaa, jos sulla on sellainen alkamassa! Pysytään terveinä!<3

Taina

p.s: Olipa taas säätöä fonttikoon kanssa! En ymmärrä tätä Bloggerin uutta versiota vieläkään. Huikatkaa, jos fontin vuoksi on mahdotonta lukea esim. kännykältä!<3

Marraskuun aurinko ja muuttava koti

Marraskuulla on monesti aika ikävä kaiku, synkkää ja pimeää riittää, ja kevääseenkin on vaikka kuinka pitkä aika! Minä olen yleensä tässä kohti jo kovasti jouluisissa mielentiloissa, mutta ihmeekseni nyt olen oikeastaan nauttinut vielä syksyisistä tunelmista. En ole edes joululauluja kuunnellut. Ehkä juju on siinä, ettei ole tuntunut vielä niin marraskuulta. Aurinko on välillä muistuttanut olemassolostaan, eikä lumesta ja pakkasesta ole ollut juuri tietoa sitten syysloman.

Esikoinen sai syksyn haussa opiskelupaikan Helsingistä ja tammikuussa hän muuttaa pois kotoa. Äidin kannalta mielessä on yhtä aikaa ilo opiskelupaikan saamisesta sekä onni pojan puolesta ja toisaalta haikeus, kun lapsi lentää pesästä. Sinänsä olen muuttoon samalla tapaa kypsynyt kuin poikakin näyttää olevan.:) Asunto löytyi yksityiseltä Punavuoresta, pieni yksiö, joka odottaa taloyhtiön remonttia ja on siksi suhteellisen edullinen Helsingin hinnoiksi. Vaikka poika ensin meinasi, että minua ei tarvita asunnon sisustamisessa avuksi, niin sulassa sovussa olemme tehneet hankintoja uuteen kotiin. Miten paljon nautinkaan, kun yritän sisustaa nuukaillen! Torin ja Facebook -kirppisten kautta löytyi mm. keittiönpöytä ja vuodesohva. Kirppiskierrokselta viikonloppuna mukaan tarttui kaikenlaista tarpeellista keittiöön. Varastosta pitäisi löytyä myös yhtä ja toista tarpeellista, mitä olen tätä ajatellen säästänyt.

Aiemmin ehdottelin miehelle, että muuttaisimme oman makuuhuoneemme esikoisen huoneeseen, sillä sinne ei paista aamuaurinko ja sen saisi sisustettua symmetrisesti. Minä kun tykkään symmetriasta. Miestä ei aamuaurinko häiritse, eikä epäsymmetrisyys myöskään, joten se siitä sitten.:P Toisaalta juuri aamuaurinko on asia, josta tykkään makkarissamme, ei se ole niin vaarallista, jos kesällä herään vahingossa aikaisin.

Pikkuveli on jo jonkin aikaa haikallut veljensä isompaa huonetta, siis sitä samaa, jota minä miehelle ehdottelin, ja pitkästä aikaa meillä on sitten huoneenvaihtoon liittyvää mööpelivalssia luvassa. Esikoisen sänky jää meille, koska tulevassa asunnossa on nukkumaparvi (ja toki hän on tervetullut viikonloppuisin ja lomille kotiin), mutta kaavailin jo mielessäni myös työpisteeni muuttamista olohuoneesta nykyiseen pikkuveljen huoneeseen. Siitä aukeaakin sitten ihan uusi mahdollisuus eli tyhjä seinä! Tyhjä seinä = paikka uudelle taululle.  Sanoinko jo, että nautin tästä?:) Niin paljon mahdollisuuksia ja inspiraatiota!

Tällaista meille näin loppuvuodesta 2020. Mitä sulle kuuluu?

Taina